Puhe oli esitysteknisestikin hyvä!

Torstai 2.1.2025 - -Esko Erkkilä-

Alexander Stubb piti presidenttinä eilen ensimmäisen Uudenvuodenpuheensa.

 

Kokemani sekä saamani palautteen perusteella olen kohtuullisen hyvä puhuja ja sen vuoksi seurasinkin puhetta ensisijaisesti esitysteknisenä kokonaisuutena.

 

 

*********

 

Asiasisällöstä kuitenkin sen verran, että presidentin maininnat Suomen EU-jäsenyyden sekä Nato-jäsenyyden tärkeydestä Suomelle olivat juuri sitä samaa, jota arvostan – valitettavasti maassamme on yhä edelleen kapeakatseisia kansalaisia, jotka arvostelevat maamme EU- ja Nato-jäsenyyksiä!

 

Onneksi he eivät enää kuitenkaan voi muuttaa asioita!

 

***********

 

Mutta siitä presidentin puheen esitystekniikasta!

 

 

 

Esitys oli hyvä ja osoitti, että aikanaan tein presidentinvaalien viimeisellä kierroksella oikein, kun äänestin Stubb´a!

No, eihän sitä vaaraa ollut, että olisin missään tilanteessa äänestänyt Haavistoa!

 

*************

 

 

Arvostan, että Stubb esitti Uudenvuodenpuheensa suorana ja nyt jälkikäteen ilmaisen paheksuntani Sauli Niinistölle, joka hyljeksi kansalaisia, kun turvautui kaikkina kertoina Uudenvuodenpuheessaan nauhoitettuihin versioihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti EU:n ja Naton jäsenyys riittävät

Sunnuntai 1.12.2024 - -Esko Erkkilä-

Eilen tuli kuluneeksi 85-vuotta, kun Neuvostoliitto ilman sodanjulistusta hyökkäsi Suomeen ja alkoi 105 päivää kestänyt Talvisota.

 

Olemme näiden vuosien aikana kokeneet monenlaisia kokemuksia ja osa niistä on ollut jopa positiivisia. Positiivisia sen vuoksi, että ne ovat tuoneet taloudellista hyvinvointia maallemme.

 

”Ryssä on ryssä” on kuitenkin ollut taustalla koko ajan ja se on tullut kaikille selväksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman sodan aikana.

 

On todella käsittämätöntä, että nykypäivänä Euroopassa pyritään rajoja muuttamaan sotimalla.

 

**************** 

On suuriarvoista, että Suomi ehti liittymään Euroopan Unioniin ja Natoon ennen Venäjän aloittamia järjettömyyksiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansa osasi valita oikein!

Tiistai 27.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

*****************

 

Suomi haki EY-jäsenyyttä – silloinen nykyisen EU:n termi - 18.3.1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat helmikuun 1. päivänä 1993. Samaan aikaan alkoivat neuvottelut Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa.

 

 

Neuvottelutulos parafioitiin 1.3.1994 ja sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24.6.1994. Suomi, Ruotsi että Norja kaikki alistivat neuvottelutuloksen vielä kansanäänestykselle. Kansanäänestys järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta, Ruotsissa 13. marraskuuta ja Norjassa 28. marraskuuta 1994.

 

 

 

 

 

Suomen kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymistä kannatti 56,89 % kansalaisista ja sitä vastusti 43,11 %.

 

 

Pirkanmaan vaalipiirissä liittymistä kannatti 54,77 % ja sitä vastusti 45,23 %.

 

 

On selvää, että kuuluin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistöön ja en ole silloista päätöstäni saanut katua.

 

 

Luonnollista on, että Euroopan Unioniin liittyminen on ollut erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa haasteellista, mutta paljon vaikeampaa elämämme olisi, jos emme olisi 1.1.1995 liittyneet Euroopan Unioniin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki: Tehtäväni EU-parlamentissa on puolustaa Suomea ja suomalaisia!

