Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kuukaupin sillalla on merkittävä paikka Suomen sotahistoriassa!

Torstai 18.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Tietoni Kuukaupin sillasta ovat olleet hyvin puutteelliset ennen sitä Karjalan Kannaksen matkaa, jolle sain osallistua kenraali Pentti Lehtimäen johdolla heinäkuun alkupäivinä.

 

Kuukapin silta ylittää Vuoksen Antreassa.

 

 

kuu1

 

 

Kuukaupin silta uudelta sillalta kulkevan linja-automme ikkunasta kuvattuna.

 


 

kuu2

 

 

Vuoksen pintaan Kuukaupin sillalta on matkaa n. kymmenen metriä ja virta on tällä kohdalla vuolas.

 


 

kuu3

 

 

Tässä Kuukaupin sillan ”Venäjän puoleinen” maatuki.

 

 


kuu4

 

 

”Vuoksi” venäjäksi.

 


 

kuu5

 

 

Matkaseurueemme piti kahvinkeittotauon Kuukaupin sillan Antrean puoleisella omalöytöisellä levähdyspaikalla, mutta…

 

 


kuu6

 

 

…eniten minua ja monia muita kiinnosti lähteä kävellen tutustumaan tarkemmin Kuukaupin siltaan.

 

 


kuu7

 

 

Sillalle pääseminen oli estetty kiviestein…

 

 

 

kuu8

 

 

…ja aihetta olikin, sillä sillan kansirakennelmat ovat arveluttavassa kunnossa - alapuolella virtaavaa Vuoksea pystyy havainnoimaan siltakatteen lävitse!

 


 

kuu9

 

 

Sillalle ei olisi suomalaisten turvallisuusmääräysten mukaan ollut mitään asiaa!

 

 

 

kuu10

 

 

Kuukaupin sillalta näkymät Vuokselle ovat mahtavat…

 


 

kuu11

 

 

…ja kuvautinkin itseni mahtavissa Vuoksen maisemissa.

 

 

 

Sillalla oli liikuttava sen huonon kunnon vuoksi varovasti ja uskon, että parin vuoden kuluttua kukaan ei enää uskalla liikkua Kuukaupin vanhalla sillalla!

 

 

************

 


kuu12

 

 

Tässä on Kuukaupin sillan Antrean puoleinen maatuki.

 

Tästä tai toisesta maatuesta suomalaiset löysivät hyökkäysvaiheessa elokuun 28. päivänä 1941 radiomiinan, jonka henkensä uhalla purki silloinen luutnantti Lauri Sutela, josta myöhemmin tuli Puolustusvoimain komentaja.

 

Radiomiinan toimintamekanismi selvitettiin ja todettiin, että miinat pystyttiin räjäyttämään lähettämällä radiolla tiettyä kolmisointua.

 

Suomalaisten valloittamilla alueilla oli tapahtunut lukuisia selittämättömiä miinaräjähdyksiä ja nyt niiden syyksi selvisivät neuvostoliittolaisten asentamat radiomiinat.

 

Radiomiinojen jatkotuhojen estämiseksi suomalaiset alkoivat soittaa radiossa jatkuvasti Säkkijärven polkkaa ja se esti puna-armeijan kolmisoinnun aiheuttamat miinojen räjäytykset.


Minulle oli uutta, että toisena kappaleena suomalaiset soittivat myös Saariston Sirkkaa!

 

 

Oli hienoa, että pääsin Karjalan Kannakselle suuntautuneella matkallamme käymään Kuukaupin sillalla, sillä sen asema suomalaisessa sotahistoriassa on kiistämätön!

 

 

-Esko Erkkilä-

5 kommenttia . Avainsanat: Kuukaupin silta, Antrea, radiomiinat, Viipurin radiomiinat, Säkkijärven polkka, radiomiinat ja Säkkijärven polkka, Saariston Sirkka, radiomiinat ja Saariston Sirkka, Vuoksi,

Talikkalan markkinoilla

Keskiviikko 17.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen monien muiden suomalaisten kanssa elänyt virhekuvitelmassa, että Talikkalan markkinoiden alkuperäinen paikka olisi sijainnut Viipurissa.

