Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kansa osasi valita oikein!

Tiistai 27.8.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_3788.JPG

 

 

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa on eräänä teoksena kysymysmerkki, joka kuvastaa sitä epävarmuutta, joka ainakin vuonna 1994 liittyi siihen, että pitäisikö Suomen liittyä Euroopan Unioniin.

*****************

 

 

Suomi haki EY-jäsenyyttä – silloinen nykyisen EU:n termi - 18.3.1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat helmikuun 1. päivänä 1993. Samaan aikaan alkoivat neuvottelut Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa.

 

 

Neuvottelutulos parafioitiin 1.3.1994 ja sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24.6.1994. Suomi, Ruotsi että Norja kaikki alistivat neuvottelutuloksen vielä kansanäänestykselle. Kansanäänestys järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta, Ruotsissa 13. marraskuuta ja Norjassa 28. marraskuuta 1994.

 

 

 

IMG_3789.JPG

 

 

Suomen kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymistä kannatti 56,89 % kansalaisista ja sitä vastusti 43,11 %.

 

 

Pirkanmaan vaalipiirissä liittymistä kannatti 54,77 % ja sitä vastusti 45,23 %.

 

 

On selvää, että kuuluin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistöön ja en ole silloista päätöstäni saanut katua.

 

 

Luonnollista on, että Euroopan Unioniin liittyminen on ollut erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa haasteellista, mutta paljon vaikeampaa elämämme olisi, jos emme olisi 1.1.1995 liittyneet Euroopan Unioniin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kierrätysneuvos, Rautapuisto, EU-jäsenyys, Suomen EU-jäsenyys, Kansanäänetys EU:hun liittymisestä, EU-kansanäänestys 16.10.1994,

"Perseelleen Britannia kiusaa tekee, kun EU-eronsa kanssa temppuilee"!

Lauantai 13.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalaisen sananlasku kuuluu näin:

 

 

Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa!

 

 

Muokkasi tämän juttuni otsikkoon hieman tuota perisuomalaista käsitystä kiukuttelusta ja sovelsin sitä Britannin nykyiseen poliittiseen tilanteeseen.

 

****************

 

Britannian brexit-sotkun pääsyyllinen on maan edellinen pääministeri David Cameron, jonka uhkapeli oman asemansa vahvistamisesta johti Britannian, mutta koko maailman epätietoisuuden tilaan talousasioiden pitkäjänteisestä hoitamisesta.

 

 

On valitettavaa, että myös meillä Suomessa on ”cameroneja”, jotka leikittelevät tulella ja ovat vaatimassa Suomen eroamista Euroopan Unionista.

 

 

Oletan, että Suomen ”cameronit” vaikenevat ensi sunnuntaina, kun eduskuntavaalien tulokset saadaan julkisuuteen.

 

 

Totean jälleen kerran, että äänestin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja eipä ole päätöstäni tarvinnut katua.

 

 

*****************

 

 

Olin viime tiistaista torstaihin kestäneen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen itäiseen Viroon suuntautuneen virkistysmatkan matkanjohtajana ja matkamme aikana tuli täysin selväksi, että Viro ei lähde huuhailemaan EU-eron puolesta ja hyvä niin!

 

 

 

Euroopan Unioni on rahoittanut Virossa toteutettuja monia isojakin hankkeita, jotka pääasiassa ovat kohdistuneet maan infran kehittämiseen, mutta mukana on toki monia hankkeita, jotka ovat edesauttaneet Viron kulttuuri- ja taide-elämän virkistämistä.

 

 

 

On hyvä, että EU:n (osa)rahoittamat kohteet on merkitty kilvellä, jossa kerrotaan, että kyseessä on Euroopan Unionin rahoittama kohde.

 

 

Tässä muutama esimerkki:

 

 

 

 

IMG_0299.JPG

 

 

 

IMG_0339.JPG

 

 

 

IMG_0359.JPG

 

 

 

IMG_0391.JPG

 

 

 

Etsimättä tulee mieleen, että EU-rahoituksesta kertovia kilpiä on pyritty laittamaan kohteessa sellaisiin paikkoihin, joista niitä pitää etsimällä etsiä.

 

 

On myös kohteita, joissa ne on laitettu parhaalle paikalle ja se kertoo, että virolaiset ovat ylpeitä EU-jäsenyydestään.

 

***************

 

Vuoden 2017 tilastojen mukaan Viro oli EU:ssa nettosaaja 358 eurolla per henkilö.

