Helsingin Tuomiokirkko on monille koko Helsingin symboli

Torstai 29.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin Senaatintorin laidalla oleva Helsingin Tuokiokirkko on Helsingin tunnetuimpia symboleja.

Kirkko on rakennettu 1830 - 1852 ja sen on suunnitellut Carl Ludwig Engel.

 

 

Minulla on aina joskus tilaisuus poiketa Helsingin Tuomiokirkossa ja niin tapahtui taas maaliskuun 20. päivänä, kun olin käymässä Helsingissä.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkko seisoo ylväänä keisari Aleksanteri I:n patsaan takana Senaatintorin laidalla.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon portilliset istuinpenkit houkuttelevat kiireisen turistinkin hetkeksi istahtamaan ja nauttimaan kirkon hiljaisuudesta.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon saarnastuolin on suunnitellut Engel ja sen päällä on kullattu baldakiini eli suojakatos.

 

 

 

 

 

Keisari Nikolai I ei pitänyt alkuperäisestä alttaritaulusta, vaan hän lahjoitti sen tilalle venäläisen taiteilija T. K. von Neffin maalauksen Jeesuksen ristiltäotto.

 

 

 

********************

 

 

 

Alttaritaulun molemmilla puolilla on enkeliveistokset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon uruissa on 57 äänikertaa ja ne ovat valmistuneet vasta vuonna 1967.

 

 

**********************

 

 

Kirkossa on veistokset kolmesta reformaattorista eli

 

 

 

 

 

Mikael Agricola

 

 

 

 

 

Philipp Melanchton

 

 

 

 

 

Martin Luther

 

 

 

 

 

Kastemalja ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

…komeat kattokruunut muistuttavat kirkon perustarkoituksesta.

 

 

 

 

 

 

Helsingin Tuomiokirkko oli alkuperäiseltä nimeltään Nikolainkirkko ja vuosina 1917 – 1959 sitä kutsuttiin Suurkirkoksi – se ja sen portaat ovat nähneet paljon Suomen historiaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Säätytalon päätykolmion veistosryhmä

Tiistai 27.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun kirjoitan juttua Helsingissä sijaitsevasta Säätytalosta.

 

 

Säätytalo liittyy kuitenkin niin kiinteästi Suomen historiaan, että katson olevan paikallaan vielä kerran palata Säätytalolle ja sen historiaan.

 

 

Nyt on kyse Säätytalon Snellmaninkadun puoleisesta päätykolmiosta ja siihen liittyvistä seikoista.

 

 

 

 

 

Kuva päätykolmiosta on minun ottamani ja siten kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta tekstin olen kopioinut suoraan Wikipediasta; kas näin:

 

 

********************

 

 

Päätykolmiota koristaa kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:ä vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.

 

 

Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I kahden fanfaaria puhaltavan torvensoittajan välissä ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.

 

 

Loput hahmot ovat allegorisia eli vertauskuvallisia.

 

Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat kättään kohottavat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.  Suoraan keisarin jalkojen alle on kuvattu Suomen leijonavaakuna.

 

 

***************

 

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

Eivät nykytaiteilijat pystyisi tuollaista luomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Wilhelm von Nottbeck - Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaan patruuna vuosina 1860 - 1890

Maanantai 13.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen uusimmassa museossa Milavidassa Näsikalliolla on pysyvä näyttely

 

 

 

 

Nottbeckit – Tampereen kosmopoliitit

 

 

 

Sain tutustua näyttelyyn 10.7.2015.

 

 

 

Tampereen ja koko Suomen talouselämään merkittävästi vaikuttanut Wilhelm von Nottbeck syntyi Pietarissa 1816.

 

 

 

 

 

 

 

Wilhelm muutti vuonna 1836 Pietarista Viipurin, Imatran, Puumalan, Sulkavan, Varkauden, Kuopion, Pieksämäen, Mikkelin, Heinolan, Lahden ja Tuuloksen kautta Tampereelle.

 

 

Wilhelmin isä oli ostanut erään toisen liikemiehen kanssa Tampereella toimivan Finlaysonin tehtaat ja Wilhelm lähetettiin Tampereelle oppimaan tehtaan hoitamista ja myöhemmin sen johtamista.

 

 

 

 

 

Wilhelm von Nottbeck avioitui vuonna 1847…

 

 

 

 

 

…Constance von Mengdenin kanssa.

 

 

Nottbeck aateloitiin vuonna 1855 ja seuraavana vuonna hän sai toimia isäntänä, kun Venäjän keisari Aleksanteri II vieraili Tampereella Nottbeckien luona.

 

 

 

 

 

Tässä Milavida-museossa oleva kuvitelma siitä ruokapöydästä, jonka ääreen keisaria odotetaan.

 

 

 

 

 

 

Miespuolisten ruokailijoiden ruokaliinat on keisarin pöydässä taitettu muistuttamaan ristikkäin asetettuja kiväärejä, mutta…

 

 

 

 

 

…naisten ruokaliinataitokset ovat huomattavasti sovinnollisempia.

 

 

Kannattaa huomata, että kuvan kulho on alkuperäinen, sillä siinä on Nottbeck-suvun vaakuna.

 

 

 

 

 

Patruunasta on säilynyt useita valokuvia, mutta hänen vaimostaan ainoastaan tässä näkyvä.

 

 

 

Wilhelm von Nottbeck vaikutti monin tavoin Tampereella, mutta se olisikin uuden jutun aihe.

 

 

Uuden jutun aihe on myös se, kun Wilhelm von Nottbeckin poika Peter päätti rakentaa Näsikalliolle Milavidan – siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-