Virkamiesten märkä uni toteutuu ja kuntalaisdemokratia kaventuu, kun Tampereen Infra Liikelaitos tänään yhtiöitetään

Maanantai 17.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitos (alussa nimeltään Tampereen Infratuotanto Liikelaitos) perustettiin vuoden 2009 alussa, kun eräitä Tampereen kaupunki-infraan liittyviä toimintoja koottiin ja keskitettiin yhdeksi vastuuyksiköksi.

 

 

Vastaperustetun liikelaitoksen palveluksessa oli 795 henkilöä.

 

 

Sain toimia silloisen Tampereen Infratuotanto Liikalaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta ja totean, että aika oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämässä hankittu tehostamis- ja saneerauskokemus olivat enemmän kuin paikallaan.

 

 

Yhtenä yönä Infran veloitushintoja laskettiin 10 % ja se aiheutti melkoisia haasteita liikelaitoksen taloudelle – hintojen alentaminen oli kuitenkin välttämätöntä, jotta uuden liikelaitoksen toiminta voitiin saada melko lyhyellä aikataululla kompensoimaan  sitä Tampereen kaupungin taloudellisesti surkeaa taivallusta joka jatkuu yhä.

 

 

Varapuheenjohtajakauteni jälkeen sain toimia johtokunnan jäsenenä vielä neljä ja puoli vuotta ja sinä aikana tamperelaiset saivat nauttia Infran kelvollisesta taloudellisesta tuloksesta. Olimme silloin ehken ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa.

 

 

Infran johtokunnassa oli kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia ja minä keskustalaisena, mutta milloinkaan puoluepoliittiset tarkoitusperät eivät ilmenneet johtokuntatyöskentelyssä, sillä me kaikki halusimme toimia tamperelaisten parhaaksi.

 

 

Saimme liikelaitoksen talouden kahdeksan ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen liikeylijäämätasolle plussalle n. viisi miljoonaa euroa ja se on merkittävä tulos talousongelmissa rypevässä Tampereella.

 

 

*********************

 

 

Tänään kaupunginvaltuustossa siunattava Infran yhtiöittäminen on valitettava askel asukasdemokratian kannalta Tampereella.

 

 

Yhtiöittämisen jälkeen Infra siirtyy osakeyhtiölain piiriin ja silloin yhtiön hallituksen ainoa tavoite on hyvän taloudellisen tuloksen tekeminen. Painoarvoa ei ole henkilöstön mielipiteellä, yksikössä vallitsevalla yhteishengellä, eikä puhettakaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.

 

 

Huvittavaa, kun kaupunginvaltuutetut toistelevat, että heillä olisi mahdollisuus saada tietoja yhtiöitetyn Infran toiminnasta – turhaan toistelevat.

 

 

Valtuutetut saattavat saada jälkijättöisesti joitakin tietoja yhtiön toiminnasta, mutta minkäänlaiseen etukäteisohjaukseen valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta. Liikelaitoksen johtokunta pääsi jokaisen asiakohdan kohdalla sparraamaan toimivaa johtoa ja tarvittaessa asettamaan kyseenalaiseksi kaikki pienimmätkin suunnitelmat – yhtiöittämisen jälkeen se ei ole mahdollista.

 

 

Infran yhtiöittämistä on yritetty jo monta kertaa, mutta ennen tätä päivää se ei ole onnistunut.

 

 

Virkamiehet ovat antaneet liikelaitoksena toimivalle Infran johtokunnalle aikoinaan tunnustusta, kun yhtiöittämistä on aikaisemmin yritetty.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun eräs johtava virkamies totesi, että liikelaitoksen johtokunta teki arvokkaan työn, kun se sai toimillaan liikelaitoksen henkilömäärän alennettua 795 -> tasolle 430. Jos tätä ei johtavan virkamiehen mukaan olisi tehnyt luottamushenkilöiden johtama johtokunta ja sen olisi joutunut tekemään yhtiöitetyn osakeyhtiön hallitus, olisi siitä noussut melkoinen kalabaliikki.

