Kunnallisissa yhtiöissä päätösvalta karkaa kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden ulottumattomiin

Lauantai 31.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Löysin saunanpesään tulta laittaessani viime huhtikuussa ilmestyneen Tamperelainen-lehden ja lehdessä olleen kirjoituksen, jossa Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö ihmettelee näin:

 

 

”Miksei Tampere yhtiöitä enemmän?”

 

 

 

 

 

Tallensin lehden ja ehdin sen jo kadottaakin, mutta ei hätää mitään, sillä internetin syövereistä tuo juttu oli helppo kaivaa esille.

 

Juttu löytyy, kun googlaa ”Tamperelainen Jukka Männikkö”.

 

***************

 

Talousjohtaja ottaa esimerkkeinä hyvin pärjäävistä Tampereen kaupungin yhtiöistä Tampereen Sähkölaitoksen, Vuokratalosäätiön, Finnpark´n, Kotilinnasäätiön, Insinöörioppilastalon ja Särkänniemen.

 

 

Uskallan olla talousjohtajan kanssa tiukasti eri mieltä.

 

 

Helppoakos Sähkölaitoksen, Vuokratalosäätiön ja Kotilinnasäätiön on tehdä hyvää tulosta, kun kaupunkilaiset ja vuokralaiset maksavat – vuokralaiset maksavat korkeita vuokria saamansa asumistuen avulla.

 

 

Insinöörioppilastalon toimintaa en tunne, mutta ihmettelen, että sellainen superyritys kuin Särkänniemi tekee tulosta vain vaivaisen vajaan millin vuodessa – entinen vuorineuvokseksi edennyt eräs esimieheni tapasi sanoa, että tuollaisen summan löytää kadultakin!

 

 

Talousjohtaja haluaisi ottaa Tampereen kaupungin liikelaitoksista Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen, Tampereen Infra Liikelaitoksen ja Tampereen Voimia Liikelaitoksen ”luonteviksi kohteiksi”, kun puhutaan liikelaitosten yhtiöittämisestä.

 

 

Talousjohtaja saattaa tuntea esim. Tampereen Infra Liikelaitoksen lukujen perusteella, mutta kun olen ollut Infran johtokunnassa liikelaitoksen perustamisesta eli vuodesta 2009 alkaen, uskon tuntevani kyseisen liikelaitoksen talousjohtajaa paremmin.

 

 

Infraa on kehitetty liikelaitoksena näiden vuosien aikana tehokkaasti ja se on tapahtunut nimenomaan liikelaitoksena, ei yhtiönä.  Toki liikelaitoksen johtokunta toimii yhtiön hallituksen tavoin eli periaatteessa johtamisessa ei pitäisi olla eroja.

 

 

Erona on kuitenkin se, että liikelaitoksen johtaminen on läpinäkyvää ja myös henkilöstön hyvinvointi ja kaupunkilaisten etu ovat keskeisiä suuntaviittoja.

 

 

Jos liikelaitos olisi yhtiö, sen toimintaa ohjaisi osakeyhtiölaki, joka selkeästi sivuuttaisi yksikön henkilöstön hyvinvoinnin ja kaupunkilaisten edun.

 

 

Ymmärrän virkamiesbyrokraatin mietteet, sillä osakeyhtiön kohdalla ei tarvitsisi vähääkään välittää toiminnan avoimuudesta, ei henkilöstön hyvinvoinnista ja ei kaupunkilaisten edusta – kaiken edelle menisi yhtiön etu.

 

 

Toivon, että Tampereen kaupungin eri toimintojen yhtiöittämisestä käydään avoin keskustelu ja että siihen osallistuvat kaupunkilaisten valitsemat luottamushenkilöt – palkkarenkien ajatukset me osaamme arvata.

 

 

Virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat, mutta luottamushenkilöt päättävät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla

Torstai 1.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Kysymys kunnallisten liikelaitosten ja kuntien omistamien muiden kohteiden yhtiöittämisestä on koko ajan entistä vilkkaamman keskustelun kohteena.

 

 

Tampereen Särkänniemen delfiini-case on tuonut kysymyksen kaikkien huulille.

 

 

Totean heti, että en ”suuressa kuvassa” kannata esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä ja perusteluna minulla on mm. se, että yhtiöitetyn yksikön johtaminen ja hallinnointi karkaa kauas kunnallisen demokratian valvonnasta ja ohjauksesta.

 

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta kunnallisen liikelaitoksen johtamisesta ja kehittämisestä, sillä olen toiminut kohta kahdeksan vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa.

 

 

Liikelaitosmuoto merkitsee, että luottamushenkilöillä on vahva rooli yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä. Toimimme esim. Infran johtokunnassa osakeyhtiön hallituksen tavoin, mutta pystymme tuomaan yrityksen johtamiseen asiakaskunnan ja kaupunkilaisten toiveet paremmin kuin jos olisimme yhtiön hallituksen jäseniä.

 

 

Osakeyhtiön hallitusjäsenyys merkitsee, että hallituksen jäsen joutuu katselemaan asioita ainoastaan yhtiön parhaaksi – johtokunnassa näin ei ole.

 

 

Totean otsikossa, että jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla.

 

 

Tarkoitan sanomisellani sitä, että sellaiset yhtiöt ”eivät ole mistään kotoisin”, joiden hallituksessa on ammattimaisten jäsenten lisäksi poliittisesti valittuja jäseniä.

 

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n delfiinitapauksessa olemme nähneet, että bisnesmaailmassa täysin untuvikko nuori ja kokematon kansanedustaja, joka on poliittisin perustein valittu yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, ei pysty johtamaan yhtiötä haasteellisessa tilanteessa.

 

 

On koettu, että kokematonkin poliittisesti valittu hallituksen jäsen ja jopa hallituksen puheenjohtaja mielellään paistattelee julkisuudessa ja kerää irtopisteitä tilanteessa, jossa yhtiöllä pyyhkii hyvin.

 

 

Auta armias kuitenkin, kun yhtiölle tulee haasteellinen tilanne niin kokematon hallituksen jäsen tai hallituksen puheenjohtaja on suurissa vaikeuksissa ja joutuu etsiskelemään syyllisiä, sillä eihän poliitikko koskaan voi tunnustaa epäonnistuneensa.

 

 

 

Ehdoton mielipiteeni kunnallisen toimijan yhtiöittämisessä on, että valittakoon yhtiön hallitukseen ammatilliset osaajat ja ei sorruta valitsemaan hallitukseen poliittisilla mandaateilla toimivia henkilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-