Valamo Heinävedellä oli eräs Kyröläismatkamme kohde.Maanantai 9.8.2021 - -Esko Erkkilä- Kyröläismatkamme eräs käyntikohde oli tutustuminen Valamon luostariin Heinävedellä.Olen joskus aikaisemminkin tutustunut tuohon Herran huoneeseen ja aina sen näkeminen puhuttelee.Valitettavasti meillä oli nyt kiire ja tutustuminen jäi pintapuoliseksi.Luostarin pihassa oli kaunis ja mittava kukka-asetelma, jossa hallitsevana oli Karjalan neitoja.-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Heinäveden Valamo, Karjalan neitoja, Kyröläismatka 2021, |
ReportterinaKeskiviikko 16.11.2016 - -Esko Erkkilä- Eläkeliiton Pirkanmaan piirin jäsenet tekivät pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26. – 27.4.2016.
Olin mukana mielenkiintoisella matkalla.
Olen kirjoittanut matkastamme muutaman jutun näillekin sivuille ja ne löytyvät, jos googlaa ”Esko Erkkilä Heinäveden Valamo”.
Sain piirimme toiminnanjohtajalta toivomuksen, jotta kirjoittaisin pyhiinvaellusmatkastamme jutun myös järjestömme joululehteen.
Tein työtä käskettyä ja nyt, kun joululehtemme on ilmestynyt, on juttuni julkaistu.
Eläkeliiton Pirkanmaan piirin joululehden nimi tänä vuonna on
Joulunaikaan 2016
Juttuni on lehden alussa sivuilla 6 ja 7 – mukana on muutama kuva, jotka otin matkamme aikana.
Liitän juttuni tähän siinä muodossa kuin se on julkaistu joululehdessämme:
**********************
Eläkeliiton Pirkanmaan piirin pyhiinvaellusmatka Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016
Pyhiinvaellusmatkat ovat kaiketi aina pitkiä ja hankaliakin, mutta niiden anti matkalaisille korvaa matkan pituuden.
Näin kävi myös meille Pirkanmaan eläkeliittolaisille, jotka huhtikuun lopulla osallistuimme Pirkanmaan Eläkeliiton järjestämälle pyhiinvaellusmatkalle Heinäveden Valamoon.
Matka oli kiinnostava, sillä bussilastillinen matkansa varanneita täyttyi nopeasti!
Heinäveden Valamossa tulkitaan, että Laatokalla 1300-luvulla perustettu luostari toimii nyt Heinävedellä ja Laatokalle jäi ainoastaan luostarin seinät, joskin myös siellä on sittemmin virinnyt luostarin hengellinen toiminta.
Verraton opas ja mainio seuramies opasmunkki Simeon johdatteli vierasryhmäämme paneutumaan ortodoksisuuteen ja Valamon sekä myös Suomen historiaan – kiitokset Simeonille!
Laatokan Valamon arvoesineistöä evakuoitiin helmikuussa 1940 Laatokan jäätietä pitkin Lahdenpohjaan 41 rautatievaunulastillista. Arvoesineistö on nyt pääosin Heinävedellä ja se antaakin Heinäveden Valamolle todellisen luostarin puitteet.
Matkalaiset saattoivat osallistua jo saapumispäivän ehtoopalvelukseen ja seuraavana aamuna aamupalvelukseen luostarin Talvikirkossa.
Vajaan kilometrin etäisyydellä luostarista sijaitseva hautausmaa oli monen matkalaisen tutustumiskohde. Hautausmaalla on Valamon asukkaiden hautojen lisäksi läheisen Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautoja.
Valamon hautausmaalla on useiden hautojen päällä grobnitsoja eli puusta valmistettuja pientä majaa muistuttavia hirsi- tai lautarakenteisia hautamuistomerkkejä.
Grobnitsat eli grobut olivat jatkosodan aikana Vienan Karjalassa Uhtuan suunnalla puna-armeijan vihaamia, sillä neuvostosotilaat luulivat suomalaisten piileskelevän grobnitsojen alla ja tulittavan sieltä vastustajiaan.
Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna myös kulttuuripersoonia, mm. runoilija Pentti Saarikosken viimeinen leposija on siellä.
