Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Olen vahvasti samaa mieltä Elina Lepomäen ja Erkki Tuomiojan kanssa!

Sunnuntai 12.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Suomalaisessa yhteiskunnassa on se kummallisuus, että työttömyyden kohdatessa kunnollinen työttömyysturva on ainoastaan niille, jotka ovat työttömyyskassojen jäseniä – näin siitä huolimatta, että työttömyyskassat vastaavat vain n. viiden (5) prosentin osuudella työttömäksi jääneiden jäsentensä työttömyyskorvauksesta.

 

Lähes 95 % työttömäksi jääneiden työttömyyskorvauksista rahoitetaan verovaroistamme, mutta siis vain niille, jotka ovat työttömyyskassojen jäseniä.

 

*************************

Työttömyyskassat ovat teoriassa itsenäisiä, mutta niin on todellisuudessa ainoastaan ”Yleinen työttömyyskassa YTK” eli ns. Loimaan kassa, sillä kaikki muut työttömyyskassat ovat enemmän tai vähemmän vasemmistoliikkeen ikeen alla toimivia.

 

***********************

 

Kokoomuksen Elina Lepomäki osui poliittisesti megasuoneen, kun hän vaati, että kaikkien työttömäksi joutuneiden pitää saada samanvertainen korvaus työttömäksi jouduttuaan riippumatta siitä, että kuuluuko hän työttömyyskassaan vaiko ei.

 

*********************

 

Olen erityisen tyytyväinen siitä, että SDP:n Erkki Tuomioja on ottanut Elina Lepomäen esitykseen myönteisen kannan, kun hän toteaa näin:

 

”Vaikka suhtaudun lähtökohtaisen epäluuloisesti kokoomuksen ja erityisesti Elina Lepomäen esityksiin, joudun silti miettimään, onko kestäviä perusteita vastustaa heidän esitystään ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta kaikille eli myös työttömyyskassoihin kuulumattomille, kun kassat ovat etuuden maksajia vain reilulla viidellä prosentilla”.

 

Toivon, että Elina Lepomäen esittämä ja Erkki Tuomiojan kannattama menettely toteutetaan mahdollisimman pian, sillä en halua olla rahoittamassa vain niiden henkilöiden työttömyysturvaa, jota ovat jäseninä työttömyyskassoissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elina Lepomäki, Erkki Tuomioja, työttömyyskassat, vain Loimaan kassa on poikkeus,

Ammattiyhdistysliike ei maksa senttiäkään työttömäksi joutuneen työttömyysturvasta!

Torstai 26.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-tilanne tulee valitettavasti merkitsemään, että jopa satojatuhansia suomalaisia tulee joutumaan lomautetuiksi ja monet myös työttömiksi.

 

On valitettava harhaluulo monilla muuten asiantuntevilla ja järkevilläkin kansalaisilla, että ammattiyhdistysliike maksaisi näille lomautetuille ja työttömäksi jääneille ansionmenetyskorvauksia.

 

Ammattiyhdistysliike ei maksa senttiäkään näille henkilöille, vaan mahdolliset korvaukset tulevat työttömyyskassojen kautta.

 

Ammattiyhdistysliikkeen etu on sumuttaa kansalaisia siten, että se muka maksaisi lomautetuille ja työttömille korvauksia – näin ei missään tapauksessa ole!

 

On selvästi todettava, että työttömyyskassat ovat tyystin erillään ammattiyhdistysliikkeestä – kipeä ja karu totuus monille!

 

Työttömyyskorvauksien rahoituksesta ja maksamisesta huolehtivat seuraavat tahot:

 

  • työssäkäyvät ja heidän työnantajansa 55–58 %

  • valtio 37–39 %

  • työttömyyskassojen jäsenmaksut 5,5 %

 

On selvästi todettava, että ammattiyhdistysliike ei maksa senttiäkään lomautettujen ja irtisanottujen työttömyysturvakorvauksista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ammattiyhdistysliike ei maksa senttiäkään työttömäksi joutuneen työttömyysturvasta!, työttömyysturva, lomautetut, irtisanotut, Koronan vuoksi lomautetut, Koronan vuoksi irtisanotut,

Huolestuttavaa, kun YTK:n jäsenten työttömyys on lisääntynyt

Perjantai 14.2.2020 - -Esko Erkkilä-

”Loimaan kassana” tunnettu YTK eli Yleinen työttömyyskassa on perustettu vuonna 1991 ja se aloitti toimintansa vuonna 1992.

 

Ammattiyhdistysliikettä karttavana ja sen toimintatapoja vierastavana liityin Loimaan kassaan heti sen alusta alkaen, sillä halusin turvata työsuhdeturvani työsuhteeni mahdollisesti päättyessä – työsuhteeni eduista en ole koskaan tarvinnut minkäänlaista ”edusmiestä”!

 

Näin jälkeenpäin katsellen liittymiseni Loimaan kassaankin oli tarpeetonta, sillä yli nelikymmenvuotisen työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä.

 

YTK:n jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi ja se kertoo, että työelämässä olevat vierastavat sekä karttavat lakkoherkkää ja suomalaista yhteiskuntaa jäytävää ammattiyhdistysliikettä.

 

Nyt YTK:lla on 440.000 jäsentä.

 

****************

 

YTK:n jäsenet ovat se ydinjoukko, joka pitää suomalaisen talouselämän pyörimässä ja tekee kaikkensa, että kaikilla menisi hyvin. YTK:n jäsenet eivät ole ay-liikkeen lakkokenraalien määräiltävissä, vaan he rakentavat parempaa Suomea.

 

Helmikuun 10. päivä YTK kertoi julkisuuteen ikävän uutisen nykyisen hallituksen toimintapolitiikalle, kun se totesi, että käänne suurempaan työttömyyteen työmarkkinoilla on tosiasia.

 

YTK:n kertomaan on suhtauduttava vakavasti, sillä juuri YTK:n jäsenet ovat niitä palkollisia, joiden osuus ja vastuullisuus maamme taloudellisesta hyvinvoinnista on suurin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huolestuttavaa kun YTK:n jäsenten työttömyys on lisääntynyt, YTK, Yleinen työttömyyskassa, Loimaan kassa, YTK:n jäsenet ovat vastuullisia,

Hieno ja kannatettava esitys!

Keskiviikko 9.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomen Yrittäjät tuli eilen julkisuuteen hienolla esityksellään, kun se kannustaa jäsenyrityksiänsä maksamaan henkilöstöetuna työntekijöidensä työttömyyskassamaksut, jos henkilö on Yleisen Työttömyyskassan eli YTK:n jäsen.

 

 

YTK:lla ei ole sidoksia ay-liikkeeseen. joten sponsorointikehoitus ei merkitse ay-liikkeen tukemista vaan päinvastoin.

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja sinä aikana en ollut päivääkään ammattiyhdistysliikkeen jäsen.

 

 

Ammattiyhdistysliike toki tuli tutuksi työurani aikana, sillä se vaikeutti moneen kertaan työtehtävieni suorittamista, mutta niistäkin selvittiin!

 

 

Työurani alussa olin jäsenenä Agrologien Liiton työttömyyskassassa, mutta kun Liitto oli ja on yhä edelleen koulukuntajärjestö, en ollut silloinkaan tukemassa ay-liikettä.

 

 

Agrologien Liiton työttömyyskassa liittyi vuosien kuluessa eräiden muiden koulukuntajärjestöjen työttömyyskassojen kanssa ja silloin katsoin, että minulla ei ole mitään syytä pönkittää kyseistä työttömyyskassaakaan.

 

Liityin ”Loimaan kassaan” eli Yleiseen työttömyyskassaan, sillä halusin varmistaa toimeentuloni mahdollisessa irtisanomistilanteessa.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen liittymiseni Yleiseen työttömyyskassaankin oli turha toimenpide, sillä omasin työurani aikana sellaisen yhteistyökyvyn ja työtaidon, että työnantajani ei edes yrittänyt irtisanoa minua.

 

Ymmärrän toki niitä henkilöitä, jotka ovat yhteistyökyvyiltään ja työtaidoiltaan sellaisia, että työnantaja haluaa vapautua heistä ja silloin ay-liikkeeseen sidoksissa olevat työttömyyskassat ovat näille henkilöille väylä riidellä asioista.

 

 

Arvostan suuresti Suomen Yrittäjien toimintaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työttömyyskassat, YTK, Loimaan kassa, ay-liike, Loimaan kanssa ei ole osa ay-liikettä, YTK ei ole osa ay-liikettä,

"Loimaan kassa" on yhä edelleen edullinen työttömyyskassa ja siihen kuuluminen ei aiheuta velvoitteita liittyä ammattiyhdistysliikkeen jäseneksi

Maanantai 12.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on aiheellisesti herätetty keskustelua siitä, että työttömyyskorvauksen saamiseksi pitää kuulua työttömyyskassaan.

 

 

Työttömyyskassoihin kuulumisella ei ole mitään sidettä ammattiyhdistysliikkeeseen vaikka ay-väki niin antaakin ymmärtää ainakin ns. rivien välistä.

 

 

Työelämässä ollessani hoidin työttömyysturvani siten, että työttömyyskassani oli Yleinen työttömyyskassa YTK!

 

 

YTK:n jäsenmaksu oli alun perin 60 euroa vuodessa, mutta se nousi vuosien kuluessa 90 euroon vuodessa ja nyt se näyttää olevan 100 euroa vuodessa.

 

 

Alla taulukko, josta ilmenee eri työttömyyskassojen jäsenmaksu kuluvana vuonna – on hienoa, että YTK:n eli ”Loimaan kassan” palvelut ovat edelleenkin edullisia.

 

 

Suosittelen kuulumista ”Loimaan kassaan”, sillä sen jäsenmaksut ovat samat riippumatta kuukausiansioista.

 

 

 

Työttömyyskassa (tk)

1000 €/kk

2000 €/kk

3000 €/kk

4000 €/kk

Lääkärien tk

24 €

24 €

24 €

24 €

Terveydenhuoltoalan tk

42 €

42 €

42 €

42 €

Lakimiesten tk

53 €

53 €

53 €

53 €

Työttömyyskassa Statia

22 €

43 €

65 €

86 €

*JATTK-tk

72 €

72 €

72 €

72 €

Opettajien tk

74 €

74 €

74 €

74 €

Erityiskoulutettujen tk

81 €

81 €

81 €

81 €

IAET-kassa

87 €

87 €

87 €

87 €

Super tk

90 €

90 €

90 €

90 €

*Julkis- ja yksityisalojen tk

95 €

95 €

95 €

95 €

*Yleinen työttömyyskassa YTK

100 €

100 €

100 €

100 €

Sähköalojen tk

40 €

79 €

119 €

158 €

Erityisalojen Toimihenkilöiden tk

123 €

123 €

123 €

123 €

Työttömyyskassa Pro

126 €

126 €

126 €

126 €

Julkisten ja hyvinvointialojen tk

46 €

91 €

137 €

182 €

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten tk

144 €

144 €

144 €

144 €

Työttömyyskassa Finka

159 €

159 €

159 €

159 €

Paperityöväen tk

59 €

118 €

176 €

235 €

Teollisuuden tk

59 €

118 €

176 €

235 €

Kuljetusalan tk

66 €

132 €

198 €

264 €

Rakennusalan tk

66 €

132 €

198 €

264 €

Palvelualojen tk

78 €

156 €

234 €

312 €

Suomen Elintarviketyöläisten tk

84 €

168 €

252 €

336 €

Posti- ja logistiikka-alan tk

102 €

204 €

306 €

408 €

Keskiarvo

79 €

105 €

130 €

156 €

 