 

Opimme taannoisella matkallamme Karjalan Kannakselle, että näin ei suinkaan ole, vaan alkuperäiset Talikkalan talvimarkkinat on järjestetty Antrean Talikkalan kylässä.

 

”Talvella Talikkalan markkinoilla ja kesällä Tampereella…”

 

Pelkolan raja-aseman jälkeen tulee Jääski ja sen jälkeen vanhoista suomalaisista pitäjistä saavutaan Antreaan.

 

En tiedä, että kutsuttiinko Antrean kirkonkylää Suomen aikana Talikkalaksi, mutta pitäjän kuntakeskuksessa me pysähdyimme matkallamme Käkisalmeen.

 


 

antrea1

 

 

Antrean keskustassa toimii tori, jossa venäläiset ja muualta tulleet myyjät myyvät elintarvikkeita sekä muutakin tavaraa.

 

 


antrea2

 

 

Tori on tavanomainen venäläinen tori, jossa osa myyjistä toimii ulkosalla ja osa pienissä kioskeissa torilla.

 

 


antrea3

 


Olen muuallakin Venäjällä ja myös Virossa tavannut azarbaidzanilaisia kauppamiehiä, jotka heti haluavat, että heitä kuvataan. Näin kävi taas Antreassakin, kun iloiset azarbaidzanilaiset halusivat heitä kuvattavan!

Näillä kauppamiehillä oli menossa jokin peli ja he eivät olleet lainkaan kiinnostuneita kaupanteosta – kuvattavana he kyllä halusivat olla!

 

 


antrea4

 

 

Kaupanteosta huolehtivat pelimiesten apumiehet, mutta hinnoitteluohjeet tulivat ”pelimiehiltä”.

 

 

antrea5

 

 

Venäjänkielen taitoni on puutteellinen ja sama tilanne oli meillä kaikilla. Hintojen kertominen tapahtuikin isokokoisen laskimen avulla – tässä ostamiensa kirsikoiden hinta on selviämässä Antti Hollolle!

 

 

Ostin azarbaidzanilaisilta kymmenkunta valkosipulia ja ne on tarkoitus istuttaa ennen talventuloa mökkimaailmamme valkosipulimaalle.

 

Valkosipuliostokseni jälkeen halusin ostaa vielä pari tomaattia heti syötäväksi ja kauppasin niitä punnittavaksi – azard-myyjä viittasi maksulle kintaalla ja sain maittavat tomaatit ilmaiseksi!


 

 

antrea6

 

 

Antrean keskustassa olevat kerrostalot ovat ulkoapäin kohtuullisessa kunnossa ja kukkarakennelmien myötä myös asukkaiden viihtyisyydestä on pyritty huolehtimaan.

 

 

**********

 

 

Antrea oli Suomen aikaan voimallista maatalousaluetta ja siitä on parhaana esimerkkinä se, että Itä-Suomen Raakasokeritehdas rakennettiin sinne.

 

Yhtiö perustettiin jo vuonna 1928 Viipurissa, mutta tehdas ehti aloittaa toimintansa vasta vuonna 1938. Tehtaan ensimmäisenä Antrean vuonna se vastaanotti sokerijuurikkaita 29,7 miljoonaa kiloa.

 

Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy ehti jalostaa sokerijuurikkaita Antreassa myös toisena vuonna eli 1939 ennen Talvisodan alkamista. Toisena vuonna tehdas vastaanotti sokerijuurikkaita 34 miljoonaa kiloa.


Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että viime vuonna sokerijuurikassato Suomessa oli n. 400 miljoonaa kiloa ja kaikki se jalostettiin Sucros Oy:n Säkylän tehtaalla.

