Olipa ihanteelliset olosuhteet pavun ja punajuuren kylvämiseen!

Maanantai 1.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Papu ja punajuuret vaativat kylvöolosuhteikseen lämpimän sään sekä lämpimän maan – ne molemmat kylvövaatimukset täyttyivät eilen ja hyödynsin ne täysimääräisesti!

 

 

Juurikkaiden ja yleensäkin trekoolikasvien kylvössä verraton apuväline on kylvöpyörä ja sellainen minulla on ollut jo toistakymmentä vuotta.

 

 

 

Eilen sain kylvöön 75 rivimetriä papuja ja 50 rivimetriä punajuurta. Molemmat ovat siinä mielessä minun kannaltani ”mukavia”, sillä niiden harventaminen ja rikkaruohojen perkaaminen ovat perheemme sisäisen työnjaon mukaan Rouvan vastuulla!

 

 

 

 

 

Papua kylvin kahta eri lajiketta, joista toista pussissa kutsuttiin pensaspavuksi ja toista vahapavuksi, mutta molempien tieteellinen nimi on sama eli ”Phaseolus vulgaris”!

 

 

 

Myös punajuurta kylvin kahta eri lajiketta eli pitkää punajuurta ja pyöreää punajuurta.

 

 ******************

Kylvöhommien jälkeen ohjelmassa oli harsojen levittäminen ja sen jälkeen…

 

 

 

…sadettaminen.

 

 

 

Uskon, että kolmen tunnin sadettaminen saa pavut sekä punajuuret hyvää kasvunalkuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viherpeukalon kylvötyöt ovat viivästyneet viileän kevään vuoksi

Tiistai 29.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti ei ole koko totuus, sillä kylvötyöt ovat viivästyneet ainakin meillä myös Viherpeukalon muiden ns. "kiireiden" vuoksi.

 

Viileän kevään lisäksi viivästymisen syynä ovat olleet monet ulkomaan matkat sekä kiireet Keskustan neuvoa-antavan puheenjohtajaäänestyksen järjestelyissä – myös Monacon formulakisan seuraaminen aiheutti tiettyä viivettä kylvötöiden suorittamiseen!

 

Viime viikonvaihteessa asiat järjestyivät kuitenkin kohtuullisesti ja saimme kylvöksiä tehdyiksi runsaan 400 rivimetrin verran!

 

 

Kuvassa näkyvälle alueelle olemme jo monena vuonna sijoittaneet porkkana-, palsternakka-, punajuuri- sekä sipulikylvöksemme ja on todettava, että monokulttuuriviljelyn ongelmia ei ole havaittu.

Viljanviljelyssä monokulttuuriongelmat ilmenevät jo toisena ja erityisesti kolmantena sekä sitä seuraavina vuosina, jos samaa viljelykasvia viljellään samalla lohkolla jatkuvasti. Kaura toki tekee poikkeuksen, mutta senhän sanotaankin olevan ”maaperän lääkärin”.

Runsas kalkitus vapauttaa ravinteet kasvien käyttöön ja sen vuoksi säännöllisestä kalkituksesta olemmekin huolehtineet maalla, jonka raivasimme metsämaasta parisenkymmentä vuotta sitten.

On luonnollista, että riittävästä lannoituksesta on huolehdittava vuosittain, jotta satoa saadaan.

 

 

Porkkanan, palsternakan ja punajuuren kylvö tapahtui kylvökepin avulla ja sen käyttäminen helpotti kylvötyön suorittamista ratkaisevasti.

 

 

Rakensimme kasvatuspenkit rivimitaltaan 3,30 metrisiksi ja sen määrittelyssä peiteharsojen leveydellä oli ratkaiseva osuus.

Kylvökeppi takasi oikean siemenmäärän kaikille siemenille.

 

 

Peiteharson levitimme ainoastaan porkkanalle, palsternakalle sekä punajuurelle, mutta sipulit jätimme ilman harsoa.

 

 

Oma lukunsa oli maissintaimien istuttaminen.

 Maissintaimet olivat esikasvatettuja ja nyt ne pääsivät ensimmäistä kertaa ”vapaaseen luontoon”.

 

 

On ehkä vaikea uskoa, että viisisenttisestä maissintaimesta kehittyy runsaassa kolmessa kuukaudessa nelimetrinen satoa tuottava kasvi, jonka tähkä on mainio grilliherkku! Näin se kuitenkin on aikaisempina vuosina tapahtunut ja toivottavasti sama tapahtuu nytkin!

 

 

Suojasimme pienet maissintaimet leipälaatikoilla ja…

 

 

…asensimme päälle kolminkertaisen harson.

 

 

Kahden päivän tiukalla kylvö- ja istutusrupeamalla pystyimme kuromaan kiinni keväisten istutustöidemme jälkeenjääneisyyttä.

 

Jos säät suosivat, ovat kaikki mahdollisuudet kelvolliseen satoon edelleen olemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-