 

 

Suurin nettomaksaja henkeä kohti oli Ruotsi 139 eurolla ja sitten Saksa 129 eurolla ennen Tanskaa, joka oli nettomaksaja 112 eurolla per asukas.

 

 

Suomen nettomaksuosuus per asukas vuonna 2017 oli 50 euroa ja mielelläni sen maksan, sillä se on pieni kustannus siitä, että Suomi saa kuulua Euroopan Unionin ytimeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Perseelleen Britannia kiusaa tekee, kun EU-eronsa kanssa temppuilee"!, Suomi on EU:ssa nettomaksaja, Viro on EU:ssa nettosaaja, EU-kansanäänestys 16.10.1994, Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa! David Cameron,

Euroopan Unioniin liittyminen pakotti maatalouskaupan tehostamaan toimintaansa

Lauantai 21.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja en ole äänestyspäätöstäni katunut.

 

Euroopan Unioniin liittyminen merkitsi maataloudelle suuria sopeutumisongelmia, mutta ilman liittymistä Suomessa ei ehkä tänään olisi omaa maataloutta lainkaan.

 

Otan esimerkiksi maatalouskaupan, sillä tunnen sen alan hyvin.

 

 

Ennen Euroopan Unioniin liittymistä meillä oli maataloustuotteilla, mutta myös maataloudessa tarvittavilla tuotantohyödykkeillä ns. korkea hintataso.

 

Korkea tuotantohyödykkeiden hintataso perustui paljolti niihin maatalouskaupan rakenteisiin, jotka olivat olleet voimassa sotien jälkeisestä ajasta alkaen.

 

 

Maatalouskaupassa toimi monia kaupparyhmittymiä, sillä oman siivunsa maataloustuottajien tulotasosta, mutta viimekädessä kuluttajien maksamista elintarvikkeista halusivat rahastaa Hankkija, SOK-osuuskaupat, K-ryhmä, Tuko. ja E-liike – tässä suurimmat välistävetäjät mainittuna.

 

 

Jokseenkin kaikissa Suomen kaupungeissa sijaitsi kaikkien maatalouskauppaa harjoittavien keskusliikkeiden maakuntakonttorit ja niissä suuri henkilöstömäärä.  Maakuntakonttoreiden henkilöstö ei koskaan nähnyt ”elävää asiakasta”, mutta merkittävän siivun maakuntakonttorit tarvitsivat tuottajien tarvitsemista koneista, lannoitteista, rehuista, torjunta-aineista ja mikä on suorastaan ihmeellistä, myös viljelijöiden teollisuudelle tai vientiin toimittamasta leipä- sekä rehuviljasta!

 

 

Maatalouskauppa rahasti siis mennen tullen niistä tuotantohyödykkeistä, joita tuottaja tarjosi myyntiin tai tarvitsi tuotantoonsa!

 

 

Maakuntakonttorit vaativat teollisuudelta normaalien tukkumyyntipalkkioiden lisäksi melkoiset kynnysrahat, jotta ne suostuivat myymään kotimaisen teollisuuden tuotantohyödykkeitä omille vähittäismyyntipisteilleen.

 

 

Seuraava porras, joka kävi teollisuuden kimppuun, olivatkin eri kaupparyhmittymien vähittäismyyntipisteet. Ne vaativat normaalin vähittäismyyntipalkkion lisäksi suorastaan mielikuvituksellisia summia kynnysrahaa, jotta ne suostuivat laskuttamaan teollisuuden tuotteita maataloustuottajille.

 

 

**************

 

 

Sain olla agribisneksessä sen ajan, jolloin teollisuus rohkeni sivuuttaa maatalouskaupan laskutustienä ja alkoi laskuttamaan maatiloja suoralaskutuksena.

 

 

On selvää, että hankkijat, sok-koot, keskot ja muut välistävetäjät julmistelivat kehitystä, mutta ne eivät pystyneet kääntämään kehityksen pyörää enää kohti menneisyyttä.

 

 

Teollisuus alkoi laskuttamaan maatiloja suoraan ja myös viljatilitykset hoituvat nykyisin teollisuudelta ja vientiliikkeiltä suoraan viljelijöille.

 

 

Väitän, että toimintojen tehostumisen on saanut aikaan Euroopan Unioniin liittyminen.

 

 

Myönnän, että tässä käsittelemäni näkökulma on rajallinen, mutta uskon niiden henkilöiden olevan harvassa, jotka esimerkiksi haluaisivat maatalouskaupan maakunnallisia konttoreita olevan joka kaupungissa ja että viljaa käyttävä teollisuus ei saisi maksaa viljatilitystä suoraan viljelijälle!

