Eipä siihen olisi tutkimusta tarvittu, mutta ehkä päättäjät nyt huomaavat!

Keskiviikko 10.8.2016 - -Esko Erkkilä-

YLE:n eräs pääuutinen eilen oli kertoa tutkimuksesta, jossa seurattiin jatkuvan lapsena tapahtuneen muuttamisen vaikutuksia juurettomuuteen ja erilaisiin hankaluuksiin myöhemmällä iällä.

 

Tutkimuksen nimi oli…

 

 

Suomi nuorten kasvuympäristönä

 

 

…ja siinä seurattiin kaikkien Suomessa vuonna 1987 syntyneiden kasvua 25-vuotiaiksi saakka.

 

 

Aineisto oli mittava, sillä se käsitti n. 60 000 lasta ja nuorta.

 

 

Tiedot oli kerätty mm. THL:n tartuntatautirekistereistä, toimeentulotukitiedoista, Kelasta, Tilastokeskuksesta, väestörekisterikeskuksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetushallituksesta, oikeusrekisterikeskuksesta, puolustusvoimista ja Suomen asiakastiedosta.

 

 

Tutkimuksessa muuttotiheyskriteerit olivat maalaisjärjellä ajatellen käsittämättömät.

 

 

Harvimmin muuttaneet-ryhmä käsittivät henkilöt. jotka olivat muuttaneet alle 5 kertaa, keskiryhmässä muuttotiheys oli 6 – 10 kertaa ja useimmin muuttaneissa yli kymmenen kertaa kahdenkymmenenviiden (25) vuoden aikana.

 

 

Pidän viisikin kertaa 25-vuoden aikana muuttamista käsittämättömän suurena ja tuntuu perin eriskummalliselta, jos lapsi ja nuori joutuu muuttamaan yli kymmenen kertaa 25 vuoden aikana.

 

 

On mielestäni tutkimattakin selvää, että alituinen muuttaminen kuormittaa lapsia ja nuoria.

 

 

Tutkimuksessa todettiin, että usein tapahtuva muuttaminen aiheuttaa juurettomuutta ja koulupudokkuutta.

 

 

Mielenterveysongelmat, tuomioistuinten langettamat tuomiot ja työllistymisen ongelmat ovat selvästi yleisimpiä usein muuttaneilla.

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että usein tapahtuva muuttaminen syö lasten ja perheiden eväitä normaaliin elämään.

 

 

Nollatutkimuksen esimerkkinä on pidetty tutkimusta, jossa todettiin niissä huoneissa korkeampi melutaso, jotka sijaitsevat kadun puolella kuin niissä huoneissa, jotka sijaitsevat puistoon päin.

 

 

Nollatutkimuksen kriteerit täyttää myös se tutkimus, jossa todettiin, että aamuisin kohti kaupunkia on vilkkaampi liikenne kuin kaupungista poispäin.  Sama nollatutkimus päätyi siihen lopputulemaan, että illalla liikenne kaupungista poispäin oli vilkkaampaa kuin kohti kaupunkia.

 

 

En pidä eilen suurella rummutuksella julkistettua ”Suomi nuorten kasvuympäristö” –tutkimusta täydellisenä nollatutkimuksena, jos se herättää tiivistysrakentamisen ihannoijat huomaamaan, että väljä rakentaminen ja sitä kautta asukkaiden pitkäaikainen viihtyminen samoilla asuinsijoilla antaa nuorillemme parhaat eväät tulevaisuudelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-