Saarikoski vietti Heinäveden Valamossa useita jaksoja ja vaikka hän ei kääntynytkään ortodoksiksi, on hän saanut viimeisen leposijansa samalla hautausmaalla Valamon veljien kanssa.
Saarikosken hauta on suosittu käyntikohde ja kävijät ovat tuoneet haudalle kukkien sijasta suuren valikoiman kyniä!
Luostarin kahvila-ravintola Trapesan kotiruokatyyppiset ruokatarjoilut olivat maittavia ja majoitushuoneiden rauha ilman televisiota tai radiota loivat rauhaisat puitteet luostarivierailulle.
Samovaari kuuluu oleellisena osana ortodoksialueen esineisiin ja niitä on Trapesa-ruokasalissa ja viereisissä Keisarin kabinetissa sekä Punaisessa salissa esillä lähes kolmekymmentä erilaista – kaikki peräisin Laatokan Valamosta!
Matkalaiset kiittävät matkan järjestäjiä ja Valamon luostaria mielenkiintoisesta matkasta – saimme kokea ortodoksisuuden muotorikkauden ja sen rauhan, joka luostarissa vallitsee.
******************
Eläkeliiton Pirkanmaan piirin joululehti sisältää tänä vuonna 122 sivua, se maksaa 8,00 € ja sitä on saatavilla mm. minulta!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Heinäveden Valamo, pyhiinvaellusmatka, pyhiinvaellusmatka Heinäveden Valamoon, Pentti Saarikoski, Pentti Saarikosken hauta Heinäveden Valamossa, |
Kirkolliset kalleudet ehdittiin pelastamaan, mutta arkiset työkalut jäivät miehittäjälleMaanantai 25.7.2016 - -Esko Erkkilä- Suomalaiset olivat kaukokatseisia ja aloittivat Valamon luostarin evakuoinnin jo 10.12.1939 ja viimeiset evakuoinnit tapahtuivat rauhateon jälkeen 19.3.1940.
Kirkollisia kalleuksia ehdittiin pelastamaan 27 junavaunullista ja ne päätyivät Uspenskin katedraaliin, Suomen ortodoksimuseoon Kuopioon ja pääosin Heinäveden Valamoon.
On luonnollista, että Valamossa olleet arkipäivän esineet ja työkalut eivät olleet ensisijaisesti pelastettavia ja niitä onkin nyt nähtävissä Valamon luostarin museossa Laatokalla.
Museo sijaitsee laivarannassa ja näyttää, että se on vanhan kotieläinrakennuksen vintillä.
*****************
Seuraavassa pieni kuvakimara museossa olevasta esineistöstä – kaikki tarvekalut liittyvät luostarin jokapäiväiseen elämään ja ne ovat olleet munkkien käytössä siihen aikaan, kun luostari kuului Suomelle:
Tuohikontteja, puuleilejä.
Metsätyökaluja – tuttuja meillekin.
Peltotyökaluja – ainakin osa on sellaisia, joita meillä oli käytössä vielä ainakin 1960-luvulla.
Reki, hevosenkenkiä, kuolaimia – tuttuja nykypäivän suomalaisillekin.
Komeat kiesit!
Kalastus oli tärkeä elinkeino luostarissa – tässä kalastusvälineitä, joilla munkit pyydystivät kalaa Laatokalta.
Läheisellä Mantsinsaarella vuonna 1915 syntynyt - nyt jo edesmennyt - anoppini oli pikkutyttönä töissä Valamon luostarin keittiöllä ja puutarhassa. Muistelen, että hänellä oli valokuva samanlaisista rattaista, joilla munkit toimittivat arkipäivän askareita luostarin alueella – kyllä valokuva varmaan on yhä edelleen tallessa, mutta en sitä nyt ”tähän hätään” löydä.
Jos ja kun käytte Valamon luostarissa Laatokalla, niin poiketkaapa luostarin museossa, sillä siellä on mielenkiintoista nähtävää!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamo, Laatokan Valamo, Uspenskin katedraali, Suomen ortodoksimuseo, Heinäveden Valamo, Valamon luostarin museo, Valamon luostarin museo Laatokalla, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, |
Laatokan Valamosta Venäjän uusi hengellinen keskus?Sunnuntai 24.7.2016 - -Esko Erkkilä- Tämän kirjoitukseni taustatiedot perustuvat omaan kokemukseeni Laatokan Valamossa 11.7.2016 ja Ylöjärven Uutisten päätoimittaja Matti Pulkkisen lehdessään 20.7.2016 julkaisemaan juttuun.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Laatokan Valamossa samana päivänä kuin minä eli 11.7.2016.
