Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista!

Perjantai 24.2.2023 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys järjesti eilen Tampereen Laikussa eli vanhan kirjastosalin luentosalissa…

 

 

 

 

…Eduskuntavaalitilaisuuden, johon oli kutsuttu osanottajiksi kaikkien puolueiden edustajat.

 

 

Tilaisuuden juontajana oli ”järjestävän seuran” jäsen…

 

 

 

…ex-kansanedustaja Markku Vuorensola.

 

 

Vuorensola totesi tilaisuuden aluksi, että esiintyjillä on kokemusta ja näkemystä – tämä kävi kaikille ilmi tilaisuuden edetessä!

 

 

*****************

 

 

Seuraavassa lyhyt kiteytys jokaisen ehdokkaan sanomasta:

 

 

 

 

 

Sirpa Pursiainen, Kristillisdemokraatit: ”Jokaisen pitää saada ikääntyä turvallisesti”

 

 

 

 

Petra Schulze Steinen, Keskusta: ”Talous ei ole itseisarvo, vaan se on väline”

 

 

 

Asko Virtanen, Liike Nyt: ”Yrittäjät ovat yhteiskunnan moottoreita”

 

 

 

 

Leena Mankkinen, SDP: ”Raha ja hoitajapula!”

 

 

 

 

Sonja Hietaranta, Kokoomus: ”Kaikki viisaus ei asu julkisessa terveydenhoidossa”

 

 

 

 

Timo Halttula, Vihreät: Luki kirjeen, jonka hän ”on kirjoittanut vuonna 2035”

 

 

 

Esko Turunen, Vasemmistoliitto: Kertoi, että ei ole Vasemmistoliiton jäsen, mutta sen ajatukset sopivat hänen ajatusmaailmaansa.

 

 

 

Susanna Saarinen, Perussuomalaiset: "Hallintohimmeleistä voidaan leikata”

 

 

*******************

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi esiintyjät kokoontuivat yhteiskuvaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Stora Enso lopettaa Impilahden sahan!

Lauantai 5.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Metsäyhtiö Stora Enso keskeyttää kaiken tuotannon ja myynnin Venäjällä vastalauseena diktaattori Putinin hyökkäykselle Ukrainaan.

 

Eräs lopetettavista laitoksista on Impilahdella sijaitseva sahalaitos, jonka ohi olen monesti kulkenut matkoillani pakkoluovutettuun Karjalaan.

 

Saha sijaitsee Impilahdella sen tien varrella, joka alkaa Sortavalasta Petroskoihin kulkevalta tieltä ja tienviittana on venäjäksi kirjoitettuna ”Impilahti”.

 

Tie kulkee syvässä kanjonissa kulkevan radan yli ja sahalaitos sijaitsee kulkusuunnassa oikealla.

 

Kanjoni on hyvin syvä ja se on mm. alueen hirville surmanloukku – paikkakuntalaiset käyvät usein tarkistamassa tilanteen, että onko taas saatavissa helppo hirvipaisti.

 

Sotiemme aikana suomalaiset käyttivät Impilahden kanjonia tykkijunien suojapaikkana.

 

********************

 

Stora Enson Impilahden saha on perustettu vuonna 2002 ja se tuottaa 160.000 kuutiometriä sahatavaraa, 10.000 kuutiometriä puujalosteita sekä 25 miljoonaa kiloa pellettejä – saha työllistää n. 150 henkilöä.

 

 

-Esko Erkkilä-

F-35 sai arvioinnissa 4,5 pistettä viidestä mahdollisesta!

Perjantai 17.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Suomen hävittäjähankinta ”korpeaa” yhä edelleen monia ja ei vähiten ruotsalaisia.

 

Hävittäjäkisan ratkettua oli heti tiedossa, että valinnassa F-35 sai 4,5 pistettä, kun jaossa oli viisi pistettä.

 

Toiseksi tullut Super Hornet ylsi vain 3,8 pisteeseen, joten valinta oli helppo.

 

Vertailussa kolmanneksi tuli ruotsalainen Gripen, mutta sen saamia pisteitä ei ole julkistettu, - ne olivat kuitenkin huonommat kuin F-35:llä tai Super Hornetilla.

 

Kisaan osallistuivat myös yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon sekä ranskalainen Dassault Rafale, mutta ne karsiutuivat kisasta jo varhaisessa vaiheessa.

 

Suomen päätyminen F-35:n valintaan oli oikea ratkaisu monestakin syystä; saman konetyypin ovat valinneet myös Norja sekä Tanska ja merkitseehän F-35:n valinta Suomen sijoittumista Nato-yhteensopivaan kalustoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäteollisuus on yhä vankemmin Suomen taloudellinen selkäranka

Torstai 28.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikaa, jolloin yritykset julkistavat kolmannen vuosikvartaalin tulostietonsa vuodelta 2021.

 

Perehdyin Q3/2021 tulostietoihin muutaman yrityksen osalta ja tässä joitain huomioita:

 

UPM

 

• liikevaihto 2523 miljoonaa euroa (Q3/2020 vastaavasti 2028 milj. euroa)

• operatiivinen liikevoitto 424 M€ (Q3/2020 vastaavasti 215 M€)

 

Stora Enso

 

• liikevaihto 2577 M€ (Q3/2020 vastaavasti 2079 M€)

• operatiivinen liikevoitto 410 M€ (Q3/2020 vastaavasti 175 M€)

 

Metsä Group

 

• liikevaihto 1515 M€ (Q3/2020 vastaavasti 1245 M€)

• liikevoitto 273 M€ (Q3/2020 vastaavasti 116 M€)

 

Vahvoja tuloksia ja vahvoja tulosparannuksia!

 

 

Otan vielä vertailukohdaksi elintarviketeollisuuden ”lippulaivan” eli

 

Atria

 

• liikevaihto 388 M€

• liikevoitto 19,7 M€

Atrian liikevaihto Q3/2021 oli siis pienempi kuin UPM:n tai Stora Enson liikevoitto!

 

Elintarvikeyrityksistä HK Scan julkistaa Q3/2021 tuloksensa vasta 4.11.2021 ja Raisio Oyj edellispäivänä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pahnanpohjimmaisesta aktiiviseksi Suomeen investoijaksi

Perjantai 12.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen mieluisia uutisia, kun Metsäliitto eli Metsä Group kertoi, että se investoi Kemiin 1,6 miljardia euroa maksavan biotuotetehtaan.

