Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kansa osasi valita oikein!

Tiistai 27.8.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_3788.JPG

 

 

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa on eräänä teoksena kysymysmerkki, joka kuvastaa sitä epävarmuutta, joka ainakin vuonna 1994 liittyi siihen, että pitäisikö Suomen liittyä Euroopan Unioniin.

*****************

 

 

Suomi haki EY-jäsenyyttä – silloinen nykyisen EU:n termi - 18.3.1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat helmikuun 1. päivänä 1993. Samaan aikaan alkoivat neuvottelut Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa.

 

 

Neuvottelutulos parafioitiin 1.3.1994 ja sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24.6.1994. Suomi, Ruotsi että Norja kaikki alistivat neuvottelutuloksen vielä kansanäänestykselle. Kansanäänestys järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta, Ruotsissa 13. marraskuuta ja Norjassa 28. marraskuuta 1994.

 

 

 

IMG_3789.JPG

 

 

Suomen kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymistä kannatti 56,89 % kansalaisista ja sitä vastusti 43,11 %.

 

 

Pirkanmaan vaalipiirissä liittymistä kannatti 54,77 % ja sitä vastusti 45,23 %.

 

 

On selvää, että kuuluin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistöön ja en ole silloista päätöstäni saanut katua.

 

 

Luonnollista on, että Euroopan Unioniin liittyminen on ollut erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa haasteellista, mutta paljon vaikeampaa elämämme olisi, jos emme olisi 1.1.1995 liittyneet Euroopan Unioniin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kierrätysneuvos, Rautapuisto, EU-jäsenyys, Suomen EU-jäsenyys, Kansanäänetys EU:hun liittymisestä, EU-kansanäänestys 16.10.1994,

Anneli Jäätteenmäki: Tehtäväni EU-parlamentissa on puolustaa Suomea ja suomalaisia!

Perjantai 10.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisilla oli keskiviikkona 8.5.2013 mainio tilaisuus kuunnella europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Eurooppatiedotus ja paikalla oli seitsemisenkymmentä kiinnostunutta kuulijaa.

 

 

anneli1

  

Olen toki tavannut Suomen ensimmäisen naispuolisen pääministerin useinkin, mutta vasta nyt pääsin kuuntelemaan hänen esitystään ”livenä”.

 

Pidin Jäätteenmäen esityksestä moneltakin kantilta.

 

Tärkein on se, että Jäätteenmäki hallitsee asiansa ja tuntee Suomen EU-historian tarkasti.

 

Toisekseen Anneli Jäätteenmäki on mainio esiintyjä; lähes kaksituntinen esitys ilman muistiinpanoihin tukeutumista ja silti hyvin jäsennelty esitys.

 

 

anneli2

 

Anneli Jäätteenmäki ei tarvinnut mikrofonia, sillä hänellä on kantava ääni. Jäätteenmäen esiintyminen oli parasta oppia esityksen teknisestä toteuttamisesta – lähellä yleisöä ja vapaata liikkumista kuulijoiden edessä.

 

Otan joitain asioita esille, joita Keskustan europarlamentaarikko Jäätteenmäki tilaisuudessa käsitteli:

 

  • Jäätteenmäki lupasi palata kymmenen vuoden kuluttua siihen, että tuleeko Turkista EU:n jäsenvaltio

 

  • Saksa sekä Ranska ovat käytännössä lopettaneet liittymisneuvottelut Turkin kanssa ja kun EU-kielteisyys myös Turkissa on kasvanut, niin nopeaa edistymistä asiassa ei ole odotettavissa

 

  • Jäätteenmäki totesi, että pienenkin maan edustaja pystyy vaikuttamaan EU-parlamentissa. Esimerkkinä vaikuttamisesta Anneli Jäätteenmäki mainitsi, kun hän kokosi ympärilleen tietyn porukan europarlamenttiedustajia ja he pystyivät kumoamaan komission esittämän ja jopa Suomen hallituksen hyväksymän turvemaiden kyntökiellon!

 

  • etsin maaliskuulla tänä vuonna ilmestyneen lehtiuutisen, jossa Anneli Jäätteenmäki kommentoi turvemaiden kyntökiellon kaatumista näin:

 

”– Kielto kohtelisi epäreilulla tavalla erityisesti Pohjois-Suomen laajentavia kotieläintiloja. Toivon, että Suomen hallituskin ymmärtää asian tärkeyden ja tukee nyt parlamenttia asiassa.”


Turvemaiden kyntökiellon lakitekninen termi kuuluu muuten näin: "Hiilirikkaiden maiden ensikyntökielto"!

 

 

  • Jäätteenmäki kummeksui Suomen hallituksen toimintaa, jolla tuetaan Kreikan pankkeja. Kreikan pankit operoivat rikollisen rahan kanssa ja sitä maan pankeille tukea myöntävät maat eivät saisi hyväksyä.

 

  • työttömyys on Euroopan suurin ongelma

 

  • eurobondeista Jäätteenmäki totesi, että niiden käyttöönotto johtaisi Euroopassa moraalikatoon

 

  • Jäätteenmäki kummeksui, että Suomen saamista aluekehitysrahoista suuret summat kuluvat hallintoon ja rahansaajakohteet saavat rahoista aivan liian pienen osan. Jäätteenmäki vertasi Suomen tilannetta Saksaan ja totesi, että Saksan maakuntaitsehallinnon ansiosta saksalainen aluekehitysrahojen saaja saa samasta rahasummasta enemmän kuin Suomessa. Helsingin väliportaat vievät myönnetyistä aluekehitysrahoista hallinnollisiin kustannuksiin järkyttävän suuren osan.

 

 

anneli3nyt

 

Oli mannaa kuulla, kun Anneli Jäätteenmäki luonnehti lopuksi toimintaansa EU-parlamentissa näin:

 

En ole hallituksen käskyläinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, hiilirikkaiden maiden ensikyntökielto, Eurooppatiedotus, Turkin EU-jäsenyys, turvemaiden kyntökielto, Kreikka, Kreikan tukipaketit, eurobondit, aluekehitysrahoitus,