 

 

 

Kiitokset kuitenkin tässäkin yhteydessä niille tamperelaisille poliittisille päättäjille, jotka luottivat kahdeksan ja puolen vuoden ajan siihen, että liike-elämässä hankkimallani tiedolla ja kokemuksella oli käyttöä kaupunkilaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen etua palvelee kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen?

Torstai 20.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kuntien ja erityisesti kaupunkien virkamiehet ajavat ”kuin käärmettä pyssyyn”, että kunnalliset liikelaitokset pitää yhtiöittää. Virkamiesten talutusnuorassa olevat päättäjät myötäilevät virkamiesten aatoksia.

 

On toisaalta helppokin ymmärtää virkamiehiä, sillä liikelaitosten yhtiöittämisellä heidän valtansa lisääntyy ja vaaleille valittujen luottamushenkilöiden sekä tavallisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kaventuvat. 

 

 

Viime tiistaina Tampereen kaupungin konsernijaosto päätti esittää Tampereen kaupunginhallitukselle, että Tampereen Infra Liikelaitos yhtiöitetään ja siitä muodostetaan Tampereen Infra Oy.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä olin sen perustamishetkestä eli 1.1.2009 liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja ja vuodesta 2013 alkaen johtokunnan jäsen eli minulla on kokemusta Infran johtokunnassa kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Vaikka Infran johtokunta muodostuikin poliittisten puolueiden valitsemista henkilöistä, siellä ei koskaan politikoitu – me kaikki teimme työtä Infran ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

 

Infra koki kahdeksan ja puolen vuoden aikana voimakkaan toimintojen tehostamisjakson ja siitä kertoo hyvin henkilöstömäärän kehittyminen. Perustamishetkellä henkilökuntaa oli hieman alle 800 henkilöä ja saimme em. aikana henkilöstömäärän lähes puolitettua eli tasolle 420 henkilöä.

 

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 57,8 milj. euroa ja taloudellinen tulos liikeylijäämätasolla 4,2 milj. euroa.

 

 

Luvut kertovat, että Infran henkilöstö ja toimiva johto tekivät viime vuosina hyvää työtä ja oli mieluisaa olla johtokunnassa ohjaamassa liikelaitoksen toimintaa.

 

 

Infran yhtiöittäminen tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi jo ehkä lokakuussa ja olen surullinen, jos päättäjät taipuvat virkamiesten haluun saada jokaiselle tamperelaiselle elintärkeät toiminnot osakeyhtiölain piiriin. 

Kuntalaisdemokratia, hyvään taloudelliseen kokonaisuuteen pyrkiminen ja henkilöstöystävällinen johtaminen kokevat taas kerran pahan kolauksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

• tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

• Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

• Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

• Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

• Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

• Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

• Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

• Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

• Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

• valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittäminen kaventaa kansanvaltaa ja lisää virkamiesvaltaa

Maanantai 2.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustossa käsitellään tänään pykälässä 270 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Tampereen Tilapalvelut Oy:ksi.

 

 

Päätös toteuttaa osaltaan sitä virkahenkilöiden märkää unta, joka toteutuessaan merkitsee luottamushenkilöiden vallan nollaamista ja virkahenkilöiden vallan kasvamista.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee, että nykyisen liikelaitoksen hallinta siirtyy osakeyhtiölain piiriin eli täysin pois kuntalaisten valvonnasta.

 

 

Toivon, että tänään kaupunginvaltuustossa käydään keskustelu, jotta kaupunginvaltuutettujen rintamalinjat tulevat kaupunkilaisille selviksi.

 

 

Omaan kahdeksan ja puoli vuotta kokemusta tamperelaisen liikelaitoksen johtamisesta, sillä sain toimia tuon ajan 1.1.209 alkaen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä – aluksi neljä vuotta johtokunnan varapuheenjohtaja ja sitten neljä ja puoli vuotta johtokunnan jäsenenä.

 

 

Voin vakuuttaa, että luottamushenkilöistä koostuva johtokunta pystyy tervehdyttämään vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa olevan liiketoimintayksikön – yhtiömuotoinen hallitus ei varmasti pysty parempaan!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

Useat tahot eivät ole hyvällä seuranneet Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen vuokrahinnoittelua – kriitikot väittävät, että korkeat vuokraveloitukset estävät vuokralaisyksiköiden tehokkaan toiminnan.