 

Metsäliitto onkin nykyään ainoa Suomeen investoiva metsäalan yritys, sillä vuonna 2017 käynnistynyt Äänekosken biotuotetehdas on edellinen metsäteollisuuden Suomeen sijoittunut tehdasinvestointi.

 

Metsäliitto on suomalaisten metsänomistajien omistama yritys ja taitaapa myös perhekunnallamme olla jokunen tuon yrityksen osake.

 

Suomeen mahtuu vallan hyvin tämäkin uusi tehdasyksikkö, sillä Suomessa metsäteollisuus käytti vuonna 2018 raakapuuta kaikkiaan 74 miljoonaa kuutiota ja metsien kasvu oli samana vuonna 107 miljoonaa kuutiometriä.

 

Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Suomen metsissä on puuta yhteensä 2,4 miljardia kuutiometriä.

*************************

Muistan ajan, jolloin Metsäliitto oli Suomen metsätalousyritysten pahnanpohjimmainen ja erityisesti yrityksen koon sekä taloudellisen tilanteen osalta.

Metsäliitolla on kuitenkin ollut selkeä strategia ja sillä on ollut hyvä ”johtajaonni”, sillä nyt tilanne on tyystin toinen – mutta sulkevat Suomessa sijaitseviaan tuotantolaitoksiaan, mutta Metsäliitto porskuttaa.

**********************

On selvää, että Kemin biotuotetehtaan rakennustyöt tulevat viivästymään, sillä siitä tulevat huolehtimaan erilaiset viherterroristijärjestöt kuten WWF, Greenpeace, Luonto-Liitto, Vihreät ja niiden yksittäiset aisankannattajat.

Onneksi kaikkien puolueiden poliittiset päättäjät ilmaisivat eilen ilonsa ja myötäsukaisuutensa hankkeen julkistamisesta.

-Esko Erkkilä-

Analyysiruuhkaa; verensokeri, silmänpaineet ja puristusvoima

Sunnuntai 27.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Päättymässä olevalla viikolla olen saanut osallistua eri yhteyksissä moniin erilaisiin kokeisiin, joissa on ilmaiseksi analysoitu eräitä terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä tietoja.

 

 

**************

 

 

Verensokeria...

...analysoitiin maanantaina Tampereen Virastotalolla, kun Tampereen kaupungin ravitsemusterapeutit antoivat ohjeita terveellisistä elämäntavoista valtuustoryhmien jäsenille – ohjeiden antamiseen osallistui mm. Tampereen Diabetesyhdistys ry.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun valtuustoryhmän toimintaan, joten pääsin osallistumaan verensokerin analysointiin.

 

 

Sain tulokseksi 4,7 mmol/litra ja tulos oli aivan suositustasolla!

 

 

************

 

 

Silmänpaineen...

...ilmaiseen tutkimukseen pääsin Tampere-talossa perjantaina järjestetyillä K50-festivaaleilla, jossa olin esittelijänä Keskustan osastolla.

 

 

Testauksen järjesti osastonaapurimme Specsavers.

 

 

Specsavers`n henkilökunta sai mittaustulokseksi 11 mmHg eli 11 millimetriä elohopeaa.  Keskimääräinen taso on 16 mmHg, joten ilokseni sain toeta, että silmänpaineeni on kunnossa.

 

 

***********

 

 

Puristusvoiman...

...mittauksia suorittivat monet näytteilleasettajat samaisilla K50-festivaaleilla ja puristusvoiman osalta sain tulokseksi 53 kiloa ja 54 kiloa.

 

 

Ikäluokassani 43,4 kiloa tai yli on keskimääräistä parempi, joten voin olla tyytyväinen molempien käsieni puristusvoimaan.

 

 

 

On selvää, että verensokerin, silmänpaineen ja puristusvoiman hyvät arvot eivät ole tae hyvälle terveydelle, mutta saan näiden tulosten osalta olla tyytyväinen tuloksiini!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Auringonlasku Nazare´ssa

Keskiviikko 19.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Monissa Portugalin mainoskuvissa on kuvia auringonlaskusta Nazaren kaupungissa.

 

 

Pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ensimmäisenä iltana 1.10.2016 saimme omin silmin seurata tätä tapahtumaa.

 

 

Majapaikkamme Nazaressa oli Miramar Hotel & Spa ja sen ravintolassa olimme aitiopaikalla seuraamassa tuota hienoa tapahtumaa.

Osassa kuviani on heijastuksia ravintolasalin ikkunoista, mutta toivottavasti ne eivät kohtuuttomasti häiritse.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Nazaren rinteellä – alhaalta Praiasta ylhäällä sijaitsevaan Sition näköalapaikkaan – on rakennettu funiculaari, eli köysirata eli vuoristorata eli hissi eli elevator eli Nazare Funicular eli Ascensor de Nazare.

 

 

Paikallisessa opastuksessa käytetään termiä ”ascensor” eli niitä viittoja kannattaa seurata, kun tavoittelee funiculaaria.

 

 

Funiculaari rakennettiin vuonna 1891 ja ennen sitä pääsy Sition näköalakukkulalle oli vaikeaa, sillä kävelyreitti oli soratietä ja matka Nazaren kaupungista näköalakukkulalle oli 3 kilometriä.

 

 

Funiculaarin pituus on 380 metriä ja sen kulmakerroin on 42 astetta.

 

 

Funiculaarin rakentamisesta vastaava henkilö oli Raul Mesnie du Ponsard, joka oli Gustava Eiffelin eli Pariisin Eiffel-tornin rakentajan oppilas.

 

 

Nazaren funiculaarin kyydistä nauttii nykyisin yli miljoona henkilöä vuodessa!

 

 

 

******************

 

 

 

Olen käynyt nyt jo kahdesti Nazaressa, mutta funiculaarilla ajaminen on edelleen tekemättä.

