Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Jäidennosto oli vielä 1960-luvulla pienen maitotilan jokatalvista puuhaa

Perjantai 28.12.2018 - -Esko Erkkilä-


Nykyään maitotiloilla on vähintään 40 – 60 lypsylehmää ja niistä lypsetty maito jäähdytetään ja säilytetään keräilyä odottamassa tilatankeissa.

 

 

Maidontuotantotilojenkin kohdalla rakennemuutos on edennyt vinhaa vauhtia, sillä vielä 1970-luvun alussa pienten maitotilojen maito jäähdytettiin sähkökäyttöisillä maidonjäähdyttimillä.

 

 

1960-luvulla pienillä maitotiloilla ei ollut maidonjäähdyttimiä ja silloin maidot jäähdytettiinkin jäillä.

 

 

******************

 

 

Jäidennosto talvella oli naapuruston yhteinen ponnistus, sillä homma sujui parhaiten, kun jäidennostoon osallistui ainakin puolenkymmentä tilaa.

 

 

Jokaisella tilalla oli metsän tai rakennusten katveessa sahanpurukasa, jossa talvella järvestä nostetut jäät varastoitiin.

 

 

Jäävaraston paikka lapioitiin käyttökuntoon syksyllä ennen pakkasten tuloa siten, että varastokuopan koko oli suuruusluokkaa 5 x 4 metriä.

 

 

Jäiden sahaaminen suoritettiin jääsahalla, mutta kokkapuheissa monta kertaa mainittua alasahaajaa ei ollut!

 

 

Moottorisahojen yleistyessä jäiden sahaamisessa käytettiin niitä, mutta moottorisahojen liian lyhyiden laippojen vuoksi silloinkin tarvittiin tavallista jääsahaa.

 

 

Sahatuista lohkareista pari ensimmäistä työnnettiin jään alle, jotta jäälohkareitten vetäminen jäälle onnistui.

 

 

Jäälohkareet olivat kooltaan 60 senttiä leveitä, noin metrin mittaisia ja niin paksuja kuin oli jään paksuus.

 

 

Lohkareet vedettiin jäälle tarkoitusta varten tehdyllä puusta tehdyllä kelkalla, joka laitettiin vedessä lohkareen alle ja vedettiin hevosvoimin jäälle.

 

 

Jäiden nostaminen oli talojen yhteistoimintaa ja jäällä saattoi olla kuutisenkymmentäkin lohkaretta odottamassa kuljettamista eri tilojen jäävarastoille.

 

 

Meille ja lähinaapureille jäät nostettiin aluksi Parvilahdelta, sitten Kaihtonjärveltä ja lopuksi Riihijärveltä.

 

 

Jäidennosto oli kyläkunnan isännille raskasta, mutta mieluisaakin työtä, sillä sen jälkeen he pitivät jäidennostoharjakaiset, joissa nautittiin sahtia ja kenties myös pirtua.

 

 

Pirtua isännät olivat saaneet reseptilääkkeenä eläinlääkäriltä joko ”kääreisiin” tai utaretulehduksen läpikäyneen lehmän jälkihoitoon!

 

 

Harmillista isäntien kannalta, että viime aikoina eläinlääkärit määräsivät pirtuun sekoitettavan mentholia – no, eihän se tahtia liiemmälti haitannut, mutta oli kuitenkin pienoinen jarru!

 

 

-Esko Erkkilä-

Avainsanat: maidonjäähdytys, tilatankki, maidonjäähdytin, jäidennosto, jäidennostotalkoot, sahti, pirtu, sprii, mentholisprii, pirtua kääreisiin, utaretulehdus,


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini