Suomiradan ja siihen liittyvän Lentoradan suunnittelussa pitää huomioida maanomistajien ja alueita halkovien radanvarsiasukkaiden mielipiteet sekä oikeudet

Lauantai 11.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa käydään kiivastuvaa keskustelua Suomiradan tarpeellisuudesta, sillä oikoratana se mahdollistaisi ns. tunnin junan Tampereelta Helsinkiin.

 

Uuden oikoradan vaihtoehtona olisi rakentaa lisäraiteita nykyiselle radalle Tampereen ja Riihimäen välille.

 

Lentoratahanke puolestaan olisi rakentaa kaksiraiteinen kaukoliikennerata siten, että se liittäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukoliikenteen piiriin.

 

Ratahankkeet ovat julkisia, mutta kuitenkin suurelta osin yleisöltä piilossa, mutta voimakkaat ”rattaat” ovat pyörimässä, sillä hankkeen puuhamiehiksi/puuhahenkilöiksi ilmoitetaan;

 

• pormestari Jan Vapaavuori, Helsingin kaupunki

• pormestari Lauri Lyly, Tampereen kaupunki

• kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Hämeenlinnan kaupunki

• kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Vantaa kaupunki

• kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Lahden kaupunki

 

Minulla ei suinkaan ole mitään vastaansanomista sille, että liikenneolosuhteita parannetaan, mutta kun kokemuksesta tiedän maanomistajana ne ongelmat, joita uusiin ratahankkeisiin liittyy, peräänkuulutan MTK:n, maanomistusta kunnioittavien kansanedustajien sekä yleensäkin alueiden asukkaiden mielipiteiden kuuntelemista ratahakkeita edistettäessä.

 

 

 

Tampere-Parkano-Seinäjoki –rata avattiin liikenteelle 6.3.1971, mutta maanomistajia koetelleet pakkolunastukset alkoivat jo ennen 1960-luvun puoliväliä

Meiltä pakkolunastettiin kymmenen hehtaarin suuruisesta perämetsäkappaleesta neljä hehtaaria parhaassa kasvukunnossa ollutta metsää – suurin osa pakkolunastetusta metsämaasta oli muutama vuosi sitten uudistettu avohakkuulla, kulottamalla ja uudet taimet istuttamalla.

 

Kuvassa näkyy Hämeenkyrön puolella oleva osuus Majajärven liikennepaikasta ja taustalla näkyy se osuus Majajärven liikennepaikasta, joka on pakkolunastettu meiltä eli Viljakkalan puolelta – vapaa-ajanasuntoni sijaitsee vasemmalla näkyvän metsikön takana.

 

*******************

 

Pakkolunastus oli kova paikka isälleni, joka oli aikoinaan ostanut metsäkappaleen kotitilansa maista.

 

Saimme pakkolunastuskorvausta n. 75.000 markkaa ja niillä rahoilla ostimme Valmet-traktorin, joka palvelee meillä yhä.

 

Pakkolunastuskorvausten saaminen kesti yli kymmenen vuotta ja kun silloin inflaatio jylläsi, niin korvauksesta vain puolet oli pääomakorvausta ja toinen puoli korkoja.

 

*****************

 

Perhekuntani on joutunut antamaan yhteiskunnalle isiemme maita olemattomalla korvauksella ja sen vuoksi osaankin asettua niiden maanomistajien, omakotitalotonttien omistajien, tuhoutuvien omakotitalojen sekä radan alle jäävien kylien asukkaiden rooliin, jotka joutuvat antamaan rakkaat maansa niiden hankkeiden alle, joita nyt suunnitellaan.

 

 

Peräänkuulutan, että mahdolliset Suomirata- ja Lentoratahankkeet toteutetaan maanomistajien sekä alueiden asukkaiden etuja ja oikeuksia kunnioittaen – MTK:lla on tässä työssä keskeinen rooli!

 

 

-Esko Erkkilä-