Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 

*******************

 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
   
 

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Säätytalon päätykolmion veistosryhmä

Tiistai 27.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun kirjoitan juttua Helsingissä sijaitsevasta Säätytalosta.

 

 

Säätytalo liittyy kuitenkin niin kiinteästi Suomen historiaan, että katson olevan paikallaan vielä kerran palata Säätytalolle ja sen historiaan.

 

 

Nyt on kyse Säätytalon Snellmaninkadun puoleisesta päätykolmiosta ja siihen liittyvistä seikoista.

 

 

 

 

 

Kuva päätykolmiosta on minun ottamani ja siten kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta tekstin olen kopioinut suoraan Wikipediasta; kas näin:

 

 

********************

 

 

Päätykolmiota koristaa kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:ä vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.

 

 

Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I kahden fanfaaria puhaltavan torvensoittajan välissä ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.

 

 

Loput hahmot ovat allegorisia eli vertauskuvallisia.

 

Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat kättään kohottavat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.  Suoraan keisarin jalkojen alle on kuvattu Suomen leijonavaakuna.

 

 

***************

 

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

Eivät nykytaiteilijat pystyisi tuollaista luomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

J.V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla koki kovia helmikuussa 1944

Perjantai 23.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1806 syntynyt J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies ja kirjailija. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja hän oli myös merkittävä talousmies, sillä hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.

 

 

Helsingissä on lukuisia nähtävyyksiä, mutta kaupungin syrjäisen sijainnin vuoksi niitä on vaikea päästä ihailemaan.

 

 

Sain kutsun saapua erääseen tilaisuuteen Helsinkiin tiistaina 20.3.2018 ja kun matkustin pääkaupunkiimme junalla hyvissä ajoin, niin pääsin tutustumaan…

 

 

 

 

 

…mm. Suomen Pankin edustalla Snellmaninkadulla sijaitsevaan J.V. Snellmanin patsaaseen.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsaasta järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksellaan kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen.

 

 

Wikström suunnitteli Snellmanista istuma-asennossa olevan näköisveistoksen ja Saarinen puolestaan suunnitteli veistoksen jalustan.

 

 

Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin siis vuonna 1913 ja kipsivalos valmistui kahden vuoden kuluttua eli vuonna 1915.

 

 

Varojen niukkuus merkitsivät sitä, patsaan paljastusjuhlallisuudet voitiin pitää vasta 1923.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas katselee toisella puolella katua sijaitsevan Säätytalon julkisivua ja monta merkittävää tapahtumaa on ”Snellmanin silmien alla” tapahtunut vuosien varrella.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas koki kovia Neuvostoliiton suurpommituksessa 26. – 27.2.1944, kun aukiolle putosi pommeja ja niiden sirpaleet vaurioittivat patsasta.

 

 

On arvokas asia, että sirpaleiden aikaansaamat iskemät on jätetty meille jälkipäiville nähtäviksi Helsinkiä kohdanneesta suurpommituksesta.

 

 

 

*****************

 

 

Mainittakoon, että samanlaisia pommitusjälkiä on nähtävissä Turun postitalon seinässä, johon ne syntyivät Talvisodan aikana ns. yllätysmaanantaina eli tammikuun 29. päivänä 1940.

 

 

Turun pommitukset olivat tuhoisat, sillä postitalon lähelle pudotetut pommit tappoivat 29 henkeä.

 

 

Yövyin työelämän aikana viimeisten viidentoista vuoden aikana kerran viikossa Turun Seurahuoneella ja kun se sijaitsee postitalon naapurissa, niin Turussa Talvisodan aikana pudotettujen pommien tuhovaikutus on tullut minulle tutuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on osakopio alkuperäisestä patsaasta

Tiistai 22.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen elänyt harhakuvitelmissa, kun olen olettanut, että Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on samanlainen kuin alkuperäinen Viipurin Tuomiokirkon edustalla vuonna 1908 paljastettu alkuperäinen teos.

 

Asia selvisi minulle, kun kävin Viipurin linnassa 10.6.2014.

 

 

 

 

 

 

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva patsas on kopiovalos sen muistopatsaan yläosasta, jonka Emil Wikström (1864 – 1942) suunnitteli Agricolan muistomerkiksi Viipurin Tuomiokirkon edustalle.

 

 

 

 

 

 

Viipurin Tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 paljastettu alkuperäinen Mikael Agricolan muistomerkki on tässä kuvattu Viipurin linnassa esilläolevasta valokuvasta.

 

 

 

 

 

 

Oli ainakin minulle uutta, että alkuperäisessä Mikael Agricolan muistomerkin edessä oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema vanhusta ja lasta esittävä pronssiveistos.

 

Agricola on kuvattu alkuperäisessä ja myös kopiovaloksessa puhumassa saarnastuolia kuvaavassa tilanteessa.

 

 

 

****************

 

 

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas hävisi Talvisodan loppuvaiheissa ja sitä ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta.

 

 

**************

 

On hyvä asia, että Viipuri-säätiön ja Viipurin jälleenrakennus- ja kehityssäätiön ansiosta Agricolan pronssihahmo valettiin Suomessa 1993 pystytettäväksi Viipuriin.

 

 

Muistomerkki paljastettiin 27.6.2009 Pietari-Paavalin kirkon edustalla Torkkelinpuiston äärellä.

 

 

 

 

 

 

Tässä Mikael Agricolan patsas (oikealla) ja Pietari-Paavalin kirkko samassa kuvassa – takana Torkkelinpuisto.

**********

 

 

 

Olen tyytyväinen, että muutaman Viipurin-matkani tuloksena pystyin ainakin suurin piirtein hahmottamaan suomenkielen luojan Mikael Agricolan muistopatsaiden vaiheet Viipurissa.

 

 

**********

 

 

On muistettava, että Mikael Agricolan patsaasta on tehty uusintavalokset seuraavasti:

 

• Turku 1910, esillä Turun Tuomiokirkon eteishallissa

• Lahti 1953, esillä Erkonpuistossa

• Pernaja 1959, esillä Agricolan oletetun kotitalon Sigfridsin pihassa

 

 

 

-Esko Erkkilä-