Emme toki nähneet Putinia, mutta hän vierailunsa kohta meidän jälkeemme näkyi mm. niissä turvatoimissa, joiden kohteeksi myös me jouduimme.
Presidentti Putinin isäntänä Valamossa toimi Moskovan ja koko Venäjän ortodoksikirkon johtaja, patriarkka Kirill.
Julkaisen tässä uudestaan Valamossa otetun kuvan patriarkka Kirill´stä ja presidentti Putinista, jonka julkaisin näillä sivuillani jo 22.7.2016.
Presidentti Putin ja patriarkka Kirill osallistuivat Valamossa luostarin perustajien pyhittäjien Sergein ja Hermannin muistojuhlaan.
Presidentti Putin ja patriarkka Kirill julistivat Valamon luostarin Venäjän hengelliseksi keskukseksi.
Valamon kohoaminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi merkitsee, että Troitse-Sergijevin luostari, Troitse-Sergijevin lavra eli Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavra Sergijev Posadissa 70 kilometriä Moskovasta koilliseen menettää johtavan asemansa.
Julkisuudessa olleet tiedot ovat epävirallisia ja nyt odotamme, että patriarkka Kirill vahvistaa asian.
Laatokan Valamon aseman vahvistuminen Venäjän ortodoksikirkossa on mielestäni nähtävä ensisijaisesti Venäjän ortodoksikirkon sisäisenä asiana, mutta on selvää, että presidentti Putin on vahvasti vaikuttamassa asiaan.
Laatokan Valamon luostarilla ja Heinäveden Valamon luostarille on hyvät sekä veljelliset suhteet.
Toivon, että Laatokan Valamon todennäköinen siirtyminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi edesauttaa myös Heinäveden Valamon kehittymistä.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokan Valamosta Venäjän uusi hengellinen keskus?, Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo, patriarkka Kirill, presidentti Putin, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, |
Onko Heinäveden Valamo alkuperäisen Valamon jatkumo ja Laatokan Valamo sittenkin se Uusi-Valamo?Lauantai 23.7.2016 - -Esko Erkkilä- Evankelisluterilaisen kirkon tapa-kristittynä otan itselleni suomalaiseen sananvapauteen viitaten oikeuden pohtia ortodoksikirkon asemaa Suomessa ja hieman myös Venäjällä.
Taustaa minulle näissä pohdinnoissa antaa se, että edesmennyt ja vuonna 1915 Mantsinsaarella syntynyt anoppini oli vuoteen 1970 saakka ortodoksi ja oli sitä todellisuudessa elämänsä loppuun saakka.
Olen tänä vuonna saanut käydä pyhiinvaellusmatkalla Heinäveden Valamossa ja viime viikolla sain vierailla Laatokan Valamossa – myös nämä vierailut antavat pontta yksityiselle pohdiskelulleni.
*****************
Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena eli itsehallinnollisena kirkkokuntana Kontantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.
Jotta asia ei olisi yksiselitteinen, niin Suomessa toimii myös Venäjän ortodoksinen kirkko, joka käsittää seitsemän venäjänkielistä seurakuntaa, jotka toimivat suoraan Moskovan patriarkaatin eli Venäjän kirkon alaisuudessa ja erillään Suomen ortodoksikirkosta.
Suoraan Moskovan patriarkaatin alaisuudessa toimivat seurakunnat Helsingissä (Helsinki Hietaniemi, Helsinki Mellunmäki ja Helsinki Munkkiniemi), Porissa, Sastamalassa, Tampereella ja Turussa.
***************
Mitäkö pohdin?
Pohdin Heinäveden Valamon ja Laatokan Valamon rooleja.
Heinäveden Valamossa pidetään heidän luostariaan alkuperäisen Valamon luostarin jatkumona ja kieltämättä heillä on vahvat perusteet ajatuksenjuoksulleen.
Suomalaiset evakuoivat Laatokan Valamon luostarista 27 rautatievaunullista arvokasta kirkollista esineistöä Talvisodan loppuvaiheissa 1939 – 1940.