 

 

Pitääkö Nazaressa käydä vielä kolmannen kerran, jotta ehtii nauttimaan funiculaarin kyydistä?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

UPM ja Stora Enso elävät luottamushenkilöidensä palkkioissa edelleen suuruutensa aikaa

Maanantai 9.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on keskusteltu valtionyhtiöiden Neste Oil´n ja Fortumin hallitusten puheenjohtajille suunnitelluista palkkionkorotuksista.

 

 

Neste Oilin nimitystoimikunta esitti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio nousisi 66 000 eurosta 84 000 euroon ja Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta puolestaan esitti, että yhtiön hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 75 000 eurosta 90 000 euroon.

 

 

Ministeri Sirpa Paatero on nyt aivan oikein torppaamassa suunnitellut palkkionkorotukset.

 

 

Jos tarkastellaan yrityksiä kokonaisuutena, niin metsäteollisuuden hallitusten puheenjohtajat – erityisesti UPM sekä Stora Enso – painivat aivan omassa sarjassaan

 

 

UPM:n hallituksen puheenjohtajalle Björn Walhroosille maksetaan nyt 175.000 euron vuosipalkkiota ja Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Gunnar Brock´lle lähes saman verran eli 170.000 euroa. Mainittakoon, että Metsä Group´n hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kuittaa luottamustoimestaan 76.500 euroa.

 

 

Hallitusten puheenjohtajat saavat sen palkkion, jonka yhtiökokous päättää, joten siinä ei ole nokan koputtamista.

 

 

Tuntuu kuitenkin siltä, että metsäteollisuus elää hallitusten puheenjohtajapalkkioissa vielä sitä aikaa, jolloin se kylpi rahassa.

 

 

Haluan verrata metsäteollisuusyritysten hallitusten puheenjohtajien palkkioita minulle läheisten elintarviketeollisuusyritysten hallitusten palkkioihin.

 

 

Atrian hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 75.300 euroa, Raision 60.000 euroa, HK Scan´n 53.200 euroa ja Apetit´n 39.060 euroa.

 

 

Annan arvoa elintarvikeyritysten päätöksille, että siellä hallitusjäsenten palkkiot ovat kohtuullisia, mutta metsäteollisuudessa ei tässäkään asiassa ole vielä palattu todellisuuteen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Nato-yhteensopivuus

Keskiviikko 12.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla, kun pääsin vierailemaan Suomen erityisedustustossa Natossa, sotilaspoliittisen katsauksen meille esitti kommodori Tapio Maijala.

 

Kannattaa mainita, että kommodori vastaa sotilasarvoltaan everstiä.

 

Kommodori Maijala toimii erityisedustustossa apulaissotilasedustajana ja hän raportoi erityisedustuston sotilasedustaja kenraalimajuri Markku Nikkilälle.

 

Kenraalimajuri Markku Nikkilä puolestaan toimii Puolustusvoimain komentajan edustajana Natossa ja Euroopan Unionissa.

 

Kommodori Maijalan esitys oli mielenkiintoinen ja sotilaallisen täsmällinen.

 

Puolustusvoimat ovat viime vuosina lisänneet monilla toimintalohkoillaan Nato-yhteensopivuutta; näin vaikka Suomi ei olekaan Nato-maa.

 

Kommodori Tapio Maijala mainitsi yhteensopivuuden osalta mm. seuraavat seikat:

 

• taktiset merkit

• ilmavoimien kieli on englanti

• tykistössä monet asiat ovat muuttuneet kenraali Nenosen opeista Nato-aikaan

• laivaston käskymerkit

• polttoainetäydennyksissä letkukoot on yhdenmukaistettu

• radiotaajuudet

 

***********

 

Naton ja sen jäsenmaiden kalustokysymyksistä kommodori Maijala totesi, että hävittäjät sekä panssarivaunut ovat jäsenvaltioiden, mutta esim. Awacs-tutkakoneet ovat Naton omistamia.

 

 

Naton päämajassa Brysselissä toimii Naton ylin poliittinen taso, mutta Naton operaatioiden toteuttamisesta vastaa ACO (Allied Command Operations) Belgian Mons´ssa.

 

 

Naton päätöksentekoprosessista kommodori Maijala kertoi, että päätöksiin vaaditaan aina konsensus.  Konsensukseen pääseminen vaati esim. Libyan kriisin kohdalla kuusi päivää!

 

*********

 

Olen joskus ollut palavereissa, joissa on todettu, että Huoltovarmuuskeskus on monen seikan osalta ”Suomen Nato”.

 

Kysyin asiaa kommodori Maijalalta hänen esityksensä jälkeen ja osin yllätyin, kun kommodori oli paljolti samaa mieltä kevyeksi heitoksi tarkoittamani seikan kanssa.

 

Kannattaa tutustua Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuihin – ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Huoltovarmuuskeskus”!

 

***************

 

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan ”Suomen erityisedustusto Natossa” toimintaan ja kuulla suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ´n sekä kommodori Tapio Maijala esitykset Natosta ja Suomen erityisedustustosta Natossa.

 

**************

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi puukartellijutun oikeuskäsittelyssä on varmaa: Asianajajat voittavat!

Keskiviikko 15.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuussa pääsee vauhtiin Suomen suurin vahingonkorvausoikeudenkäynti, kun Helsingin käräjäoikeus alkaa käsitellä metsäyhtiöitä vastaan nostettuja kanteita ns. puukartellijutussa.

 

Vastaamassa ovat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto. Niiltä haetaan korvauksia yli 200 miljoonaa euroa vahingonkorvauksena vahingoista, jotka puunmyyjät ovat mielestään kokeneet puukartellin vuoksi.

 

Kerrotaan, että aluksi päätetään ovatko vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneet.

 

On selvää, että oikeudenkäynnistä muodostuu pitkä, sillä pelkästään muuramelaisen Reijo Lahtosen kokoamassa metsänomistajaryhmässä on lähes 700 metsänomistajaa.

 

Se on myös selvää, että prosessissa on varmuudella yksi voittaja eli asianajajat!

 

Jouduin työssäoloaikanani seuraamaan asianajajien menettelyä, kun olin työnantajani edustajana vuokraamassa varastotilaa konkurssiin menneeltä Keskusosuusliike Hankkijalta.