**************

                                                                                                       

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Loimaan kassa, Loimaan työttömyyskassa, Loimaan kassa on irti ammattiyhdistysliikkeestä, Loimaan kassalla ei ole siteitä ammattiyhdistysliikkeeseen, Yleinen työttömyyskassa YTK,

Eipä siihen olisi tutkimusta tarvittu, mutta ehkä päättäjät nyt huomaavat!

Keskiviikko 10.8.2016 - -Esko Erkkilä-

YLE:n eräs pääuutinen eilen oli kertoa tutkimuksesta, jossa seurattiin jatkuvan lapsena tapahtuneen muuttamisen vaikutuksia juurettomuuteen ja erilaisiin hankaluuksiin myöhemmällä iällä.

 

Tutkimuksen nimi oli…

 

 

Suomi nuorten kasvuympäristönä

 

 

…ja siinä seurattiin kaikkien Suomessa vuonna 1987 syntyneiden kasvua 25-vuotiaiksi saakka.

 

 

Aineisto oli mittava, sillä se käsitti n. 60 000 lasta ja nuorta.

 

 

Tiedot oli kerätty mm. THL:n tartuntatautirekistereistä, toimeentulotukitiedoista, Kelasta, Tilastokeskuksesta, väestörekisterikeskuksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetushallituksesta, oikeusrekisterikeskuksesta, puolustusvoimista ja Suomen asiakastiedosta.

 

 

Tutkimuksessa muuttotiheyskriteerit olivat maalaisjärjellä ajatellen käsittämättömät.

 

 

Harvimmin muuttaneet-ryhmä käsittivät henkilöt. jotka olivat muuttaneet alle 5 kertaa, keskiryhmässä muuttotiheys oli 6 – 10 kertaa ja useimmin muuttaneissa yli kymmenen kertaa kahdenkymmenenviiden (25) vuoden aikana.

 

 

Pidän viisikin kertaa 25-vuoden aikana muuttamista käsittämättömän suurena ja tuntuu perin eriskummalliselta, jos lapsi ja nuori joutuu muuttamaan yli kymmenen kertaa 25 vuoden aikana.

 

 

On mielestäni tutkimattakin selvää, että alituinen muuttaminen kuormittaa lapsia ja nuoria.

 

 

Tutkimuksessa todettiin, että usein tapahtuva muuttaminen aiheuttaa juurettomuutta ja koulupudokkuutta.

 

 

Mielenterveysongelmat, tuomioistuinten langettamat tuomiot ja työllistymisen ongelmat ovat selvästi yleisimpiä usein muuttaneilla.

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että usein tapahtuva muuttaminen syö lasten ja perheiden eväitä normaaliin elämään.

 

 

Nollatutkimuksen esimerkkinä on pidetty tutkimusta, jossa todettiin niissä huoneissa korkeampi melutaso, jotka sijaitsevat kadun puolella kuin niissä huoneissa, jotka sijaitsevat puistoon päin.

 

 

Nollatutkimuksen kriteerit täyttää myös se tutkimus, jossa todettiin, että aamuisin kohti kaupunkia on vilkkaampi liikenne kuin kaupungista poispäin.  Sama nollatutkimus päätyi siihen lopputulemaan, että illalla liikenne kaupungista poispäin oli vilkkaampaa kuin kohti kaupunkia.

 

 

En pidä eilen suurella rummutuksella julkistettua ”Suomi nuorten kasvuympäristö” –tutkimusta täydellisenä nollatutkimuksena, jos se herättää tiivistysrakentamisen ihannoijat huomaamaan, että väljä rakentaminen ja sitä kautta asukkaiden pitkäaikainen viihtyminen samoilla asuinsijoilla antaa nuorillemme parhaat eväät tulevaisuudelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi nuorten kasvuympäristönä, juurettomuus, koulupudokkaat, mielenterveysongelmat, tuomioistuinten langettamat tuomiot, työllisyysongelmat, työttömyys, tiivistysrakentaminen, tiivistysrakentamisen ongelmat, väljä rakentaminen, eväät tulevaisuudelle,

Nuoret näyttävät tervettä suuntaa - enemmän kuin puolet alle 25-vuotiaista eivät kuulu ammattiliittoon

Tiistai 26.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto mielletään kuuluvan yhteen ja näin pääsääntöisesti onkin.

 

 

On lohdullista todeta, että Yle Uutisten eilen julkistamassa kyselyssä todetaan, että nuorten liittymisinto ammattiyhdistysliikkeeseen on hiipumassa.

 

 

 

 

Tässä pähkinänkuoressa Yle Uutisten julkistaman kyselyn tulokset.

 

 

***************

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja koko sinä aikana en tuntenut tarvetta liittyä ammattiliittoon.

 

 

Toki hoidin työttömyysturvani siten, että olin ns. Loimaan kassan eli Yleisen Työttömyyskassa YTK:n jäsen.

 

 

Harmitti, kun aikoinaan YTK nosti jäsenmaksunsa 60 eurosta 90 euroon – kaikki nekin maksut olivat jälkikäteen ajatellen turhia, sillä en työurani aikana joutunut kertaakaan työttömäksi.