 

 

Olen asiasta toista mieltä ja mielestäni Tampereen kaupungissa tilavuokrien pitää olla riittävän korkeita, jotta vuokralaisyksiköt ovat motivoituneita tehostamaan toimintaansa.

 

 

Perustan näkemykseni bisnesmaailmassa kokemaani:

 

 

Muistan malliesimerkkinä erään toimintaketjun, jossa työnantajani konserniyhtiöt rahastivat käytännössä samasta tuotteesta kolmessa eri portaassa ja kaikkien osalta taloudellinen lopputulos oli kerrassaan mainio.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on todennäköisesti tänään illansuussa siirtynyt historiaan ja sen toimintaa jatkaa Tampereen Tilapalvelut Oy.

 

 

Kannustan Tampereen Tilapalvelut Oy:tä jatkamaan vuokraveloituksissaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen viitoittamalla linjalla ja pitämään tilavuokrat sellaisina, että vuokraajayksiköillä on selkeä tarve tehostaa toimintojaan!

 

 

Näin siitä huolimatta, että en hyväksy liikelaitosten yhtiöittämistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdeksan ja puoli vuotta Infran johtokunnassa osoittivat, että Tampereen kaupungin omatuotanto voi olla kannattavaa!

Torstai 15.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilinen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokous päätti sen ajanjakson, jonka sain olla aluksi neljä vuotta varapuheenjohtajana ja sen jälkeen neljä ja puoli vuotta Infran johtokunnassa tervehdyttämässä kyseistä liikelaitosta.

 

 

Liikelaitoksen johtokunnassa toimiminen vastaa osakeyhtiön hallituksen jäsenyyttä.

 

 

Vuonna 2008 järjestettiin kunnallisvaalit, joiden tuloksena minulle suotiin silloisen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajuus. Toimin vuodesta 2009 vuoteen 2012 saakka johtokunnassa Keskustan mandaatilla.

 

 

Vuosina 2013 ja 2014 toimin johtokunnan rivijäsenenä SDP:n mandaatilla.  Olen tästä ajanjaksosta ylpeä, sillä käsitän, että SDP:n päättäjät arvostivat bisnesmaailman osaamistani.  SDP luotti minuun liike-elämän osaajana, vaikka en lennäkään ”samassa poliittisessa parvessa” kuin he.

 

 

Tilanteet muuttuivat ja vuoden 2015 alusta sain jatkaa Infran johtokunnassa Keskustan edustajana aina eiliseen saakka, jolloin Infran nykyinen johtokunta piti viimeisen kokouksensa.

 

 **************

 

Saatan joskus palata useisiinkin asioihin, jotka liittyvät Tampereen kaupungin liikelaitoksiin ja niiden kehittämiseen, mutta nyt päällimmäisenä on mielessä se positiivinen taloudellinen kehitys, jonka saimme kahdeksan ja puolen aikana aikaan Tampereen Infra Liikelaitoksessa.

 

 

Eräät poliittiset tahot ja erityisesti Tampereen virkamiehet ajavat liikelaitosten yhtiöittämistä.

 

 

En kannata liikelaitosten yhtiöittämistä, sillä se heikentäisi demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa liikelaitosten kehittämiseen.

 

 

Oleellista yhtiöittämisessä olisi, että yhtiöinä liikelaitokset siirtyisivät osakeyhtiölain piiriin ja se olisi rankka heikennys esimerkiksi henkilöstön asemaa ja pitkäjänteiseen turvallisuuteen.  Yhtiöittämisen jälkeen nykyiset liikelaitokset siirtyisivät kvartaalitalouden piiriin ja kylmien numeroiden perustella tapahtuvan johtamisen alaisiksi.

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen esimerkki osoittaa, että pätevien luottamushenkilöiden muodostama johtokunta pystyy sparraamaan toimitusjohtajaa sekä luotsaamaan liikelaitosta ainakin yhtä hyvään taloudelliseen tulokseen kuin se olisi yhtiöissä mahdollista.

 

 

Selkeä ei Tampereen kaupungin liikelaitosten yhtiöittämiselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaatimaton vaaliesite, mutta tärkeää asiaa!

Perjantai 24.3.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tuon vaaliesitteessäni esille, että olen toiminut Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnnassa liikelaitoksen perustamisesta eli vuodesta 2009 alkaen - ensimmäiset neljä vuotta varapuheenjohtajana ja sen jälkeen rivijäsenenä, mutta en suinkaan äänettömänä rivijäsenenä!

Allekirjoitimme toissapäivänä liikelaitoksemme - huomaatte, että olen samaistunut Infraan - tilinpäätöksen ja oli mieluista todeta, että jo viidentenä vuonna peräkkäin ylitimme tulostavoitteemme.

 

Olen ylpeä siitä toiminnasta, jolla me kaikkien puolueiden edustajat olemme saaneet luotsata liikelaitostamme hyviin tuloksiin. Vastaavaan mikään Tampereen kaupungin muu yksikkö ei ole pystynyt!

 

Tampereen Infrassa oli sen perustamisvaiheessa 795 työntekijää ja henkilövahvuutemme on hieman yli 400 henkilöä eli henkilöstömäärä on lähes puolittunut.

 

On helppo yhtyä niihin mielipiteisiin, joissa todetaan, että Tampereen Infran tervehdyttämisprosessi on pelastanut Tampereen kaupungin koko oman tuotannon.

 

Vastustan Tampereen kaupungin yhtiöittämisvimmaa ja perusteluna minulla on se, että tehokkaasti johdettu kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kuntalaidis tuloksekkaasti.

 

Olen tyytyväinen, että olen saanut Tampereen Infra Liikalaitoksen johtokunnassa hyödyntää sitä kokemusta, jonka sain toimittuani liike-elämässä vastuullisilla paikoilla.

 

Infran johtokuntatyöskentelyssä keskeistä on, että me kaikki toimimme Infran henkilöstön ja kaupunkilaisten parhaaksi, vaikka taustaryhmämme ovatkin Tampereen Puolesta ry, Kokoomus, SDP, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät ja minulla Keskusta.

 

 **********************

 

Jos tälle kokemukselle ja yhteistyötaidolle on käyttöä jatkossakin, olen käytettävissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisissa yhtiöissä päätösvalta karkaa kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden ulottumattomiin

Lauantai 31.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Löysin saunanpesään tulta laittaessani viime huhtikuussa ilmestyneen Tamperelainen-lehden ja lehdessä olleen kirjoituksen, jossa Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö ihmettelee näin:

 

 

”Miksei Tampere yhtiöitä enemmän?”

 

 

 

 

 

Tallensin lehden ja ehdin sen jo kadottaakin, mutta ei hätää mitään, sillä internetin syövereistä tuo juttu oli helppo kaivaa esille.

 

Juttu löytyy, kun googlaa ”Tamperelainen Jukka Männikkö”.

 

***************

 

Talousjohtaja ottaa esimerkkeinä hyvin pärjäävistä Tampereen kaupungin yhtiöistä Tampereen Sähkölaitoksen, Vuokratalosäätiön, Finnpark´n, Kotilinnasäätiön, Insinöörioppilastalon ja Särkänniemen.

 

 

Uskallan olla talousjohtajan kanssa tiukasti eri mieltä.

 

 

Helppoakos Sähkölaitoksen, Vuokratalosäätiön ja Kotilinnasäätiön on tehdä hyvää tulosta, kun kaupunkilaiset ja vuokralaiset maksavat – vuokralaiset maksavat korkeita vuokria saamansa asumistuen avulla.

 

 

Insinöörioppilastalon toimintaa en tunne, mutta ihmettelen, että sellainen superyritys kuin Särkänniemi tekee tulosta vain vaivaisen vajaan millin vuodessa – entinen vuorineuvokseksi edennyt eräs esimieheni tapasi sanoa, että tuollaisen summan löytää kadultakin!