 

Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät suostuneet koskaan tekemään varastotilojen vuokrasopimusta kuin kuukaudeksi kerrallaan, sillä heidän mukaansa uudesta vuokrasopimuksesta piti aina sopia konkurssipesän asianajajien kokouksessa!

 

Voi vain kuvitella, että kuinka suuren laskun asianajajat kirjoittivat Hankkijan konkurssipesälle kerran kuukaudessa pitämästään kokouksesta, jossa he päättivät jatkaa varastotilan vuokrasopimusta taas kuukaudella!

 

Pidän tärkeänä, että metsäyhtiöt joutuvat edesvastuuseen laittomasta toiminnastaan, mutta pidän selviönä myös sitä, että kartellijutun ainoat varmat voittajat ovat asioita kummaltakin puolelta hoitavat asianajajat!

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Arto Pirttilahti onnistui mahduttamaan tärkeitä ja vakaviakin asioita perinteiseen kuttupuheeseen!

Sunnuntai 22.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan perinteeseen kuuluu, että joulun alla eduskunnan budjettikäsittelyssä maataloutta käsittelevän pääluokan yhteydessä pirkanmaalainen kansanedustaja pitää ns. kuttupuheen.

 

Perinteeksi muodostuneen tavan aloitti SDP:n vammalalainen kansanedustaja Timo Roos vuonna 1983.

 

Roos piti puheen monena vuonna ja hänen jälkeensä sen ovat pitäneet ainakin:

 

• Markku Vuorensola
• Jaana Ylä-Mononen
• Timo Kalli
• Mikko Alatalo
• Markku Pakkanen
• Arto Pirttilahti

 

Kymenlaaksolainen Markku Pakkanen on täydentänyt pirkanmaalaisten komeaa sarjaa.

 

Keskustan pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Pirttilahti piti 18.12.2013 perinteisen kuttupuheen ja osasi nivoa sanomaansa useita kohtia, joissa ainakin mutkan kautta kosketeltiin ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

 

Bioenergiasta Pirttilahti totesi puheessaan näin:

 

”Kutut ovat hyviä siivoamaan toisten sotkuja. Ne ovat tehokkaimpia siivoajia syöden kaiken eteen tulevan. Niiden lannasta taasen saataisiin moneen biokaasuttamoon potkua. Vuohet ovat olleet kautta aikain edelläkävijöitä jätteen muuntamisessa hyötykäyttöön. Meillä olisi paljon opittavaa esimerkiksi kierrätyksestä luonnon tehokkaassa käytössä, sivuainevirtojen muuttamisesta hyötykäyttöön. Kutut viitoittavat meille tietä kohti bioenergian laajamittaista hyödyntämistä.”

 

Hallituksen epäonnistunutta maatalouspolitiikkaa Pirttilahti kritisoi puheessaan pariinkin kertaan:

 

”Uudella EU:n ohjelmakaudella 2014-2020 maatalouspolitiikan tavoitteena on luoda älykästä, osallistavaa ja kestävää maaseutua ja kasvua maaseudulle. Onko tämä huomioitu ensi vuoden budjetissa ja toimissa? Onko maaseudun potentiaali huomioitu vai yritetäänkö hallituspolitiikalla jyrätä maaseutu…”

 

 

”Vuohi on muuten erinomainen kiipeilijä. Se katselee mielellään vähän korkeammalta kuin muut. Mitähän se vuohi sanoisi, kun se olisi siellä komission katolla ja katselisi niitä neuvotteluita, mitä siellä on pidetty? Olisiko se ministeri Koskisen kaveri? Taitaisi kuttu kuitenkin pudistella päätään.”

 

Hallituksen ”katalat suunnitelmat” Pirttilahti osasi neuvokkaasti yhdistää puhetekstiinsä näin:

 

”Toivottavasti nykyhallitukseen ei päde sama kuin kuttuihin: jos se ei tee pahaa, niin se ainakin suunnittelee. Ja toisekseen: vaikka suomalaista maaseutua kohti käyvät suunnitelmat näyttävät ajoittain huolestuttavilta ja sitä halutaan kurmuuttaa keskittämisen vimmalla, toivottavasti suunta muuttuu ja osaamme käyttää hyödyksi koko Suomen tarjoamat voimavarat. Eläköön kuttuperinne, eläköön elävä maaseutu!”

 

Pirttilahden kuttupuhe on saanut paljon myönteistä palautetta.

 

Toivon, että kuulijat ovat huomanneet Pirttilahden humoristisesta puheesta tai puhetekstin rivien välistä sen vakavan sanoman, jota puheen pitäjä on mielestäni onnistuneesti tavoitellut!

 

 

-Esko Erkkilä-

PS: Pirttilahden kuttupuhe löytyy kokonaisuudessaan mm. hänen omilta nettisivuiltaan sekä useiden lehtien nettiversioista. Kannattaa googlata: "Arto Pirttilahti kuttupuhe".

Varttuneella iällä kannattaa käyttää hyväkseen erilaisia terveyskokeita ja -testejä

Perjantai 6.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen elävä esimerkki – todella elävä – siitä, että terveenäkin ihmisen kannattaa tutkituttaa itseään erilaisten sairauksien varalta.

 

Sanon tämän sillä omakohtaisella kokemuksella, että minulta löydettiin yli kymmenen vuotta sitten eturauhassyöpä rutiininomaisen verikokeen eli PSA-tutkimuksen jälkeen.

 

Minut leikattiin ja jos en tullut terveeksi, niin palauduin jokseenkin entiselleen, kuten tavataan sanoa!

 

Tampere-talossa järjestettiin Seniorimessut 9.11.2013 ja lunastin viiden euron hintaisen pääsylipun messuille.

 

Messujen esitteessä sanottiin mm. näin:

 

"Seniori-ikäiset ovat nykyisin aikaisempaa hyväkuntoisempia, aktiivisempia ja varakkaampia.

 

He ovat halukkaita etsimään uusia kokemuksia ja sijoittamaan hyvinvointiinsa. Matkailu, sopivan asuinympäristön ja -palveluiden valinta, arkipäivää helpottavat apuvälineet, mielenkiintoiset harrastukset ja tarvittavat kotitalous- tai terveydenhoidon palvelut kiinnostavat."

 

 

Varakkuudesta omalta kohdaltani ei ole kyse, mutta muuten allekirjoitan messuesitteen tekstin.