 

 

Onneksi Suomessa on järjestäytymisen tai järjestäytymättömyyden vapaus ja minä hoidin aikoinaan asiani siten, että en kuulunut mihinkään ammattiliittoon!

 

 

No, se tarkennus, että olen aina ollut MTK:n jäsen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: YTK, Yleinen Työttömyyskassa YTK, Loimaan kassa, Yle Uutiset, ammattiyhdistysliike, MTK,

Ammattiyhdistysliike osoitti vastuuttomuutensa

Lauantai 5.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Hallitus on pääministeri Juha Sipilän johdolla yrittänyt jo ties monennenko kerran saada maahan yhteiskuntasopimusta, jotta maamme velkaantuminen ja kilpailukyky voitaisiin saada kestävälle pohjalle.

 

 

Ammattiyhdistysliike on kerta toisensa jälkeen torpannut hankkeen.

 

 

Taisi olla jo ainakin viides kerta, kun työmarkkinaosapuolet pääsivät sopimukseen paketista, jolla saataisiin 35.000 uutta työpaikkaa ja tasapainotettaisiin julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla.

 

 

Kaikki osapuolet ehtivät jo hehkuttamaan, että näin sovittu paketti olisi riittävä ja kaikkien hyväksyttävissä, mutta unohdettiin, että SAK totesi tarvittavan lisäaikaa sopimuksen hyväksymiseksi.

 

 

SAK-liitoista sopimusluonnoksen torppasi ensimmäisenä SEL eli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry.

 

 

SEL on äärivasemmistolainen liitto ja sen mielipide oli ennakoitavissa eli sen päättäjät osasivat ”diskontata”, kun hehkuttivat yhteiskuntasopimuksen syntymistä.

 

Olen 40-vuotisen työurani aikana karvaasti saanut kokea SEL:n työtaistelutoimenpiteet ja olen saanut parhaani mukaan paikkailla niitä ongelmia, joita SEL:n työtaistelutoimenpiteet ovat aiheuttaneet asiakaskunnalleni.

 

 

Myös AKT:n eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vastuuton asenne yhteiskuntasopimukseen oli ennakoitavissa, joten senkään eilen kertoma, että se ei hyväksy kilpailukykypakettia ei ollut yllätys.

 

 

Yllätys oli PAM:n eli Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n päätös jättäytyä kilpailukykysopimusneuvottelujen ulkopuolelle.

 

 

Rakennusliitto ry:n jääminen pientareelle räksyttämään ei myöskään ollut yllätys.

 

 

Kun näiden neljän luetellun liiton lisäksi myös Metalliliitto kovine ehtoineen asettui vapaamatkustajaksi Suomen kuntoonlaittamisessa, ovat ay-änkyrät jälleen kerran osoittaneet todelliset tavoitteensa.

 

 

Asetan koko ammattiyhdistysliikkeen vastuulliseksi kilpailukykysopimuksen torppaamisesta, vaikka sopimuksen hyväksyneet toistelevatkin, että emmehän me, vaan nuo muut.

 

 

Totean, että olen koko työurani aikana toiminut vastuullisesti, kun en ole hetkeäkään ollut minkään ammattiliiton jäsen.

 

 

On luonnollista, että palkkatyötä tehneenä piti varmistaa elanto mahdollisen työttömyyden aikana ja sen vuoksi olinkin ns. Loimaan kassan eli Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsen.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen jäsenyyteni YTK:ssakin oli aiheeton, sillä työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä!

 

 

Suosittelen lämpimästi kaikille YTK:n jäsenyyttä – ei tarvitse kuulua ay-änkyröihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ammattiyhdistysliike on vastuuton, ay-liike, vastuuton ay-liike, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Rakennusliitto ry, Metalliliitto, Yleinen työttömyyskassa YTK,

Oliko ennen helpompaa - tuskin?

Keskiviikko 21.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut fb-kavereideni ongelmia työpaikansaannissa.

 

 

Työpaikka on nykyään varmaan tiukemmassa kuin ennen, mutta ehkä syitä on niin sysissä kuin sepissäkin.

 

 

Surkea esimerkki työttömästä sairaanhoitajasta on SDP:n kunnanvaltuutettu Meri Venäläinen, josta on juttu Yle Pohjois-Karjalan sivuilla.

 

 

Juttu löytyy, kun googlaa ”työtön sairaanhoitaja Tohmajärvi”.

 

 

En voi pienimmässäkään määrin arvostaa henkilöä, joka irtisanoutuu 15 vuotta kestäneestä sairaanhoitajatyöstään ja alkaa ”opiskelemaan” teatteria ja etsii nyt töitä kulttuurialalta!

 

 

Kuinka monella ”työttömällä” on samantapainen tilanne eli on valittu sellainen työnhakupolku, jolla kerta kaikkiaan ei ole työllistymismahdollisuuksia?

 

 

Kulttuuri- ja media-ala ovat käsittääkseni juuri sellaisia, joille pyrkimällä pääsee helposti työttömäksi.

 

 

**************

 

 

Valmistuin agrologiksi vuonna 1970 ja silloinkin työllistyminen oli vaikeaa.

 

 

Olin onneksi suorittanut vuosiharjoitteluni Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla Hauholla ja soitinkin muutama kuukausi ennen valmistumista Keskolle Antti J. Jussilalle ja esitin, että tottahan Kesko työllistää sitten aikanaan harjoittelijansa.

 

 

Antti J. – jonka näin ”männäviikolla" KoneAgria 2015 –näyttelyssä – sanoi, että eiköhän asia järjesty.

 

 

Sain sitten työpaikan Kauhajoella K-Maatalouskeskuksessa ja palkkani, joka muuten oli 700 markkaa, maksoi puoliksi kyseinen kauppias ja puoliksi Kesko.