 

 

Talousjohtaja haluaisi ottaa Tampereen kaupungin liikelaitoksista Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen, Tampereen Infra Liikelaitoksen ja Tampereen Voimia Liikelaitoksen ”luonteviksi kohteiksi”, kun puhutaan liikelaitosten yhtiöittämisestä.

 

 

Talousjohtaja saattaa tuntea esim. Tampereen Infra Liikelaitoksen lukujen perusteella, mutta kun olen ollut Infran johtokunnassa liikelaitoksen perustamisesta eli vuodesta 2009 alkaen, uskon tuntevani kyseisen liikelaitoksen talousjohtajaa paremmin.

 

 

Infraa on kehitetty liikelaitoksena näiden vuosien aikana tehokkaasti ja se on tapahtunut nimenomaan liikelaitoksena, ei yhtiönä.  Toki liikelaitoksen johtokunta toimii yhtiön hallituksen tavoin eli periaatteessa johtamisessa ei pitäisi olla eroja.

 

 

Erona on kuitenkin se, että liikelaitoksen johtaminen on läpinäkyvää ja myös henkilöstön hyvinvointi ja kaupunkilaisten etu ovat keskeisiä suuntaviittoja.

 

 

Jos liikelaitos olisi yhtiö, sen toimintaa ohjaisi osakeyhtiölaki, joka selkeästi sivuuttaisi yksikön henkilöstön hyvinvoinnin ja kaupunkilaisten edun.

 

 

Ymmärrän virkamiesbyrokraatin mietteet, sillä osakeyhtiön kohdalla ei tarvitsisi vähääkään välittää toiminnan avoimuudesta, ei henkilöstön hyvinvoinnista ja ei kaupunkilaisten edusta – kaiken edelle menisi yhtiön etu.

 

 

Toivon, että Tampereen kaupungin eri toimintojen yhtiöittämisestä käydään avoin keskustelu ja että siihen osallistuvat kaupunkilaisten valitsemat luottamushenkilöt – palkkarenkien ajatukset me osaamme arvata.

 

 

Virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat, mutta luottamushenkilöt päättävät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla

Torstai 1.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Kysymys kunnallisten liikelaitosten ja kuntien omistamien muiden kohteiden yhtiöittämisestä on koko ajan entistä vilkkaamman keskustelun kohteena.

 

 

Tampereen Särkänniemen delfiini-case on tuonut kysymyksen kaikkien huulille.

 

 

Totean heti, että en ”suuressa kuvassa” kannata esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä ja perusteluna minulla on mm. se, että yhtiöitetyn yksikön johtaminen ja hallinnointi karkaa kauas kunnallisen demokratian valvonnasta ja ohjauksesta.

 

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta kunnallisen liikelaitoksen johtamisesta ja kehittämisestä, sillä olen toiminut kohta kahdeksan vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa.

 

 

Liikelaitosmuoto merkitsee, että luottamushenkilöillä on vahva rooli yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä. Toimimme esim. Infran johtokunnassa osakeyhtiön hallituksen tavoin, mutta pystymme tuomaan yrityksen johtamiseen asiakaskunnan ja kaupunkilaisten toiveet paremmin kuin jos olisimme yhtiön hallituksen jäseniä.

 

 

Osakeyhtiön hallitusjäsenyys merkitsee, että hallituksen jäsen joutuu katselemaan asioita ainoastaan yhtiön parhaaksi – johtokunnassa näin ei ole.

 

 

Totean otsikossa, että jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla.

 

 

Tarkoitan sanomisellani sitä, että sellaiset yhtiöt ”eivät ole mistään kotoisin”, joiden hallituksessa on ammattimaisten jäsenten lisäksi poliittisesti valittuja jäseniä.

 

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n delfiinitapauksessa olemme nähneet, että bisnesmaailmassa täysin untuvikko nuori ja kokematon kansanedustaja, joka on poliittisin perustein valittu yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, ei pysty johtamaan yhtiötä haasteellisessa tilanteessa.

 

 

On koettu, että kokematonkin poliittisesti valittu hallituksen jäsen ja jopa hallituksen puheenjohtaja mielellään paistattelee julkisuudessa ja kerää irtopisteitä tilanteessa, jossa yhtiöllä pyyhkii hyvin.