 

Messuilla oli monenlaisia kilpailuja ja testausmahdollisuuksia.

 

Suostuin kahteen testiin:

 

Tampereen Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Stenius-Kaukosen kanssa juttelemme usein niitä näitä, mutta emme kuitenkaan politiikkaa.

 

Seniorimessuilla Marjatta ylipuhui minut osallistumaan testiin, jossa verikokeen perusteella arvioitiin henkilön taipumus aikuisiän diabetekseen.

Testausmahdollisuus oli osa Tampereen Diabetesyhdistyksen messuosastoa.

 

 

 

 

Verinäyte otettiin sormenpäästä ja analysoitiin.

 

Tulos oli minulle helpotus, sillä sain tulokseksi 6,5 mmol/l.

 

Tavoitearvo ennen ateriaa on 4 – 6 mmol/l ja 1,5 – 2 tuntia aterian jälkeen alle 8 mmol/l.

 

Sain lohduttavan tiedon, että pikakokeen perusteella minulla ei ole akuuttia tilannetta aikuisiän diabetekseen.

 

********** 

 

Toinen testi oli käsien puristusvoimaa testaava testi.

 

Kyseinen testi antaa tarkkaa tietoa käsien puristusvoimasta ja käytännön tuntumaa siihen, että miten testattava pärjää sellaisissa arjen askareissa, joissa tarvitaan käsiin ”puhtia”.

 

Sain tulokseksi oikealla kädellä 56 kg ja vasemmalla kädellä 53 kg.

 

Testaaja piti tuloksia hyvinä ja erityisen hyvänä hän piti sitä, että molempien käsien puristusvoimat olivat noin lähellä toisiaan.

 

Yritin netistä löytää puristusvoimatulosten tulkintakaavoja, mutta niitäpä ei niin helposti löydykään, sillä tulkinnat ovat laitekohtaisia. On siis vain uskottava testaajan kommentteja.

 

 

**********

 

 

Mitä näistä voisi oppia?

 

Omakohtaisena kokemuksena kannustan yli 50-vuotiaita miehiä verikokeisiin, joissa tutkitaan PSA. Korkea PSA-arvo merkitsee tarkempia tutkimuksia eturauhassyövän varalta.

 

Kannustan naisia hakeutumaan mammografiatutkimuksiin, sillä se antaa viitteitä mahdollisista tarkemmista tutkimuksista rintasyövän varalta.

 

Kannustan hakeutumaan verensokerimittauksiin, sillä sen tulokset antavat viitteitä lähestyvästä aikuisiän diabeteksestä.

 

Kannustan suorittamaan käsien puristusvoimamittauksia, kun se on helposti mahdollista. Olen jostain lukenut, että yli 55-vuotiailla miehillä tulos 37 kiloa tai heikompi ja naisilla tulos 21 kiloa tai heikompi merkitsevät viitteitä saada liikkumiskyvyn rajoituksia.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Kataisella, Urpilaisella ja Virkkusella hajuakaan niistä investoinnista, jotka tarvittaisiin kuntaliitosten tapahduttua tietojärjestelmiin?

Perjantai 4.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja SDP yrittävät puheenjohtajiensa toimesta ajaa Suomeen jättikuntiin perustuvaa kuntauudistusta. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen jääkylmänä aputyttönä häärii Henna Virkkunen.

 

Mainittu untuvakolmikko ei ilmeisesti omaa pienintäkään tietoa esimerkiksi siitä, että millainen investointi tarvittaisiin, jos heidän ajamansa kuntaliitossuma toteutettaisiin!

Itä-Suomen yliopiston Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi perjantaina 20.9.2013 Radio Suomen Ajantasassa, että kuntaliitoksissa puhuttaisiin miljardien eurojen suuruisista urakoista, kun kuntien tietojärjestelmät jouduttaisiin kertaheitolla uusimaan.

 

Satuin kuuntelemaan ohjelman ja siinä professori kertoi, että puhuttaisiin kolmesta viiteen miljardiin euroon yltävästä summasta, jos kuntaliitosten aiheuttamat tietojärjestelmätarpeet jouduttaisiin toteuttamaan!

 

On selvää, että kuntien tietojärjestelmiä on kehitettävä ja niihin pitää investoida, mutta kertaheitolla KIITOS EI!

 

Omaan kokemusta, että millaista on työelämä, kun erilaiset tietojärjestelmät omaavat yritykset fuusioidaan.

 

Erilaisten tietojärjestelmien yhteispeliä ei oikeastaan mitenkään saada toimimaan yhdessä – ei ainakaan järjellisillä kustannuksilla. Tietojärjestelmien uusiminen on kuntaliitostapauksissa siis välttämätöntä.

 

Kataisen, Urpilaisen ja Virkkusen ajama kuntauudistus on peruslähtökohdiltaan muutenkin toteuttamiskelvoton ja kun siihen liitetään kolmesta viiteen miljardiin kohoava tietojärjestelmien uusimistarve, niin koko kuntauudistussuunnitelma pitää heittää romukoppaan.

 

Professori Voutilainen esitti haastattelussaan, että tietojärjestelmien uusimistarve pitää ottaa eduskunnan käsittelyyn. Käsittelyn aikana on laitettava Voutilaisen mielestä vauhtia siihen, että eri ministeriöt alkaisivat paneutua niihin käytännön kysymyksiin ja niiden ratkaisemisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka kuntaliitossumasta aiheutuisivat.

 

On selvää, että esimerkiksi tietojärjestelmäalan yritysten kapasiteetti ei riittäisi noin valtavan urakan suorittamiseen ja toimituskykyä suurempi kysyntä nostaisi hinnat pilviin.

 

Olen professori Tomi Voutilaisen kanssa samaa mieltä ja esitän, että kuntaliitossuunnitelmien käytännön toteuttamiseen liittyvät ongelmat otetaan vakavaan käsittelyyn!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Pelkolan raja-aseman kautta Venäjälle

Tiistai 16.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt useita kertoja Neuvostoliitossa ja Venäjällä, mutta nyt vasta matkani sinne suuntautui Pelkolan raja-aseman kautta.

 

Pelkolan raja-aseman virallinen nimi on Imatran raja-asema, sillä se sijaitsee Imatralla.