Esineistöstä osa päätyi Uspenskin katedraaliin Helsingissä, osa Suomen ortodoksiseen kirkkomuseoon Kuopiossa ja suurin osa Heinäveden Valamoon.
Minulle oli suuri yllätys viime viikolla, että miten vähän Laatokan Valamossa on kirkollisia kalleuksia! Ne vähät kirkolliset esineet, joita siellä oli, ovat muutaman vuoden vanhoja kopioita alkuperäisistä esineistä.
Toisen maailmasodan jälkeen kului viisikymmentä vuotta, jona aikana Laatokan Valamossa ei ollut luostaritoimintaa. Se on pitkä aika ja koko sen ajan Valamon munkit jatkoivat hengellistä kilvoitustaan Suomessa Heinävedellä.
Onko siis pääteltävissä, että Vanha-Valamo onkin Uudessa-Valamossa Heinävedellä ja vastaavasti Laatokan Valamossa ollaankin Uudessa-Valamossa?
Pohdiskelee
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uusi-Valamo Laatokalla?, Uusi-Valamo, Vanha-Valamo Heinävedellä?, Vanha-Valamo, Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo. Kyröläismatka2016, Venäjä2016, |
Luostarin puutarhassaKeskiviikko 20.7.2016 - -Esko Erkkilä- Termi ”Luostarin puutarhassa” tuo meille kaikille mieliin kukoistavan puutarhan, jossa kukat kukkivat, kukkien tuoksu on huumaava ja ahertavat nunnat tai munkit puurtavat työn touhussa.
Olen vuosien saatossa saanut vierailla useiden luostareiden puutarhassa ja mielikuva ei yleensä vastaa todellisuutta – toki poikkeuksiakin on.
Tverin luostari Volgan mutkassa, Petserin luostari Pihkovan alueella Venäjällä, Kuremäen nunnaluostari Virossa, Lintulan nunnaluostari Kivennavalla, Konevitsan luostari Laatokalla ja Valamon luostari Heinävedellä sekä Valamon luostari Laatokalla ovat olleet kohteina, kun olen tutustunut luostareihin.
Laatokalla sijaitsevaan Valamon luostariin pääsin tutustumaan 11.7.2016.
Nyt jo edesmennyt, vuonna 1915 syntynyt anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa joskus 1930-luvua alussa.
Tiesin, että en varmaankaan pääse tutustumaan Valamon luostarin keittiöön ja sen vuoksi halusinkin tutustua luostarin puutarhaan.
Laatokan Valamon luostarin puutarha oli pettymys, sillä paria kasvihuonetta lukuun ottamatta kasvusto on päässyt villiintymään ja puutarhassa olevat villiintyneet kasvit saattavat olla peräisin Suomen ajoilta.
Seuraavassa muutama valokuva Laatokan Valamon luostarin puutarhasta:
Luostarin puutarhaa pääsee katselemaan melkein lintuperspektiivistä, sillä puutarha sijaitsee sataman läheisyydessä ja tässä näkymä puutarhaan pääkirkon tasolta.
Kuvassa näkyy villiintyneen puutarhan keskellä kaksi kasvihuonetta lähes Laatokan rannalla.
Sitten muutamia kuvia siitä osasta, jolla turistit ja pyhiinvaeltajat pääsevät liikkumaan:
*************
Tämä kasvoi sataman nurmikolla.
************
Näkemistäni luostarin puutarhoista ehdottomasti kukoistavin on Kuremäen nunnaluostarissa ja myös Tverin luostarin puutarha on hyvinhoidettu.
Tiedättehän, että Tverin luostarin johtajana on igumenia äiti Juliana eli suomalaissyntyinen Kirsi Ritoniemi.
Äiti Juliana on aikaansaapa johtaja ja hänen ansiotaan on paljolti se kukoistus, joka Tverin luostarissa vallitsee – myös puutarhassa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luostarin puutarhassa, Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo, Tverin luostari, Petserin luostari, Kuremäen luostari, Konevitsan luostari, Lintulan luostari Kivennavalla, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, |
Paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita jäi luovutettuun KarjalaanSunnuntai 17.7.2016 - -Esko Erkkilä- Luovutettuun Karjalaan jäi paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita.
Onneksi Valamon luostarista ehdittiin evakuoimaan 27 junavaunullista keskeisiä ortodoksikirkon kirkollisia aarteita, jotka nyt ovat Kuopiossa Suomen ortodoksimuseossa ja Heinäveden Valamossa.
****************
Nyt kerron Sortavalassa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta, johon kävin taas jälleen kerran tutustumassa Sortavalan iltakävelylläni 10.7.2016 – iltakävelyni liittyi siihen Kyröläismatkaan, jonka saimme tehdä jo 14. kerran.
Onneksi kävin patsaalla iltakävelylläni, sillä seuraavana aamuna ajoimme pysähtymättä ohi tämän Sortavalan erään keskeisimmän kohteen.
Runonlaulaja-patsas sijaitsee Sortavalan Kolmikulman puiston alueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisen puistoksi.
Patsaan on veistänyt Alpo Sailo ja se paljastettiin Sortavalan Laulujuhlien yhteydessä 29.6.1935.
Alpo Sailoa avusti veistostyössä hänen oppilaansa Nina Stünkel, josta myöhemmin tuli Alpo Sailon puoliso.
Alpo ja Nina Sailo (o.s. Stünkel) menivät naimisiin vuonna 1938 ja heille syntyi neljä lasta – myös Sailon ensimmäisestä avioliitosta laulajatar Helga Lindströmin kanssa Sailolla on neljä lasta.
Mainittakoon, että Sailon toisen avioliiton nuorin lapsi – Arpad Alpo – oli aikoinaan erään matkaseurueemme osanottajan opiskelutoveri.
Alpo Sailon taiteeseen pääsee helposti tutustumaan Suomessa Hesperian puistossa Helsingissä, jossa sijaitsee hänen tekemänsä Larin Paraskea esittävä patsas.
Runonlaulaja-patsaan mallina Alpo Sailo on käyttänyt karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, johon hän oli aikoinaan tutustunut.
Sailo on kuvannut runonlaulajan istumassa tuolilla, jossa on pehmikkeenä karhuntalja!
On lohdullista tietää, että Venäjän kulttuuriministeriö on luokitellut veistoksen suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.
Pyrin aina Sortavalassa käydessäni poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla, sillä se on jotain sellaista, jota emme nyky-Suomessa tapaa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alpo Sailo, Nina Sailo, Nina Stünkel, Runonlaulaja, Runonlaulaja-patsas, Runonlaulaja-patsas Sortavalassa, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, Valamon luostari, Heinäveden Valamo, Larin Paraske-patsas Helsingissä, Larin Paraske-patsas, |
Runoilija Pentti Saarikoski on haudattu Heinäveden ValamoonLauantai 7.5.2016 - -Esko Erkkilä- Runoilija, suomentaja ja kirjailija Pentti Saarikoski eli värikkään elämän.
Saarikoski syntyi Impilahdella vuonna 1937 ja kuoli 46-vuotiaana Joensuussa.
Pentti Saarikoski oli tuottelias runoilija, proosateosten tekijä ja hänellä on lukuisia suomennoksia.
Yksityiselämässäänkin Saarikoski oli ehtiväinen, sillä hän oli virallisesti naimisissa neljästi – avioliittojen lisäksi Saarikoski oli kerran avoliitossa.
Pentti Saarikoski vietti elämänsä aikana useita jaksoja Valamon luostarissa Heinävedellä ja hän on haudattuna luostarin hautausmaalle. Saarikoski ei koskaan liittynyt ortodoksiseen kirkkoon.
Pääsin käymään Saarikosken haudalla Valamoon suuntautuneella pyhiinvaellusmatkalla 27.4.2016.
Saarikosken haudalta on suora näköyhteys Valamon luostarille – luostarirakennuksia kuvassa taka-alalla.
Saarikosken haudalla on ortodoksiristiin kiinnitettynä vaatimaton levy, jossa mainitaan runoilijan nimen lisäksi hänen synnyin- ja kuolinvuotensa.
Haudalla on myös kuva Pentti Saarikoskesta.
Saarikosken hauta on monien suosima käyntikohde Heinäveden Valamossa ja kävijät ovat tuoneet haudalle kukkien sijasta runsaasti kyniä!
Suosittelen käymään runoilija Pentti Saarikosken haudalla Heinäveden Valamossa.
