Meni uusix!

Lauantai 3.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Jo liikelaitoksena toimiessaan Tampereen Logistiikka – Tampereen Logistiikka Liikelaitos – sai paljon kritiikkiä toiminnastaan ja nyt on olemassa selkeää näyttöä, että yhtiöittäminen ei tuonut minkäänlaista parannusta tilanteeseen – pikemminkin päinvastoin.

 

 

Tampereen Logistiikka Liikelaitos ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalipalvelut yhdistyivät Tuomi Logistiikka Oy:ksi 1.1.2016 alkaen.

 

 

Tuomi Logistiikka Oy:n toiminta on keskitettyä hankintaa kaikkine niine epäkohtineen, joita keskitettyyn hankintaan voi liittyä.

 

 

Seuraan Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä Tuomi Logistiikka Oy:n toimintaa asiakasnäkökulmasta.

 

 

En syyllisty sisäpiiritiedon levittämiseen, kun kerron Tuomi Logistiikka Oy:n suunnitelmista kilpailuttaa Tampereen kaupungin raskasajoneuvokuljetukset ja maansiirtokaluston vuokraus.

 

 

Kuorma-autokaluston kilpailutussuunnitelmassa Tuomi Logistiikka Oy asetti speksin, että kilpailuun pystyi osallistumaan vain sellainen yritys, jolla on käytettävissään muistaakseni 25 erilaista kuorma-autoa ja osa näistä autoista piti olla erikoiskalustoa.

 

 

Asia ei ole enää salainen, sillä Tuomi Logistiikka Oy ehti lähettämään palveluntarjoajille kutsun saapua kuulemaan kilpailutuksesta tiistaina 30.08.2016.

 

 

Kutsu aiheutti suurta kummastusta ja pelkoa palveluntarjoajien keskuudessa ja mm. johtokuntamme jäsenet saivat vastailla hämmentyneiden yrittäjien kyselyihin.

 

 

Saimme tiedon kutsusta Infran johtokunnassa 24.8.2016 ja vastustimme yksimielisesti kyseisen tilaisuuden järjestämistä. Vaadin ensimmäisenä, että moinen tilaisuus pitää peruuttaa ja viittasin taannoisiin VR:n suunnitelmiin, kun se aikoi järjestää tiedostustilaisuuden eräiden liikennöintiasioiden tiimoilta – VR perui suunnittelemansa tiedotustilaisuuden pari tuntia ennen tilaisuuden alkamista.

 

 

Tuomi Logistiikka Oy:n suunnitelmat olisivat jättäneet yhden ja muutaman kuorma-auton omistavat yrittäjät puille paljaille, sillä niillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen.

 

 

Kaupunginhallituksen edustaja johtokunnassamme totesi yks´kantaan, että Tuomi Logistiikka Oy:n kilpailutussuunnitelmat olisivat täysin vastoin Tampereen kaupungin strategiaa – olen samaa mieltä.

 

 

Korostan, että Infran johtokunnan päätös vaatia tilaisuuden perumista tai sen aineiston muuttamista oli yksimielinen – johtokunnassa on edustus Kokoomukselta, SDP:ltä, Vasemmistoliitolta, Vihreiltä, Perussuomalaisilta sekä minä Keskustalta.

 

 

Johtokuntamme vastustus tuotti tulosta ja Tuomi Logistiikka Oy perui suunnittelemansa ja jo kokoon kutsutun tiedostustilaisuuden.

 

 

Asia on nyt uudessa valmistelussa ja olen esittänyt, että kilpailutussuunnitelmat on esitettävä asiakkaalle – Infran johtokunnalle – ennen kuin kilpailutuksesta tehdään lopullinen päätös.

 

 

 

Kertomani tapaus on rankka esimerkki keskitetyn hankinnan heikoista puolista.

 

 

Se on esimerkki myös siitä, että tarvitsemme luottamushenkilöperustalle rakentuvia päätöksentekomenettelyjä.

 

On tietysti muistettava myös se, että luottamushenkilöiden pitää uskaltaa päättää ja vaatia virkamiehiä toimimaan luottamushenkilöiden päättämällä tavalla.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskitetty vaiko hajautettu hankintatoimi?

Perjantai 2.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Yrityksissä, mutta myös kuntamaailmassa pohditaan yhä enenevässä määrin hankinta-asioita.

 

 

Hankintalain uudistus, jota koko ajan puuhataan, lisää kiinnostusta hankinta-asioihin.

 

 

Pidän itseäni jonkinlaisena hankinta-asioiden asiantuntijana, sillä 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana toimin viimeiset 15 vuotta hankinta-asioista vastaavana.

 

 

Heti Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen vastasin kaksi vuotta Suomen toiseksi suurimman rehualan yrityksen rehuviljahankinnoista ja vuodesta 1997 alkaen samaisen yrityksen kaikista raaka-ainehankinnoista.

 

 

Raaka-ainepäällikkönä toimiessani aamun ensimmäinen homma oli katsoa tietokoneelta, että kuinka paljon euroja on sidottu senhetkiseen raaka-ainevarastoon.

 

 

Jos raaka-aineisiin oli sidottu 15 – 18 miljoonaa euroa, niin tilanne oli hyvä, mutta jos raaka-ainepotin kokonaisarvo liikkui tasolla 25 miljoonaa euroa, sain olla varma, että piti valmistautua selitysten antamiseen.

 

 

Selityksiä oli mm. kysynnän ja raaka-ainetarjonnan epätahtisuus, sillä esim. laivalastillinen kalajauhoa tai kalaöljyä maksoi silloin ja maksaa varmasti myös nyt runsaat miljoona euroa per laivalastillinen. Kalanrehuihin soveltuvaa kalajauhoa on saatavissa vain talvella ja kevättalvella ja kun käyttösesonki alkaa vasta joskus kesäkuussa, niin yksistään näiden kahden elintärkeän raaka-aineen varastosaldot olivat aprillipäivän ja vapunpäivän tienoilla hilattava useisiin miljooniin euroihin.

 

 

Keskitetty vaiko hajautettu hankinta?

 

 

Molemmilla hankinnan organisointitavoilla on puolensa.

 

 

Keskitetyllä hankinnalla voidaan saavuttaa volyymietuja, mutta sen haittapuolena on asiantuntemuksen puute ja usein hankintahenkilöstön välinpitämättömyys – jopa ylimielisyys ja vastuunpakoilu.

 

 

Tulosyksiköihin hajautettu hankintatoimi tuntee tulosyksikön tarpeet ja pystyy sopeutumaan tulosyksikön muuttuviin tarpeisiin nopeasti. Kun hankintayksikkö on hajautettu tulosyksiköihin, niin vastuupakoilulle ei ole yhteisen esimiehen vuoksi mahdollisuuksia.

 

 

Olen aina vierastanut keskitettyä hankintaa, sillä se muistuttaa neuvostoliiton aikaista suunnitelmataloutta ja se ei anna mahdollisuuksia edetä hankinnoissa ”maaston mukaan”.

 

 

Keskitetty hankinta on jo sinällään ainainen riidan aihe yrityksen sisällä.

 

 

 

Tämä pieni esipuhe olkoon taustana sille ja niille jatkokirjoituksilleni hankintatoimen järjestämisestä, joita pyrin tälle saitille saamaan aikaiseksi lähipäivinä.

 

 

-Esko Erkkilä-