 

Pelkola on matkustajamääriltään Suomen ja Venäjän raja-asemista kolmanneksi suurin.

 

Viime vuonna vilkkain rajanylityspaikka oli Vaalimaa lähes 3,5 miljoonalla rajanylityksellään. Jokseenkin samankokoinen oli Nuijamaa, sillä sen kautta tapahtui lähes 3,4 miljoonaan rajanylitystä.

 

Pelkolassa rajanylityksiä viime vuonna tapahtui n. 2.225.000, joten vilkkaasta rajanylityspaikasta Pelkolassakin on kyse.

 

Venäläiset eivät ole investoineet Pelkolaan sitä samaa tietotekniikkaa kuin Vaalimaalla ja Nuijamaalla, sillä passin- ja viisumintarkastukseen näytti kuuluvan melkoisesti näyttöpäätteen näppäimistön naputtelua.

 

Rahanvaihto euroista rupliin kävi joutuisasti ja kurssikin oli hyvä eli yhdellä eurolla sai 42,5 ruplaa.

 

Rajanylityksen jälkeen päästiin entiseen Jääsken pitäjään ja siellä Enson tehdasyhdyskuntaan.

 

 

 

Emme poikenneet Ensossa, mutta tässä kuva tehtaanpiipuista.

Enson venäjänkielinen nimi on Svetogorsk ja se on sikäläisesti itsenäinen kaupunki.

Imatralla ja Svetogorskilla on hanke kaksoiskaupungista, mutta on oletettavaa, että sen mahdollinen toteuttaminen vaatii vielä paljon aikaa.

 

 

 

 

Heti rajanylityksen jälkeen näimme ensimmäiset jättiputkiesiintymät, jotka ovat luonteenomaisia Karjalan Kannaksella.

 

 

 

 

Jääsken eräs tunnetuimmista kohteista ennen Talvisotaa oli Jääsken Mylly.

Oletan, että tässä linja-auton ikkunan läpi ottamassani kuvassa näkyy Jääsken Mylly nykyisessä muodossaan.

Matkasimme rajalta A-124 -tietä pitkin kohti Antreaa ja vieressä kulki Imatra-Antrea –rautatie. Myllynrauniot näyttivät olevan rautatien varrella, joten silläkin perusteella oletan, että kyseessä on Jääsken Myllyn rauniot.

Karjalan Kannas oli Suomen aikana vahvaa maatalousaluetta ja eräs osoitus siitä oli suuren myllyn rakentaminen Jääskeen.

Hyvää työtä ovat suomalaiset myllynrakentajat tehneet, sillä siilot näyttävät edelleen olevan yli 70 vuoden jälkeen vankasti pystyssä.

 

 

********

 

 

Tässä joitain kuvia, jotka otin linja-auton ikkunasta matkalla Jääskestä Antreaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jokunen nykyaikainenkin omakotitalo näkyi matkallamme!

 

Rautatiet ovat Venäjän selkäranka!

 

 

Saavuimme seuraavaksi Antreaan, mutta se onkin taas uuden jutun aihe!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Käkisalmesta, Konevitsan luostarista ja Viipurista

Keskiviikko 10.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua jo kymmenentenä kesänä peräkkäin matkalle, jonka osanottajat olivat Talvi- ja Jatkosodassa taistelleiden Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten sukulaisia tai muuten tuntevat kiinnostusta mainioon matkaseuraan!

 

Retkemme johtajana toimi edellisvuosien tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

Sotahistoriaan, alueen kulttuuriin, maantieteeseen ja moneen muuhun osa-alueeseen keskittyvä matkamme suuntautui tämä vuonna Käkisalmeen, Konevitsan luostariin ja Viipuriin – taistelupaikkoihin tutustuminen oli keskeisellä sijalla retkemme ohjelmassa.

 

 

 

Ylitimme rajan Pelkolassa eli vanhan Enson kohdalla.

 

 

Enson jälkeen ajoimme Jääsken, Antrean ja Räisälän kautta Käkisalmeen.

 

 

 

Menomatkan kohokohtia olivat tutustuminen Kuukaupin siltaan…

 

 

 

..ja Räisälän kirkkoon.

 

 

 

 

Toisena matkapäivänä tutustuimme Konevitsan luostariin.

Pyrin laatimaan Konevitsan käynnistämme oman jutun.

 

 

*********

 

 

Kiviniemi, Äyräpää, Taipaleenjoki ja Summa olivat taistelupaikoista taas kerran tutustumisemme kohteita.

 

Vaikka olen käynyt monia kertoja kaikilla näillä kunniakkailla taistelupaikoilla, niin aina jokainen käynti täydentää kuvaa taistelujen etenemisestä.

 

 

********

 

 

Viipurin linnan näkeminen…

 

 

 

 

…ja matkan päätöslounas Pyöreässä tornissa kruunasivat hienon matkamme.

 

 

Matkalta kertyi juttuaineistoa paljon ja pyrin palaamaan matkamme antiin lähipäivinä yksityiskohtaisemmin.

 

Matkustaminen on mukavaa, mutta kotiintulo vielä mukavampaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pertti Hakanen Sastamalasta yksimielisesti Keskustan Pirkanmaan piirin johtoon

Maanantai 19.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti sääntömääräisen syyskokouksensa lauantaina 17.11.2012 Tampereella.

 

Kokouksessa Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula esitti mielenkiintoisen katsauksen maamme poliittiseen tilanteeseen. Palaan Rehulan esitykseen huomenissa.

 

Olin virallisena kokousedustajana paikalla. Toimin Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnantarkastajana, joten olin paikalla myös siinä roolissa.

 

 

 

Kaksi vuotta piirin puheenjohtajana toiminut Markku Vuorensola avasi kokouksen ja toimi myös sen puheenjohtajana.

Vuorensola totesi kokousta avatessaan, että hän ei pyri jatkokaudelle.

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo esitti mielenkiintoisen lähinnä perhepolitiikkaan sekä liikenneasioihin keskittyneen ajankohtaiskatsauksen.

 

 

Alatalo painotti, että lapsiperheillä pitää olla mahdollisuus aidosti valita lastenhoidossa eri vaihtoehtojen välillä.