 

 

Kysykää EU:sta eroa ajavilta, että haluaisivatko he esim. maatalouskaupassa paluuta 1990-luvun menettelytapoihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 16.10.1994, EU-kansanäänestys 16.10.1994, maatalouskaupan murros, välistävetäjät, maatalouskaupan välistävetäjät,

Jo Santeri Alkio näki EU-jäsenyyden ja euron tarpeellisuuden!

Torstai 31.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta.

 

 

Äänestyspäätökseeni vaikutti oman hyvinvointini takaaminen sekä se, että halusin perhekuntamme nuorten saavan kasvaa eurooppalaisiksi Suomessa.

 

 

En ole päivääkään katunut äänestyspäätöstäni.

 

 

Suomessa käydään eriskummallista keskustelua Euroopan Uniosta eroamisen puolesta ja samat tahot intoilevat myös eroamisesta eurosta.

 

 

Haihattelua, vastuutonta ja oman populistisen henkilökuvan kiillottamista!

 

 

Erityisen vastenmielistä tämä vastuuttomuus on niiden henkilöiden – tai henkilön - osalta, joiden hyväksi minäkin olen tehnyt ruohonjuuritasolla poliittista työtä.

 

 ****************

 

Suomessa on paljon asioita, joihin pitäisi saada muutos, mutta muutoksentarpeen kärjessä eivät ole ero Euroopan Unionista tai eurosta.

 

 

Tunnen Maalaisliiton perustajan Santeri Alkion linjaukset huonosti, mutta pari asiaa häneltä tunnen ja hän on ne julkituonut 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni” –lehdessä, jossa hän totesi näin:

 

 

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

Ilmiselvästi Santeri Alkio osasi jo tuolloin nähdä Euroopan Unionin ja euron tarpeellisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Santeri Alkio, EU-kansanäänestys 16.10.1994, Santeri Alkio ja EU, Santeri Alkio ja euro, ero EU:sta on haihattelua, ero eurosta on haihattelua,

EU-kriitikot eivät vieläkään hyväksy 16.10.1994 järjestettyä kansanäänestystä

Tiistai 12.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Eurooppa-päivää viime lauantaina eli 9.5.2015.

 

 

Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä 16.10.1994 ja sen tulos oli EU-myönteinen, sillä kansanäänestyksessä 56,9 % kansalaisista kannatti Euroopan Unioniin liittymistä.

 

 

Kannatin Euroopan Unioniin liittymistä ja en ole päätöstäni katunut.

 

 

Eurooppa-päivän viettäminen nosti jälleen kerran esiin mielipiteitä, että kansa äänesti lokakuussa 1994 väärin!

 

 

On käsittämätöntä, että jokaisen vaalin ja äänestyksen jälkeen ilmoille putkahtaa esiin äänekäs vähemmistö, jonka mielestä vaalitulos tai äänestyspäätös oli väärä.

 

 

Paljon puhuttu kansan vaihtaminen olisi tämän protestijoukon mielestä se toimenpide, joka pitäisi tehdä.

 

 

Lokakuun 16. päivänä järjestetyn kansanäänestyksen osalta päätökseni oli helppo.

 

 

Halusin katsoa eteenpäin ja kannoin huolta tulevista sukupolvista – halusin kantaa vastuuta lapsistani sekä heidän aikalaisistaan ja äänestin EU-jäsenyyden puolesta.

 

 

Suomen jääminen seuraavaan EU-jäsenyyden hyväksyvien valtioiden joukkoon olisi ollut nöyryytys Suomelle – halusin, että liitymme eurooppalaiseen perheeseen etujoukoissa.

 

 

Tiesin ja tajusin ne ongelmat, jotka Euroopan Unioniin liittyminen toisi esim. maataloudelle ja kotieläintaloudelle, joiden parissa silloin tienasin leipäni.  Tajusin myös sen, että muutoksen pitää antaa tapahtua ja sen vauhdittaminen on vastuullani.  

 

 

Äänestin JAA ja en ole katunut!

 

 

 

 

yanestyseusta16102015

 

 

Pystypäin ja ylpeänä vedin Suomen siniristilipun salkoon Eurooppa-päivänä 9.5.2015.

 

 

Suomi kuuluu eurooppalaiseen perheeseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-kriitikot, EU-änkyrät, EU-kansanäänestys, EU-kansanäänestys 16.10.1994, 16.10.1994, neuvoa-antava kansanäänestys, neuvoa-antava kansanäänestys EU:sta,