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: Pentti Saarikoski, Pentti Saarikoski ja Valamo, Pentti Saarikosken hauta Valamossa, Pentti Saarikosken hauta Heinäveden Valamossa, Heinäveden Valamo, |
Kävely- ja pyöräretket Heinäveden Valamon luostarista luostariveljien ja Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautausmaallePerjantai 6.5.2016 - -Esko Erkkilä- Sain osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle matkalle Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016.
Luostarimatkoja kutsutaan pyhiinvaellusmatkoiksi ja minulle se sopii.
Olen evankelisluterilaisen seurakunnan rivijäsen, mutta arvostan ortodoksisuutta ja olen saanut siihen myös tutustua, sillä edesmennyt anoppini oli lähes koko elämänsä ajan ortodoksiseurakunnan jäsen. Vasta lähes kuusikymppisenä hän kävi rippikoulun ja liittyi evankelisluterilaiseen seurakuntaan.
Kävin pyhiinvaellusmatkamme ensimmäisenä päivänä vaimoni kanssa kävellen Valamon luostarin hautausmaalla, mutta kun kuulin muilta matkalaisiltamme sellaisista kohteista, joita emme löytäneet, tein uuden matkan hautausmaalle seuraavana aamuna yksin ja nyt luostarin pyhiinvaeltajille tarjoamalla polkupyörällä.
Tässä herkkäkulkuinen lainapyöräni on nojaamassa hautausmaan porttiin aamuvarhaisella 27.4.2016.
Taustalla näkyy Heinäveden Valamon luostarin rakennuksia – matkaa luostarista hautausmaalle linnuntietä on viitisensataa metriä ja tietä pitkin ehkä seitsemänsataa metriä.
Hautausmaan kiviaidan ulkopuolella sijaitsee Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen syntymän kunniaksi pyhitetty tsasouna.
Hautausmaan kiviaidan sisäpuolella sijaitsee pyhäkkö, joka on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle.
Hautausmaa on jaettu tällä kivipaadella kahteen osaan - kuvassa näkyy Valamon kilvoittelijoiden leposijat ja kuvaajan takana on Lintulan luostarissa kuolleiden sisarten viimeiset leposijat.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo, Heinäveden Valamon hautausmaa, arkkipiispa Paavali, Joensuun piispa Aleksi, Laatokan piispa Markus, ortodoksisuus, Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen tsasouna, pyhittäjä Herman Alaskalainen, Lintulan luostari, |
Laatokan Valamosta Heinäveden Valamoon pelastettuja samovaarejaTorstai 5.5.2016 - -Esko Erkkilä- Jatkan tänään juttua Heinäveden Valamossa näkemästäni ja kokemastani, kun kerron kuvakavalkaadin myötä Heinävedellä näkemistäni samovaareista, jotka mitä ilmeisemmin ovat alkuperältään Laatokan Valamosta.
Tässä kuvakerrontaa Heinäveden Valamon ruokasalin ja Keisarin kabinetin ikkunoilla sekä Punaisessa salissa esillä olleita putipuhtaaksi puleerattuja samovaareja.
Komea kokoelma ja on varmaa, että Heinäveden Valamon varastossa Laatokan Valamon samovaareja löytyy lisää!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Heinäveden Valamo, Laatokan Valamo, samovaari, Valamon samovaarit, |
Viehättävät pienoismaalaukset Heinäveden Valamon hotellirakennuksen käytävälläKeskiviikko 4.5.2016 - -Esko Erkkilä- Kerroin eilen, että Laatokan Valamosta onnistuttiin evakuoimaan neljäkymmentä rautatievaunullista tavaraa, joka sitten päätyi Heinäveden Valamoon.
Heinäveden Valamon hotellirakennuksen käytävällä lähes viisitoista pienoismaalausta kuvina, joiden alkuperäiskappaleet saattavat olla alun perin Laatokan Valamosta.
Tässä pienoinen kuvakavalkaadi teoksista:
Ensiksi kuitenkin kuva hotellirakennuksesta!
****************
Toivottavasti joku lukijoistani osaa kertoa näistä teoksista tarkemmin!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Heinäveden Valamo, Laatokan Valamo, |
Neljästäkymmenestäyhdestä rautatievaunulastista neljäkymmentä saapui perilleTiistai 3.5.2016 - -Esko Erkkilä- Elämme maaliskuun alkupäiviä vuonna 1940 ja puna-armeijan 30. päivänä marraskuuta 1939 aloittama ylivoimahyökkäys Suomea kohtaa on edennyt siihen pisteeseen, että suomalaiset ovat pakotettu evakuoimaan Laatokan saaret barbaarisen Neuvostoliiton hyökkäykseltä.