 

Uskon, että Alatalolla oli näin sanoessaan mielessä Jyrki Kataisen Tukholman möläytys, jossa pääministeri syyllisti ne äidit, jotka hoitavat lapsiaan kotona.

 

Liikennepolitiikassa Mikko Alatalolla on vankka kokemus, sillä hän on ollut jäsenenä liikenne- ja viestintävaliokunnassa vuodesta 2003 alkaen! Löytyykö Eduskunnasta toista yhtä kokenutta liikenne- ja viestintäasioihin paneutunutta kansanedustajaa?

 

Alatalo selvitti kokousyleisölle viime päivinä paljon kohua aiheuttaneen ns. Kyllösen giljotiinimuistion taustoja.

 

Alatalo sai kysyä asiasta ministeri Kyllöseltä eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15.11.2012.

 

Helsingin Sanomat vahvisti giljotiinin olemassaolon kokouspäivänämme ilmestyneessä numerossaan.

 

 

 

Mikko oli sepittänyt ajankohtaisen ”Kuntaliitoslaulun” ja hän esitti sen kokousyleisölle.

 

 

Kokouksen tärkein henkilövalinta oli Keskustan Pirkanmaan piirin uuden puheenjohtajan valitseminen.

 

 

 

 

Valinta oli helppo, sillä kokous valitsi puheenjohtajaksi yksimielisesti Pertti Hakasen.

 

Parhaat onnitteluni Pertille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs episodi Tavasen alkutaipaleelta

Perjantai 16.11.2012 - -Esko Erkkilä-

 

 

***********************

 

 

 

Valtiopäivät TAA 681/1998 vp

Talousarvioaloite 681

Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen

Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.

Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998

Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas

Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r

Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk

Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi

/kesk

Jukka Gustafsson /sd

 ********************

Ovatkohan tämän talousarvioaloitteen allekirjoittaneet poliitikot Tavasesta edelleen samaa mieltä?

 

Hanke on ollut alusta alkaen kuolleena syntynyt ja sen haittavaikutukset merkitsevät ongelmia koko Pirkanmaalle.

 

Tavasen ongelmat koskettavat erityisen rankalla kädellä Tampereen kaupunkia, sillä nyt siihen on kulunut veronmaksajilta kerättyjä varoja jo n. 7.000.000 euroa.

 

 

Takinkääntäjiä ei yleensä arvosteta, mutta tässä asiassa toivon, että saisimme todeta kaikki silloiset allekirjoittajat takinkääntäjiksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisten pitää tietää poliitikkojen takavuosina tekemät virheet

Sunnuntai 29.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tavase-hanke vetelee viimeisiään, mutta tuskalliselta sen lopettaminen ainakin Tampereen kunnallispolitiikan piirissä tuntuu.


Turhan ja mielettömän hankkeen kuoppaamisen vaikeudessa yksi syy saattaa olla se, että monet pirkanmaalaiset kansanedustajat toimivat yhteistuumin Tavase-hankkeen ”kätilöinä” 1990-luvun lopulla.


”Arkistojen aarre” on Eduskunnan asia- ja asiakirjahaun kertoma talousarvioaloite 681 vuoden 1998 Valtiopäiviltä.


Kyseinen talousarvioaloite on kansanedustaja Jorma Rantasen (sdp) tekemä, jossa esitettiin 1.000.000 (miljoonan) markan suuruisen määrärahan osoittamista Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.


Kansanedustaja Rantasen allekirjoittamaan talousarvioaloitteeseen yhtyivät seuraavat pirkanmaalaiset kansanedustajat:


•    Reino Ojala, SDP
•    Eila Rimmi, Vasemmistoliitto
•    Arja Ojala, SDP
•    Pia Viitanen, SDP
•    Mikko Kuoppa, Vasemmistoryhmä
•    Kimmo Sasi, Kokoomus
•    Irja Tulonen, Kokoomus
•    Markku Vuorensola, Keskusta
•    Reijo Lindroos, SDP
•    Kari Kantalainen, Kokoomus
•    Sulo Aittoniemi, Keskusta
•    Jukka Gustafsson, SDP


Mittava joukko silloisia Pirkanmaan ykkösvaikuttajia, joista yksi on nykyhallituksessa jopa ministerinä eli Jukka Gustafsson (SDP) ja kaksi muuta edelleen kansanedustajina eli Pia Viitanen (SDP) ja Kimmo Sasi (Kokoomus).


Osa silloisista TAVASE-puolestapuhujista on edelleen Gustafsson´n, Viitasen ja Sasin tapaan merkittävissä asemissa Pirkanmaan sekä Tampereen politiikassa.


Tässä kopio talousarvioaloitteesta TAA 681/1998 vp, joka osoittaa silloisten kansanedustajien yksituumaisuutta sittemmin kelvottomaksi osoittautuneesta TAVASE-hankkeesta.


--------------------------



Valtiopäivät TAA 681/1998 vp

Talousarvioaloite 681

Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen

Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.

Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998

Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas

Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r

Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk

Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi
/kesk

Jukka Gustafsson /sd

----

Kannattaa huomata, että Tavase-hankkeen todellinen kustannusarvio on 14 vuoden ajan numeraalisesti säilynyt samana, mutta valuutta on muuttunut markoista euroiksi!

Syyskuun 15. päivänä 1998 arvon kansanedustajille on kerrottu kustannusarvion olevan 213 miljoonaa markkaa, kun se nykyään asettuu tasolle 200 miljoonaa euroa.

Kahdessasadassa miljoonassa eurossa on huomioitu se, että Sasiin on rakennettava uusi imeytyskenttä, jotta luvatut vesimäärät pystyttäisiin tuottamaan.

Jorma Rantasen ym. allekirjoittamassa talousarvioaloitteessa mainitaan kuntina mm. Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi, jotka eivät tarkentuneiden suunnitelmien jälkeen lähteneet mukaan lainkaan. Myös Pälkäne ei ole osakkaana mukana, mutta se on pakosta mukana, sillä imeytyskenttiä suunnitellaan aivan Pälkäneen keskustan tuntumaan.

Pälkäneen tapaista ”ihanuutta” tulevat kohtaamaan ehkä myös Hämeenkyrö, Ylöjärvi ja Nokia, jos Tavasen laajentaminen Sasiin sallitaan.