 

 

Auta armias kuitenkin, kun yhtiölle tulee haasteellinen tilanne niin kokematon hallituksen jäsen tai hallituksen puheenjohtaja on suurissa vaikeuksissa ja joutuu etsiskelemään syyllisiä, sillä eihän poliitikko koskaan voi tunnustaa epäonnistuneensa.

 

 

 

Ehdoton mielipiteeni kunnallisen toimijan yhtiöittämisessä on, että valittakoon yhtiön hallitukseen ammatilliset osaajat ja ei sorruta valitsemaan hallitukseen poliittisilla mandaateilla toimivia henkilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen "televisioviikko" koettuna

Maanantai 25.4.2016 - -Esko Erkkilä-

En ole mielestäni julkisuustyrkky, mutta viime viikon aikana naamani ja osin myös mielipiteeni olivat esillä televisiossa.

 

 

Maanantaina 18.4.2016 olin kutsuttuna studiovieraana TV2:n A2-Taloustalkoissa TV2:lla.

 

 

Taloustalkoissa en päässyt ääneen, mutta tapasin henkilökohtaisesti maamme politiikan kärkinimistä Keskustan Matti Vanhasen, Kokoomuksen Harry Harkimon, SDP:n Antti Rinteen sekä Vasemmistoliiton Li Anderssonin ja pääsin henkilökohtaiseen kontaktiin kaikkien heidän kanssaan.  Ay-jyristä tapasin Lauri Lylyn ja Antti Palolan. Veikka Gustafsson ja Jethro Rostehdt olivat myös paikalla.  Myös Jyri Häkämies ja Päivikki Palosaari pitää mainita. 

 

 

Kirjoitan puolueiden nimet tarkoituksellisesti isolla alkukirjaimella, sillä arvostan puolueiden tekemää yhteiskunnallista työtä!

 

 

 

 

 

 

Tässä olen A2-Taloustakoot –illassa ennen suoran lähetyksen alkamista Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen kanssa.

 

 *****************

 

 

Olin Keskustan Pirkanmaan piirin virallinen edustaja Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa, joka pidettiin Jyväskylässä 23.-24.4.2016.

 

 

On selvää, että tiedotusvälineitä kiinnosti Suomen suurimman puolueen ja pääministeripuolueen puoluevaltuuston kokous ja sen uutisoinnin yhteydessä pääsin/jouduin televisioon kahdestikin.

 

 

 

 

 

 

 

Tunnen Jasin ja istuimme puoluevaltuuston jäseninä kokouksessa rinnakkain.

 

 

 

 

 

 

Merkittävin roolini julkisuudessa viime viikolla oli, kun MT3:n toimittaja Vesa Kallionpää haastatteli minua uutisklipissä ministeri Anne Bernerin suunnitelmista yhtiöittää valtion tieverkko.

 

 

Media haluaa puhua yksityistämisestä, kun kyse on yhtiöittämissuunnitelmista.

 

 

Vesa Kallionpää yritti kokeneena toimittajana ajaa minua vikaraiteelle, kun kysi mielipidettäni yksityistämisestä.

 

 

Torjuin median väärät tulkinnat ja tein selväksi, että kyseessä on yhtiöittämissuunnitelmat ja eivät suinkaan yksityistämissuunnitelmat.

 

 

Keskustan puoluevaltuuston kokouksen jatkuessa sain runsaasti positiivista palautetta ryhdikkäästä esiintymisestäni Seitsemän uutisissa 23.4.2016.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja yritti vaikuttaa "keittiön kautta"

Lauantai 8.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (SDP) kirjoitti Aamulehden mielipideosastolla kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, että Tampereen Särkänniemi Oy:n pitäisi alentaa lipunhintojaan.

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälä ojensi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa omalla kirjoituksellaan seuraavana päivänä ja totesi, että omistajakeskustelut tulee käydä valtuuston päättämän hyvän hallintotapaohjeen mukaan toimielinten kesken.

 

Minulla on jonkinlainen tuntuma pelisäännöihin ja olen Miikka Seppälän kanssa samaa mieltä.

