Korona-kriisi avaa uusia mahdollisuuksia hengelliseen toimintaanMaanantai 13.4.2020 - -Esko Erkkilä- Olen huono ja matoinen matkamies hengellisellä saralla, mutta toki pyrin parempaan hartaudenharjoittamiseen.Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli 1970-luvun alkuun saakka harras ortodoksi, mutta miehensä kuoleman jälkeen hän liittyi ”ympäristönsä paineen vuoksi” evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Ortodoksisuus ei hänestä kuitenkaan hävinnyt, sillä kaikki ortodoksisuuteen liittyvät pääsiäisen seudun jumalanpalvelukset hän seurasi televisiosta – pääsiäinen oli hänelle paljon suurempi juhla kuin joulu!*********************Annan tunnustuksen evankelis-luterilaisen kirkon monille seurakunnille, jotka ovat korona-kriisin aikana ottaneet toimintaansa uusia toimintamuotoja!Satuin facebookista saamani vihjeen perusteella seuraamaan 10.4.2020 eli pitkäperjantaina Ylöjärven kirkosta lähetettyä jumalanpalvelusta ja pidin näkemästäni.Ylöjärven seurakunnan vs. kirkkoherra Jyrki Koivisto oli ottanut ruudun haltuunsa ja hänen saarnaansa oli mukava seurata.Viishenkinen kvintetti……esitti virren 757……puhuttelevasti ja meitä kirkkokansaa ”oli paikalla” n. yhdeksänkymmentä!Isä meidän –rukoukseen oli helppo osallistua myös niiden, jotka eivät tuota rukousta osaa ulkoa.Kirkkoherra Jyrki Koiviston jakama Herran siunaus oli puhutteleva kokemus!Kiitokset Ylöjärven seurakunnalle ja toivon, että jatkossa nettijumalanpalvelus lähetetään myös Viljakkalan sekä Kurun kirkoista!Olellista on se, että eri uskontokuntien nettijumalanpalveluksiin voisi osallistua myös korona-kriisin jälkeen!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona-kriisi avaa uusia mahdollisuuksia hengelliseen toimintaan, Korona-kriisi, Ylöjärven seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Kurun kappeliseurakunta, kirkkoherra Jyrki Koivisto, ortodoksisuus, |
Kävely- ja pyöräretket Heinäveden Valamon luostarista luostariveljien ja Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautausmaallePerjantai 6.5.2016 - -Esko Erkkilä- Sain osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle matkalle Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016.
Luostarimatkoja kutsutaan pyhiinvaellusmatkoiksi ja minulle se sopii.
Olen evankelisluterilaisen seurakunnan rivijäsen, mutta arvostan ortodoksisuutta ja olen saanut siihen myös tutustua, sillä edesmennyt anoppini oli lähes koko elämänsä ajan ortodoksiseurakunnan jäsen. Vasta lähes kuusikymppisenä hän kävi rippikoulun ja liittyi evankelisluterilaiseen seurakuntaan.
Kävin pyhiinvaellusmatkamme ensimmäisenä päivänä vaimoni kanssa kävellen Valamon luostarin hautausmaalla, mutta kun kuulin muilta matkalaisiltamme sellaisista kohteista, joita emme löytäneet, tein uuden matkan hautausmaalle seuraavana aamuna yksin ja nyt luostarin pyhiinvaeltajille tarjoamalla polkupyörällä.
Tässä herkkäkulkuinen lainapyöräni on nojaamassa hautausmaan porttiin aamuvarhaisella 27.4.2016.
Taustalla näkyy Heinäveden Valamon luostarin rakennuksia – matkaa luostarista hautausmaalle linnuntietä on viitisensataa metriä ja tietä pitkin ehkä seitsemänsataa metriä.
Hautausmaan kiviaidan ulkopuolella sijaitsee Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen syntymän kunniaksi pyhitetty tsasouna.
Hautausmaan kiviaidan sisäpuolella sijaitsee pyhäkkö, joka on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle.
Hautausmaa on jaettu tällä kivipaadella kahteen osaan - kuvassa näkyy Valamon kilvoittelijoiden leposijat ja kuvaajan takana on Lintulan luostarissa kuolleiden sisarten viimeiset leposijat.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo, Heinäveden Valamon hautausmaa, arkkipiispa Paavali, Joensuun piispa Aleksi, Laatokan piispa Markus, ortodoksisuus, Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen tsasouna, pyhittäjä Herman Alaskalainen, Lintulan luostari, |