Urheasti vihollisen takalinjoille jäänyt Mantsinsaaren linnake ja Valamon luostarisaari joudutaan evakuoimaan Laatokan jäätä pitkin Lahdenpohjan kauppalaan ja siitä edelleen kohti sisämaa-Suomea.
Laatokan Valamon luostarista pystytään Laatokan jäätä pitkin kuorma-autoilla kuljettamaan luostarin pyhiä esineitä Lahdenpohjaan niin paljon, että niistä kertyy neljäkymmentäyksi rautatievaunulastillista.
Luostarista evakuoitujen korvaamattomien kirkollisten aarteiden tie vie kohti Kannonkoskea, jonne evakuointivaunut saapuvat kahdenkymmenen vuorokauden kuluttua siitä, kun vaunut lähtivät Lahdenpohjasta.
Perille Kannonkoskelle saapuu neljäkymmentä vaunulastillista korvaamattoman arvokasta kirkollista aineistoa, mutta yksi vaunulastillinen jää ikuisiksi ajoiksi kadoksiin.
Pääesikunta ilmoittaa aikojen kuluttua, että kyseinen vaunulastillinen on tosiaan joutunut kadoksiin ja sitä ei ole löydetty.
Valamon veljeskunta on kaikesta huolimatta tyytyväinen, että neljäkymmentä korvaamattoman arvokasta kirkollista aineisto sisältänyttä lastia saapui perille ja he eivät sure, vaikka yksi vaunulastillinen on joutunutkin kadoksiin.
Kadoksiin joutunut vaunulasti sisälsi Laatokan Valamon luostarista evakuoituja ortodoksiluostarin kirkkoviinejä!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo, Valamon luostarin evakuointi Kannonkoskelle, Talvisota, Valamon luostari, Mantsinsaari, |
Grobnitsat - karjalaisortodoksista hautausmaaperinnettäPerjantai 29.4.2016 - -Esko Erkkilä- Tutustuin grobnitsaan joskus lähes parisenkymmentä vuotta sitten Vienan Karjalassa, kun tutustuimme Jyskyjärven kalmistuun.
Olin mukana, kun Eläkeliiton Pirkanmaan piiri teki pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26.-27.4.2016.
Poikkesin pariinkin kertaan Valamon luostarin hautausmaalla ja näin siellä grobnitsoja.
Oli minulle uutta, kun Valamossa niitä kutsutaan nimellä ”grobut”.
Grobnitsa on puusta valmistettu hautamuistomerkki, joita ortodoksit ovat rakentaneet läheistensä haudoille.
Se on tehty joko laudoista tai hirsistä – parhaimmat grobnitsat on tehty hirsistä salvostaen.
Grobnitsalla on joskus kauan sitten ollut sellainenkin merkitys, että se on suojannut hautausmaalle tuotua vainajaa susien ja muiden petoeläinten raatelulta, kun vainaja on tuotu hautausmaalle maan vielä ollessa paksussa roudassa.
Jatkosodan aikana puna-armeijan sotilaat vihasivat nykyisen rajamme takana sijainneilla hautausmailla grobnitsoja, sillä he luulottelivat, että suomalaiset piiloutuivat grobnitsojen alle ja tulittivat sieltä neuvostoliittolaisia.
Ilmeisesti neuvostoliittolaisten puheissa oli tältä osin yhtä paljon perää, kuin heidän puheissaan, että suomalaiset muka tulittivat puna-armeijalaisia puista eli olivat ns. ”käkiä”.
On arvostettavaa, että Heinävedellä Valamon luostarin hautausmaalle on vielä viime vuosinakin rakennettu hautojen päälle grobnitsoja – se on karjalaisen ortodoksisen hautausmaaperinteen vaalimista parhaimmillaan!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: grobnitsa, grobu, karjalainen ortodoksiperinne, ortodoksinen hautausmaaperinne, Jyskyjärvi, Valamon hautausmaa Heinävedellä, Heinäveden Valamo, |