 

Samaa mieltä oleminen ei välttämättä tarkoita, että olisin eri mieltä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kanssa hänen esille ottamastaan asiasta, mutta tapa jolla hän sen teki, ei ole pelisääntöjen mukainen.

 

Miikka Seppälä toteaa, että Tampereen kaupunginvaltuusto – siis se toimielin, jota Sanna Marin nyt puheenjohtaa – on asettanut yhtiölle ykköstavoitteeksi maksaa kaupungille osinkoa.

 

********

 

Yhtiöittämiseen ja erityisesti kunnallisten toimintojen yhtiöittämiseen liittyy se piirre, että yhtiöittämisen jälkeen kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole mahdollisuutta kontrolloida yhtiön toimintaa.

 

Osakeyhtiöiden hallituksiin valitut joutuvat tekemään päätöksiä, jotka ovat yhtiön kannalta parhaita – heidän ei tarvitse ja heidän ei kai saakaan ottaa kuuleviin korviinsa katsomosta huudeltuja, ehkä perusteltujakin näkökohtia.

 

Surullisen kuuluisa Tavase Oy on tästä malliesimerkki.

 

Yhtiö tekee suurta hallaa lukemattomilla lohkoilla, mutta sen hallituksen jäsenet istuvat tuppisuina. Heillä on siihen oikeus ja niin heidän pitää toimiakin.

 

Yhtiöissä omistaja päättää ja Tavasen tapauksessa se merkitsee, että Tampereen kaupungin pitää viheltää peli poikki.

 

 

**********

 

 

Palaan Tampereen Särkänniemi Oy:n asiaan ja totean, että Tampereen kaupunginvaltuuston sille asettama ykköstavoite on oikein ja sen toteuttamista eivät saa vaarantaa katsomosta tapahtuvat huutelut.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnan ja kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen merkitsee kuntalaisdemokratian haaksirikkoa

Lauantai 30.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Monissa kunnissa on nykyisin pyrkimyksenä yhtiöittää kuntalaisille palveluja tarjoavat liikelaitokset.

 

Äänestäjien, kuntalaisten ja päättäjien on yhtiöittämispyrkimyksistä kuullessaan tiedostettava, että kuntalaisten ja luottamushenkilöiden valvontamahdollisuudet katoavat olemattomiin yhtiöittämisen myötä.

 

Yhtiöittämisen jälkeen kuntayhtiön on noudatettava osakeyhtiölakia ja se merkitsee, että yhtiöiden päätösvalmistelu sekä rahavirrat eivät ole julkisia.

 

Kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen rapauttaa demokratiaa.

 

Tampereen seudulla yhtiöittämisen ehkä surkein esimerkki on Tavase Oy.

 

Onneksi Tavase Oy on tulossa tiensä päähän ja se pitääkin nyt ehdottomasti varmistaa.

 

Yhtiöitetty palveluntarjoaja on kaiken avoimuuden tavoittamattomissa. Kunnalliset valvontaelimet eli esim. tarkastuslautakunnat ovat tervetulleita ”tarkastamaan” kuntien yhtiöittämiä liikelaitoksia, mutta niiden yhtiöstä saama informaatio rajautuu korkeintaan kahvi- sekä pullatarjoiluun sekä ilmoista jutusteluun. Yhtiön toimitusjohtajan ei tarvitse – eikä osakeyhtiölain mukaan saakaan – kertoa yhtiön asioista tarkastajille tavuakaan!

 

Ylikunnallisten palveluntarjoajien kohdalla päädytään usein yhtiöittämiseen.

 

Pelkään, että Tampereella ja Tampereen seudulla seuraava yhtiöittämishanke rakentuu veden- ja ehkä erityisesti jäteveden ympärille.

 

Tampereen Vedellä on nyt jo kunnallisena liikelaitoksenakin – Tampereen Vesi Liikelaitos – maine, joka tiedonsaannin vinkkelistä on kaukana asukasdemokratiasta.

Jos sen toiminnot yhtiöitetään, saavat sen vaikutuspiirissä asuvat valmistautua erittäin vakavasti kuntalaisdemokratiaa pilkkaavaan toimintakulttuuriin.

 

-Esko Erkkilä-