29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Kansa osasi valita oikein!Tiistai 27.8.2019 - -Esko Erkkilä-
Kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa on eräänä teoksena kysymysmerkki, joka kuvastaa sitä epävarmuutta, joka ainakin vuonna 1994 liittyi siihen, että pitäisikö Suomen liittyä Euroopan Unioniin.
*****************
Suomi haki EY-jäsenyyttä – silloinen nykyisen EU:n termi - 18.3.1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat helmikuun 1. päivänä 1993. Samaan aikaan alkoivat neuvottelut Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa.
Neuvottelutulos parafioitiin 1.3.1994 ja sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24.6.1994. Suomi, Ruotsi että Norja kaikki alistivat neuvottelutuloksen vielä kansanäänestykselle. Kansanäänestys järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta, Ruotsissa 13. marraskuuta ja Norjassa 28. marraskuuta 1994.
Suomen kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymistä kannatti 56,89 % kansalaisista ja sitä vastusti 43,11 %.
Pirkanmaan vaalipiirissä liittymistä kannatti 54,77 % ja sitä vastusti 45,23 %.
On selvää, että kuuluin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistöön ja en ole silloista päätöstäni saanut katua.
Luonnollista on, että Euroopan Unioniin liittyminen on ollut erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa haasteellista, mutta paljon vaikeampaa elämämme olisi, jos emme olisi 1.1.1995 liittyneet Euroopan Unioniin!
-Esko Erkkilä- |
|
Avainsanat: Kierrätysneuvos, Rautapuisto, EU-jäsenyys, Suomen EU-jäsenyys, Kansanäänetys EU:hun liittymisestä, EU-kansanäänestys 16.10.1994, |
|
|
18.1.2024 13.34
-Esko Erkkilä-
Kiitoksia kirjoituksestasi. |
Olen EU-myönteinen mutta EU-äänestyksestä puhuttaessa on muistutettava että kyse oli nimenomaan neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä. Toisin sanoen kansan mielipidettä selvitettiin eikä se sido päättäjiä. Asiaan muistan ainakin kaksi hämäryyttä, nimittäin riittävän selkeästi ei kansalle tässä yhteydessä selitetty, että EU-jäsenyys tulee tarkoittamaan kansallisen valuutan ja rahapolitiikan menettämistä, siis euron lanseeraamista. Paitsi eräille maille. Hmm. Eduskunnassa tästä asiasta muistaakseni Hakalehto kysyi puhemies Lipposelta eikö tästä perustuslaillisesta asiasta pitäisi järjestää kansanäänestys. Lipponen hiljensi Hakalehdon kehottamalla "antamaan eduskunnalle työrauhan". Näin, siltikin olen EU-ja suurelta osin myös euromyönteinen, toteuttaminen vain meni kuin etukäteen päätettynä ja kyselemättä. Just tämä mättää tässä demokratiassa.