Opin tekemään kaikenlaisia kaupassa esiintulleita töitä.  Maatalouskaupan lisäksi kauppiaspariskunnalla oli samassa kiinteistössä päivittäistavarakauppa.

Roskien polttaminen, maidon noutaminen kesken päivän meijeriltä ja lukemattomat muut hanttihommat kuuluivat tehtäviini. Työ opetti tuntemaan maatalous- ja päivittäistavarakaupan rutiinit.

Oli hyvä, että kaikkiviisas nuori agrologi joutui kantamaan asiakkaan henkilöautoon yhden säkin Mullin-Herkkua, kun sitten aikanaan teki vastuualueensa myyntibudjettia, johon saattoi sisältyä vaikkapa 10.000 tonnin tai 15.000 tonnin vuosimyynti samaista tuotetta!

 

 

Laadin elämäni ainoan työpaikkahakemuksen Kauhajoella ja minut valittiin Rehuraision myyntimieheksi 1.12.1970 alkaen.

 

 

Aloituspalkkani oli 1.100 markkaa kuukaudessa.

 

 

Olin saman työnantajan palveluksessa tasan 40 vuotta lukemattomissa eri tehtävissä.

 

 

Olen monta kertaa sanonut, että työurani oli koko ajan alaspäin menemistä, sillä aloitin hommat Kokkolassa, josta sitten valuin Seinäjoelle, Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta syrjä-Suomeen Raisioon. Asuin aina kotona ja koti oli työurani aikana Kokkolassa, Seinäjoella ja Tampereella – Kokkolassa se toki oli vain asunto, mutta Seinäjoella ja Tampereella koti.

 

 

 

*****************

 

 

 

Tahdon oman työhistoriani kautta kertoa nykynuorille, että kaikenlaista työtä pitää etsiä ja vastaanottaa.

 

 

Jos haluaa tehdä vain sellaista työtä, joka tuntuu mukavalta, niin hakemuksia saa lähetellä, mutta työhönkutsua on turha odottaa.

 

 

Olen työurani aikana saanut palkata lukemattomia henkilöitä erilaisiin työtehtäviin ja valinnassa eräs tärkeimmistä seikoista on se, että henkilön työhistoriassa ei ole suuria aukkoja.

 

 

Henkilön työtehtävät työhistorian aikana ovat toissijaisia, sillä oleellista on se, että työhistoriassa ei ole pitkiä aukkoja.

 

 

Kannustan työhakijoita olemaan aktiivisia ja muistamaan, että työhakuprosessi on vaativa myyntityö, jossa myytävänä on oma työpanos!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: työnhaku on myyntityötä, työnhakuprosessi, henkilön työhistoria, työttömyys, työnhaku,

Kaupan hinnanalennuskampanjat merkitsevät työttömyyden kasvamista ja elintarvikkeiden laatutason sekä jäljitettävyyden hämärtymistä

Maanantai 26.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Käsittelin eilen päivittäistavaraketjujen hinnanalennuskampanjoita siitä näkökulmasta, että ne merkitsevät ongelmia kotimaiselle elintarviketeollisuudelle ja alkutuotannolle.

Hinnanalennuskampanjat lisäävät vääjäämättömästi työttömyyttä kotimaisessa elintarviketeollisuudessa ja samoin ne tekevät myös alkutuotannossa - kukaan ei pysty toimimaan kannattavuusrajan alapuolella ja sitä päivittäistavarakaupan kampanjat merkitsevät kotimaiselle elintarvikeketjulle.

Kaupan piirissä hinnanalennuskampanjat merkitsevät henkilöstön vähentämistä ja osa-aikatyöhön siirtymistä myös niille kaupanalan työntekijöille, jotka nyt ovat saaneet olla työssä kokopäiväisesti.

Hinnanalennuskampanjoiden vaikutus työllisyyteen on kiistaton ja kiistaton on myös se, että ne horjuttavat elintarviketurvallisuuttamme.

Kotimaisen tuotannon kannattavuusongelmat lisäävät tuontielintarvikkeiden osuutta ja kaikki tiedämme, että tuontielintarvikkeiden laatutaso ei ole samalla tasolla kuin kotimaisten elintarvikkeiden.

Kaupan hyllyillä olevien elintarvikkeiden jäljitettävyys heikkenee ja niiden eettinen alkuperä hämärtyy. Jokaisella lienee muistissaan kaupan private label -tuoremehujen valmistuksessa kaukomailla ilmenneet ongelmat, joihin kaupan suuret keskusliikkeet kovin vitkastellen puuttuivat.

Suomessa salmonellalöydökset elintarvikkeissa aiheuttavat välittömästi takaisinvedon, mutta jo esimerkiksi Saksassa elintarvikevalvonta ei lotkauta korviaan vaikkapa eläinten rehuseosten raaka-aineista löydetyille salmonelloille.

Suomessa noudatetaan salmonellavalvonnassa "täyden vastuun" -periaatetta eli yritys, jonka tuotteista tavataan salmonellaa, on korvausvelvollinen kaikista salmonellan aiheuttamista ongelmista ja salmonellan poistamisesta.

Lidl on kauppaketjuna tehnyt paljon hyvää työtä Suomen päivittäistavarakaupan hinnoittelun korjaamisessa, mutta kauppaketjuista se lienee se, jonka myymistä tuotteista on eniten tavattu salmonellaa - syy-yhteys löytyy kyseisen kauppaketjun muita runsaammista tuontielintarvikkevalikoimista.

Pelkään perustellusti, että päivittäistavarakauppojen hinnanalennuskampanjat lisäävät hygieniariskin kasvamista tarjolla olevissa elintarvikkeissa.

*****************

Tätä ja eilen julkaistua kirjoitustani ei saa missään tapauksessa käsittää siten, että vastustaisin päivittäistavaraketjujen hinnanalennuskampanjoita.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että niiden kustannusvaikutus kaivetaan muiden lompakosta, kuin Keskon tai SOK:n - rahat hinnanalennuksiin nyhdetään tyystin muualta!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hinnanalennuskampanjat lisäävät työttömyyttä, hinnanalennuskampanjat horjuttavat elintarvikkeiden laatutasoa, salmonella, salmonellavalvonta, työttömyys, kaupanalan työttömyys,

Nyt se toinenkin Keskustan valtuustoaloite toimex!

Torstai 28.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä teki viime syyskuussa kaksi merkittävää valtuustoaloitetta; Tavase-tekopohjavesihankkeen lopettamiseen tähtäävän aloitteen ja aloitteen Tampereelle perustettavasta elinkeinoasiamiehen toimesta.

 

Keskustan aloitteista Tavasen kuoppaamiseen tähdännyt aloite toteutui varsin nopeasti, sillä apulaispormestarit Pekka Salmi ja Leena Kostiainen kertoivat tammikuun 30. päivänä, että Tavase-hanke on tullut tiensä päähän.

 

Keskustan valtuustoaloite Tavasesta toki kaatui Tampereen kaupunginvaltuustossa niukasti yhdellä äänellä, mutta suurten puolueiden nopea mielenmuutos alkoi kuitenkin tästä valtuustoaloitteesta! Hyvä ME!

 

**********

 

Näen tiukan yhteyden Pirkanmaan ELY-keskuksen 26.2.2013 kertomaan Tampereen yhä pahenevaan työllisyystilanteeseen ja siihen, että Tampereella ei edelleenkään ole elinkeinoasiamiestä.

 

Keskustan tekemä valtuustoaloite olisi nyt pikaisesti laitettava toimeksi, sillä Suomen toiseksi suurimman kaupungin ajelehtiminen ilman aktiivista yritysten paikkakunnalle tapahtuvaa hankintaa on ennenkuulumatonta!

 

Keskustan valtuustoaloitteen torppaamisen virkamiesvalmisteluaineistossa puhutaan aidanseipäistä kun olisi puhuttava aidasta.

 

Lainaan lyhyen pätkän virkamiesten laatimasta valmisteluaineistosta:

 

”Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyvän yhteistyön seurauksena perustettiin vuoden 2009 alusta yhteinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy hoitamaan nimenomaan perinteisten kunnallisten elinkeinotoimistojen tehtäväkenttää. Tähän kuuluvat mm. kaupunkimarkkinointi ja yritysten hankinta tukipalveluineen. Tarkoituksena on juuri se, että yrittäjien ei tarvitse kiertää kaupunkiseudun kuntia kutakin erikseen, vaan palvelun saa keskitetysti yhdestä paikasta.”  

 

Voiko todellista asiantilaa enemmän vääristellä?

 

Keskusta esitti elinkeinoasiamiestä Tampereelle, mutta valmisteleva virkamies puhuu aivan muusta!

 

Toivon, että Tampereen luottamushenkilöpäättäjät tekevät elinkeinoasiamiehen viran perustamisessa samanlaisen päätöksen kuin he tekivät Tavasen kuoppaamisessa eli panevat asiassa viivyttelemättä toimeksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: elinkeinoasiamies, elinkeinoasiamies Tampereelle, Keskustan valtuustoaloite elinkeinoasiamiehen saamiseksi Tampereelle, Tampereen työttömyys kohosi,

SDP ja SAK:lainen ammattiyhdistysliike antavat käyttäytymisellään hälyttävän viestin työpaikkakiusaamisen hyväksymisestä

Sunnuntai 4.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Työpaikkakiusaaminen on nyky-yhteiskunnan syöpä. Se kohdistuu työyhteisön heikompiin osapuoliin ja sen kohteena ovat voittopuolisesti naiset tai ne, jotka ovat muutenkin syrjässä työpaikan keskipisteistä.

 

En ole itse yli 40 vuotta kestäneen työurani aikana kohdannut tai havainnut työpaikkakiusaamista, mutta en toki ole toiminutkaan SDP:n tai ammattiyhdistysliikkeen hallitsemilla työpaikoilla.

 

Olen saanut työurani aikana olla alaisena 17:lle suoranaiselle esimiehelle, työskennellä lukuisilla paikkakunnilla ja tehdä työtä mitä moninaisemmissa työtehtävissä.

 

Esimiehenä olen toiminut 32 vuotta ja siihen aikaan sisältyy lukuisia esimies-alainen –suhteita. Omaan pienoista kokemusta ihmisten välisistä suhteista työpaikoilla.

 

Kokemuspiiriini kuulumattomat työpaikkakiusaamistapahtumat ihmetyttävät, kun niitä viime päivinä on julkisuudessa puitu.

 

Kaikkein ihmeellisin on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n piirissä tapahtuneet viime päivien tapahtumat.

 

AKT on SDP-johtoinen ammattiliitto, jolle keskeinen agenda tuntuu ulkopuolisin silmin olevan se, että Suomen hyvinvointi ja maahamme suuntautuva vienti- sekä tuontitoiminta pitää lamauttaa.