 

**********

 

On selvää, että sokerijuurikkaan viljely tämän päivän Antreassa on haavekuva vain, mutta jonkinmoiset Talikkalan markkinat edelleen Antreassa ovat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Antrea, Talikkalan markkinat, Talvella Talikkalan markkinoilla ja kesällä Tampereella, Itä-Suomen Raakasokeritehdas,

Pelkolan raja-aseman kautta Venäjälle

Tiistai 16.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt useita kertoja Neuvostoliitossa ja Venäjällä, mutta nyt vasta matkani sinne suuntautui Pelkolan raja-aseman kautta.

 

Pelkolan raja-aseman virallinen nimi on Imatran raja-asema, sillä se sijaitsee Imatralla.

 

Pelkola on matkustajamääriltään Suomen ja Venäjän raja-asemista kolmanneksi suurin.

 

Viime vuonna vilkkain rajanylityspaikka oli Vaalimaa lähes 3,5 miljoonalla rajanylityksellään. Jokseenkin samankokoinen oli Nuijamaa, sillä sen kautta tapahtui lähes 3,4 miljoonaan rajanylitystä.

 

Pelkolassa rajanylityksiä viime vuonna tapahtui n. 2.225.000, joten vilkkaasta rajanylityspaikasta Pelkolassakin on kyse.

 

Venäläiset eivät ole investoineet Pelkolaan sitä samaa tietotekniikkaa kuin Vaalimaalla ja Nuijamaalla, sillä passin- ja viisumintarkastukseen näytti kuuluvan melkoisesti näyttöpäätteen näppäimistön naputtelua.

 

Rahanvaihto euroista rupliin kävi joutuisasti ja kurssikin oli hyvä eli yhdellä eurolla sai 42,5 ruplaa.

 

Rajanylityksen jälkeen päästiin entiseen Jääsken pitäjään ja siellä Enson tehdasyhdyskuntaan.

 

 

pelkola1

 


Emme poikenneet Ensossa, mutta tässä kuva tehtaanpiipuista.

Enson venäjänkielinen nimi on Svetogorsk ja se on sikäläisesti itsenäinen kaupunki.

Imatralla ja Svetogorskilla on hanke kaksoiskaupungista, mutta on oletettavaa, että sen mahdollinen toteuttaminen vaatii vielä paljon aikaa.

 


 

pelkola2

 

 

Heti rajanylityksen jälkeen näimme ensimmäiset jättiputkiesiintymät, jotka ovat luonteenomaisia Karjalan Kannaksella.

 



 

pelkola3

 

 

Jääsken eräs tunnetuimmista kohteista ennen Talvisotaa oli Jääsken Mylly.

Oletan, että tässä linja-auton ikkunan läpi ottamassani kuvassa näkyy Jääsken Mylly nykyisessä muodossaan.

Matkasimme rajalta A-124 -tietä pitkin kohti Antreaa ja vieressä kulki Imatra-Antrea –rautatie. Myllynrauniot näyttivät olevan rautatien varrella, joten silläkin perusteella oletan, että kyseessä on Jääsken Myllyn rauniot.

Karjalan Kannas oli Suomen aikana vahvaa maatalousaluetta ja eräs osoitus siitä oli suuren myllyn rakentaminen Jääskeen.

Hyvää työtä ovat suomalaiset myllynrakentajat tehneet, sillä siilot näyttävät edelleen olevan yli 70 vuoden jälkeen vankasti pystyssä.

 

 

********

 

 

Tässä joitain kuvia, jotka otin linja-auton ikkunasta matkalla Jääskestä Antreaan:

 


 

pelkola4

 

 

pelkola5

 

 

pelkola6

 

 

pelkola7

 

 

pelkola8

 

 

Jokunen nykyaikainenkin omakotitalo näkyi matkallamme!

pelkola9

 


Rautatiet ovat Venäjän selkäranka!

 

 

Saavuimme seuraavaksi Antreaan, mutta se onkin taas uuden jutun aihe!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pelkola, Pelkolan raja-asema, Imtran raja-asema, Svetogorsk, Enso, Jääski, Jääsken Mylly, Antrea, Imatran-Svetogorskin kaksoiskaupunki,