Perjantai 10.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisilla oli keskiviikkona 8.5.2013 mainio tilaisuus kuunnella europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Eurooppatiedotus ja paikalla oli seitsemisenkymmentä kiinnostunutta kuulijaa.

 

 

  

Olen toki tavannut Suomen ensimmäisen naispuolisen pääministerin useinkin, mutta vasta nyt pääsin kuuntelemaan hänen esitystään ”livenä”.

 

Pidin Jäätteenmäen esityksestä moneltakin kantilta.

 

Tärkein on se, että Jäätteenmäki hallitsee asiansa ja tuntee Suomen EU-historian tarkasti.

 

Toisekseen Anneli Jäätteenmäki on mainio esiintyjä; lähes kaksituntinen esitys ilman muistiinpanoihin tukeutumista ja silti hyvin jäsennelty esitys.

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki ei tarvinnut mikrofonia, sillä hänellä on kantava ääni. Jäätteenmäen esiintyminen oli parasta oppia esityksen teknisestä toteuttamisesta – lähellä yleisöä ja vapaata liikkumista kuulijoiden edessä.

 

Otan joitain asioita esille, joita Keskustan europarlamentaarikko Jäätteenmäki tilaisuudessa käsitteli:

 

• Jäätteenmäki lupasi palata kymmenen vuoden kuluttua siihen, että tuleeko Turkista EU:n jäsenvaltio

 

• Saksa sekä Ranska ovat käytännössä lopettaneet liittymisneuvottelut Turkin kanssa ja kun EU-kielteisyys myös Turkissa on kasvanut, niin nopeaa edistymistä asiassa ei ole odotettavissa

 

• Jäätteenmäki totesi, että pienenkin maan edustaja pystyy vaikuttamaan EU-parlamentissa. Esimerkkinä vaikuttamisesta Anneli Jäätteenmäki mainitsi, kun hän kokosi ympärilleen tietyn porukan europarlamenttiedustajia ja he pystyivät kumoamaan komission esittämän ja jopa Suomen hallituksen hyväksymän turvemaiden kyntökiellon!

 

• etsin maaliskuulla tänä vuonna ilmestyneen lehtiuutisen, jossa Anneli Jäätteenmäki kommentoi turvemaiden kyntökiellon kaatumista näin:

 

”– Kielto kohtelisi epäreilulla tavalla erityisesti Pohjois-Suomen laajentavia kotieläintiloja. Toivon, että Suomen hallituskin ymmärtää asian tärkeyden ja tukee nyt parlamenttia asiassa.”

Turvemaiden kyntökiellon lakitekninen termi kuuluu muuten näin: "Hiilirikkaiden maiden ensikyntökielto"!

 

 

• Jäätteenmäki kummeksui Suomen hallituksen toimintaa, jolla tuetaan Kreikan pankkeja. Kreikan pankit operoivat rikollisen rahan kanssa ja sitä maan pankeille tukea myöntävät maat eivät saisi hyväksyä.

 

• työttömyys on Euroopan suurin ongelma

 

• eurobondeista Jäätteenmäki totesi, että niiden käyttöönotto johtaisi Euroopassa moraalikatoon

 

• Jäätteenmäki kummeksui, että Suomen saamista aluekehitysrahoista suuret summat kuluvat hallintoon ja rahansaajakohteet saavat rahoista aivan liian pienen osan. Jäätteenmäki vertasi Suomen tilannetta Saksaan ja totesi, että Saksan maakuntaitsehallinnon ansiosta saksalainen aluekehitysrahojen saaja saa samasta rahasummasta enemmän kuin Suomessa. Helsingin väliportaat vievät myönnetyistä aluekehitysrahoista hallinnollisiin kustannuksiin järkyttävän suuren osan.

 

 

 

Oli mannaa kuulla, kun Anneli Jäätteenmäki luonnehti lopuksi toimintaansa EU-parlamentissa näin:

 

En ole hallituksen käskyläinen!

 

 

-Esko Erkkilä-