Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Ruusujen talvehdittaminen ulkosalla

Lauantai 6.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme ruusuvalikoima täydentyy käytännössä vain sillä äitienpäiväruusulla, jonka tapaan vuosittain hankkia vaimolleni äitienpäiväkukaksi.

 

 

 IMG_2299.JPG

 

 

Kokosin ”mökkiruusumme” yhteiskuvaan kesäkuun viimeisenä päivänä.

 

 

Ruusumme eivät silloin vielä olleet juhlakunnossa, sillä monien kohdalla oli menossa vasta nuppuvaihe.

 

 

Mutta piti kertoa ruusujen talvehdittamisesta meillä!

 

 

Meillä ruusut talvehtivat lehtikasassa nurmikolla.

 

 

Tapaamme syksyisin lehtipuhaltimen avulla puhaltaa nurmikot puhtaaksi lehdistä.

 

 

Valtaosan lehdistä kuljetamme valkosipulimaan vierelle, jossa ne saavat odottaa kevättä ja sitä, että ne käytetään valkosipulimaan katteeksi.

 

 

Teemme osasta lehdistä muutaman lehtikasan nurmikolle ja laitamme ruusut talvehtimaan lehtikasaan.

 

 

On huolehdittava, että ämpärit joissa ruusut ovat, tulee aseteltua ”alamäkeen” jotta syksyinen sade tai sulava lumi eivät pääse ruusuämpäriin.

 

 

On luonnollista, että lehtien eristävä vaikutus ei estä ruusuämpärin jäätymistä, mutta se ei näytä ruusuja haittaavan!

 

 

Ruusuämpärit otetaan päivänvaloon joskus huhtikuun loppupuolella ja sen jälkeen ruusut leikataan siisteiksi, jotta ne voivat aloittaa jälleen kerran uuden vuosikertaelämän.

 

 

Helppoa kuin heinänteko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruusujen talvehdittaminen, Ruusujen talvehdittaminen ulkosalla, lehtipuhallin, valkosipulimaan kate, helppoa kuin heinänteko,

Helppoa kuin heinänteko

Keskiviikko 27.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen osallistunut heinäntekoon alle kymmenvuotiaasta alkaen, kun hevosvetoisella heinäkoneella kaadoin kotitilani heinät - isä toki kulki perässä ja katsoi perään.

Heinänteko on säiden armoilla ja yhtään en kadehdi niitä, jotka saavat elantonsa heinänteosta ja sitä kautta kotieläintaloudesta.

Seurasin eilen nykyaikaista heinäntekoa ja mikään ei ole periaatteessa muuttunut.

Heinän niittäminen, muutamaan kertaan pöyhiminen, suurpaaleihin paalaaminen, paalien kääriminen kutistekalvoon ja valmiiden paalien ajaminen käyttöpaikalle ovat kovaa työtä ja niin armottomasti säiden armoilla.

Neljänsadan kilon painoisesta suurpaalista viljelijä saa parhaassa tapauksessa 30 euroa per paali ja "talouslaatuisesta" heinästä 20 €/paali. 

On helppo todeta, että heinänviljelijää ei naurata.

Myyntiheinää ei kannata viljellä, mutta ehkä heinänviljely jotenkin kannattaa, jos omat heinät pystyy syöttämään omalle karjalle ja sitä kautta saamaan itselleen ainakin rehellistä työtä!

Voidaan todeta, että yhä edelleen pätee sanonta "helppoa kuin heinänteko", mutta heinänviljelyn kannattavaisuus on totaalisesti kateissa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helppoa kuin heinänteko, heinänviljely, heinän niittäminen, heinän pöyhiminen, heinän paalaaminen, heinätyöt.