 

AKT:n hallitus päätti 2.3.2012 pitämässään kokouksessa, että se erottaa liiton viestintäpäällikön ja vt-päätoimittajan Hilkka Ahteen (SDP) virastaan. Päätöksen perusteluna oli luottamuspula ja se taas johtuu siitä, että viestintäpäällikkö Ahde syyttää AKT:n puheenjohtaja Timo Rätyä (SDP) kohtelustaan. Ahde teki asiastaan kantelun työsuojeluviranomaisille. Työsuojeluviranomaiset puolestaan tekivät Ahteen kantelun perusteella tutkimuspyynnön poliisille.

 

Viestintäpäällikkö Ahteen erottaminen merkitsee, että AKT näyttää esimerkkiä työpaikkakiusaamisen edesauttamiselle ja hyväksymiselle. AKT ei toki ollut asiassa yksimielinen, sillä päätös syntyi äänestämällä ja äänestyksen tulos AKT:n hallituksessa oli 11 – 9 sen hyväksi, että Ahde erotetaan.

 

 

AKT:n hallituksen päätöksen mukaan Ahde erotettiin välittömästi.


Iltalehden eilisen nettiversion tietojen mukaan potkujen puolesta äänestivät seuraavat hallituksen jäsenet:


  • AKT:n puheenjohtaja Timo Räty
  • Pentti Hämäläinen Jyväskylästä
  • Veijo Kaltiokumpu Rovaniemeltä
  • Matti Karjalainen Joensuusta
  • Jorma Kauppinen Iisalmesta
  • Jori Kopra Helsingistä
  • Jani Lindholm Helsingistä
  • Vesa Malinen Lahdesta
  • Auvo Porkka Haminasta
  • Veijo Ruonala Oulusta
  • Veli-Jukka Ventä Vaasasta

Viestintäpäällikkö Hilkka Ahteen potkuja vastaan äänestivät:

  • liittosihteeri Arto Sorvali
  • palkkasihteeri Vesa Lackman
  • Jarkko Arpula Kotkasta
  • Reijo Havu Porista
  • Petri Korhonen Tampereelta
  • Kai Laaksonen Turusta
  • Hannele Lehdonkivi Helsingistä
  • Asko Mäki-Rahkola Helsingistä
  • Jouni Nurmela Espoosta

Äänestystuloksissa kiinnittää huomiota se, että puheenjohtaja Timo Räty ei jäävännyt itseään ja se, että AKT:n kaksi palkollista äänesti puheenjohtajansa kantaa vastaan.

Äänestystulos kertoo, että tilanne jatkuu rauhattomana.


 

On valitettavaa, että SAK:n merkittävimpiin liittoihin kuuluva AKT antaa käytöksellään hälyttävän viestin ammattiyhdistysliikkeen suhtautumisesta työpaikkakiusaamiseen.

 

Ammattiyhdistysliikkeen suhtautuminen – jos AKT:n päätös jää voimaan – on hämmentävä työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneille henkilöille. On varmaa, että AKT:n päätös on vahva signaali työpaikkakiusaamisen uhreille. Päätös merkitsee, että kiusaamista ei pidä ottaa esille, sillä työpaikkakiusaamisen esille ottaminen merkitsee työpaikan menetystä.

 

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on SDP-leirin vankimpia linnakkeita.

 

Odotan lukuisten suomalaisten tavoin, että miten SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kommentoi syntynyttä tilannetta.

 

Hyväksyykö SDP työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneen henkilön irtisanomisen sillä perusteella, että tämä on ottanut työpaikkakiusaamisen esille?


On toki kaiken aikaa muistettava, että AKT:n jupakassa ei ole pitävää todistetta puoleen tai toiseen. Ehkä jutun taustatkin selviävät aikanaan.

 

En ole milloinkaan maksanut penniäkään tai senttiäkään jäsenmaksuja ammattiyhdistysliikkeelle ja huomaan nyt, että linjani on ollut oikea. Työurani keskeytymiseen olen luonnollisesti varautunut ja se on tapahtunut ns. Loimaan kassan kautta.

 

Kuljetusalan Työttömyyskassa on AKT:n jäsenille ”räätälöity” työttömyyskassa. En tunne tämän työttömyyskassan maksuja enkä toimintaperiaatteita, mutta siitä olen varma, että sen antamat edut työttömyysturvan osalta on saatavissa täsmälleen samanlaisina myös Yleinen Työttömyyskassa YTK:n kautta.

 

Vuonna 2012 Yleinen Työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksu on 99,00 euroa ja se on verotuksessa vähennyskelpoinen.

 

Yleinen Työttömyyskassa YTK:ssa ei tietääkseni ole viestintäpäällikköä, joten häntä ei pystytä myöskään irtisanomaan. Se merkitsee, että ns. Loimaan kassan toiminta on siltäkin osin kannatettavalla pohjalla.

 

Uskon, että viimeistä näytöstä SDP-johtoisen ammattiliiton irtisanomistapauksessa ei ole näytelty.

 

Nyt kaipaamme SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen esiintuloa ja odotamme, että miten hän suhtautuu puoluetovereidensa menettelyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, AKT, Timo Räty, Hilkka Ahde, SDP, Jutta Urpilainen, työpaikkakiusaaminen, Loimaan kassa, Yleinen Työttömyyskassa YTK,

On varottava kamreerimaista otetta!

Keskiviikko 15.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Kamreeri on yritys- ja myös kuntamaailmassa tarpeellinen toimija organisaatiossa.

 

Kamreereja kutsutaan organisaatiokaavioissa controllereiksi, laskentapäälliköiksi, talouspäälliköiksi tai muilla vastaavilla termeillä – monesti kamreeripostin hoitajan titteli päättyy ”johtaja” –termiin.

 

Kamreeri ajattelee asioita kylmien numeroiden ja usein toteutuneiden lukujen perusteella.