On mainio asia, että aikoinaan tehdyt virheet on dokumentoitu.

Merkitseekö asioiden dokumentointi kuitenkin tässä asiassa sitä, että kyseisten päättäjien on entistä vaikeampi myöntää virheitään ja pitäytyvät sen vuoksi jääräpäisesti Tavase-hankkeen kannattajina?

-Esko Erkkilä-

VTT Paavo Väyrysen Pirkanmaan maakunnallisesta vaalijuhlasta muodostui kerrassaan hieno kansalaisjuhla

Maanantai 16.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidenttiehdokas, VTT Paavo Väyrysen taustajoukot järjestivät eilen Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan Tampereen Yliopistolla.


Juhlatilaisuuden piti alkaa kahvitarjoilulla klo 14.15, mutta kahvitarjoilu oli aloitettava jo klo 14.00, sillä juhlayleisöä oli jo silloin paikalla aulan täydeltä.

Juhlatilaksi oli varattu Yliopiston juhlasali ja innostunut yleisöjoukko täytti 650-paikkaisen juhlasalin melkein viimeistä istuinsijaa myöten.

Tässä juhlayleisöä puhujakorokkeelta vasemmalle katseltuna.

Vaalijuhla aloitettiin juhlatilaisuuteen sopivalla tavalla eli Maamme-laululla. Esilaulajana toimi Iinu Kuusento.

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola avasi juhlatilaisuuden ja toivotti presidenttiehdokas Paavo Väyrysen, Vuokko Väyrysen sekä salintäyteisen yleisön tervetulleeksi juhlaan.

Vuorensola totesi avauksessaan, että Suomi tarvitsee nyt arvojohtajaa joka on kokenut, isänmaallinen, suvaitseva sekä rohkea päättäjä.

Monivuotisen henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella Vuorensola totesi olevansa vakuuttunut, että VTT Paavo Väyrynen täyttää nämä kriteerit.

Vuorensolan avaustervehdyksen jälkeen Iinu Kuusento esitti orkesterinsa Iinu Kuusento Cuontry Group´n säestyksellä kaksi amerikkalaistyylistä kappaletta.

Vaalijuhlan juhlapuheen piti VTT, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen.

Väyrynen totesi kiertäneensä paljon ympäri maata ja muistutti, että hän on käynyt kampanjansa aikana useasti myös Pirkanmaalla ja Tampereella.

Väyrynen totesi, että äänestäjillä on oikeus tavata presidenttiehdokas henkilökohtaisesti. Ei riitä, että ehdokkaat näyttäytyvät jääkiekko-otteluissa, raveissa tai kauppakeskuksissa.

Paavo Väyrynen luonnehti vaalikampanjaa antoisaksi ja vähän hauskaksikin kokemukseksi. Hän antoi tunnustusta vaimolleen eli Vuokko Väyryselle ”mukanaelämisestä”.

Sitä Väyrynen harmitteli, että presidentin tärkein vastuualue eli ulkopolitiikka on jäänyt vaalitaistelun aikana liian vähälle huomiolle. Paavo Väyrynen vakuutti, että ennen toista äänestyskierrosta sitä tullaan käsittelemään.

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen totesi hymynkare suupielissään mutta totuudenmukaisesti, että nykyisellä Venäjän pääministeri Vladimir Putinilla oli kunnia tutustua häneen jo joulukuussa 1991, kun Putin kuului Suomessa vierailleen Pietarin pormestarin seurueeseen. Vierailun isäntänä toimi silloin Paavo Väyrynen.

Väyrysen puhe oli kerrassaan mainio ja sytyttävä. Salintäyteinen yleisö puhkesi sen aikana viitisentoista kertaa suosionosoituksiin – unohtumaton kokemus!

Väyrysen juhlapuheen jälkeen oli taas vuorossa Iinu Kuusennon ja hänen bändinsä esittämät kaksi musiikkiesitystä.

Niitä ja seuraavan puhujan puheenvuoroa juontaessaan Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola kommentoi Väyrysen juhlapuhetta nasevasti:

”Turvallinen puhe!”

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenvuoro oli otsikoitu: ”Maakunnan vaikuttajan puhe”.

Hanhilahti käsitteli puheessaan lyhyesti useita Pirkanmaata koskettavia teemoja. Erityistä huolta hän kantoi siitä, että kuntaliitoskeskustelut ovat lähes lopettaneet kuntien välisen yhteistoiminnan. Hanhilahti teki selväksi, että Tampereen Keskusta ei kannata kuntaliitoksia.

Iinu Kuusento toimi esilaulajana, kun juhlayleisö seisaalleen nousten lauloi virallisen ohjelman päätteeksi Pirkanmaan maakuntalaulun.

Ohjelma jatkui salissa ja aulassa virallisen osuuden jälkeenkin, sillä Jukka Koivula haastatteli Paavo Väyrystä ”kaiken kansan kuullen”.

Myös MTV:n toimittaja ja kuvausryhmä halusivat kuulla presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ajatuksia.

Paavo Väyrynen näytti juhlapuheensa aikana tavaramerkkinsä tupla-veen eli W.

En ehtinyt sitä puheen aikana kuvaamaan, mutta tilaisuuden jälkeen pyysin Paavoa sen näyttämään ja tässä on hieno tulos!

Pääsin käymään lyhyen keskustelun Vuokko Väyrysen kanssa ja Vuokko totesi, että on aina mukava päästä käymään Tampereella.

Kuva on kamerallani kansanedustaja Arto Pirttilahden näkemys Vuokko Väyrysestä ja minusta!

Senaattori Arto Pirttilahti halusi päästä toisenkin kerran kamerani taakse kuvaajaksi ja tässä yksi ”Artsin” otoksista.

Superin tamperelainen kenttäpäällikkö Raija Moilanen hymyilee Paavon ja minun välissäni ja Vuokonhan kaikki tuntevat!

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola yhteenveti Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan ja totesi, että nyt jatkamme vaalityötä pitäen mielessämme Paavo Väyrysen ja Suomen lipun!

Voisiko sen hienommin presidenttiehdokas Paavo Väyrysen vaalijuhlan päättää!

-Esko Erkkilä-

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-