 

Kamreerit tuijottavat tavallisesti siis historialukuja, sillä tulevaisuuden ennakointi kamreeri-näkökulman omaaville on vaikeaa - useimmiten mahdotonta

 

Kamreerista ei ole ylimmäksi päättäjäksi.

 

Seuraavien vaalien jälkeen Suomen on varottava, että kamreeri-ajattelu ei valtaa ylimpiä päättäjiämme.

 

Jos kamreerimainen ajattelu saa vallan valtakunnan johdossa, on kansalaisille tiedossa kylmää kyytiä. Leikkauslistat otetaan käyttöön ja aletaan leikata – näin menettelevät kamreerimaisesti ajattelevat johtajat.

 

Erityisesti lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja muutenkin heikompiosaisten kannalta on suuri vaara, että kamreeriajattelun omaavat puolueet ja henkilöt pääsevät päättäjän asemaan.

 

Kokoomus, demarit, vihreät ja hallituskipeydessään nyt myös perussuomalaiset liputtavat leikkauslistojen perään.

 

On suurta aihetta huoleen.

 

Keskusta on selkeästi linjannut, että leikkaukset ovat vihoviimeinen keino.

 

Toivon, että leikkauslistojen kärjessä olevat kansalaiset muistavat antaa tukensa puolueelle, joka ei tule kannattamaan kamreerimaista ajattelua eduskuntavaalien jälkeenkään.

 

Keskusta on valinnut eduskuntavaaliteemakseen ”Asiaa”.

 

Keskustan teema kertoo yksinkertaisuudessaan sen, että asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

 

Leikkauslistoille eivät saa kuulua lapsilisät, asumistuet, työttömyyskorvaukset eivätkä eläkkeet!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Asiaa, Suomen Keskusta, kamreeri, leikkauslistat, lapsilisä, asumistuki, työttömyyskorvaus,

Ammattiyhdistysliike vaikeuksissa jäsenmäärän kehityksessä

Torstai 19.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän rakennemuutos, yleisen tietotason kohoaminen ja työntekijöiden tympääntyminen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ovat heikentäneet erityisesti nuoren ja koulutetun väen mielenkiintoa ay-liikkeeseen.

 

Mielenkiinnon hiipuminen on näkynyt ammattiliittojen jäsenmäärän alenemisena tai ainakin hyvin maltillisena kasvuna.

 

Julkisten ja hyvinvointialojen JHL sekä Tehy ovat pystyneet kasvattamaan jäsenmääriään. Se on luonnollista, sillä niiden toiminta on ollut yhteiskuntarauhaa rakentavaa ja maltillista - ne eivät ole elämöineet Oiva Lohtander-mallisilla vaalimainoksilla!

 

Poikkeuksen työttömyyskassoista tekee Loimaalla toimiva Yleinen työttömyyskassa YKT.

 

Viime vuonna YKT sai 29.000 uutta jäsentä, kun tavallisesti se saa uusia jäseniä 10.000 - 15.000 henkeä vuodessa.

 

Jokaisen pitää huolehtia työttömyysturvastaan, sillä työttömäksi voi joutua kuka tahansa.

 

Olen ollut "Loimaan kassan" jäsen varmaan viitisentoista vuotta ja saanut työttömyysturvan sitä kautta edullisesti. Toki jälkeenpäin katsellen sekin on ollut turhaa, sillä työttömyyspeikko ei ole ollut uhkana.

 

YKT:n jäsenenä ei tarvitse pelätä, että rahojani käytettäisiin vasemmistopuolueiden - SDP:n ja Vasemmistoliiton - tarkoitusperien edistämiseen. Hankin jäsenmaksun maksamisella ainoastaan työttömyysturvaa ja en tue minkään poliittisen puolueen tai ääriliikkeen toimintaa.

 

Yleisen työttömyyskassan YKT:n jäsenmaksu on sekin kohonnut vuosien saatossa paljon - ainakin prosenteissa ilmaistuna.

 

Nyt YKT:n jäsenmaksu on 99 euroa vuodelta. Se on kalenterivuosikohtainen ja sen joutuu maksamaa vaikka liittyisikin kassaan tai eroaisi kassasta kesken vuotta.

 

Suosittelen liittymistä Yleisen työttömyyskassan YKT:n jäseneksi, sillä näin saat työttömyysturvan itsellesi ja et joudu kustantamaan mitään ylimääräisiä kustannuksia.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ay-liike, Loimaan kassa, Yksityisalojen työttömyyskassa YKT, YKT, SAK:n vaalimainos,

Julkilausuma nuorisotyöttömyyden hoitamisen, haja-asutusalueiden rakentamisedellytyksistä huolehtimisen sekä Tampere-Pirkkala -lentoaseman kehittämisen puolesta

Tiistai 20.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan piirijärjestö päätti Ellivuoressa 17.4.2010 antamassaan julkilausumassa kiinnittää huomiota nuorisotyöttömyyden hoitamiseen, haja-asutusalueiden rakentamisedellytyksistä huolehtimiseen sekä Tampere-Pirkkala -lentoaseman kehittämiseen.

 

Kokous valitsi julkilausumatoimikuntaan puheenjohtajaksi Jouni Koskelan Tampereelta ja jäseniksi Elina Kimpanpään Sastamalasta, Elina Siepin Ylöjärveltä, Tuukka Liuhan Lempäälästä ja Esko Erkkilän Tampereelta.

 

Julkilausumaan soveltuvia asioita...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Keskustan Pirkanmaan piirijärjestö, Jouni Koskela, Elina Kimpanpää, Elina Sieppi, Tuukka Liuha, Esko Erkkilä, nuorisotyöttömyys, haja-asutusalueet, Tampere-Pirkkalan lentoasema