Immolassa on tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa

Sunnuntai 5.3.2023 - -Esko Erkkilä-

Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Immolan lentokentältä oli ratkaiseva apu jatkosodassa Suomelle.

 

On mielestäni jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se toiminta, jolla Adolf Hitlerin käskystä Virosta Suomeen 17.6.1944 saapunut ”Lento-osasto Kuhlmey” kunnostautui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana.

 

Osastoa johti everstiluutnantti Kurt Kuhlmey ja vaikka hän ei itse lentänytkään Suomessa, oli hänen panoksensa johtajana ratkaiseva.

 

Osasto lensi Immolan kentältä ja se suoritti sieltä kaikkiaan 1 200 lentoa tuhoten sata viholliskonetta, kaksisataa tankkia sekä useita muita kohteita.

 

Lento-osasto Kuhlmeyn saavutuksia on myöhemmin yritetty vähätellä, mutta tuollainen vähättely kuuluu tavallaan asiaan, sillä saksalaisten avun vähättely kuuluu tiettyjen piirien ohjelmaan.

 

 

********************

 

 

 

 

Saimme eräällä Kyröläismatkallamme vierailla Immolan lentokentälle vuonna 1994 pystytetyllä muistomerkillä, joka kunnioittaa ”Lento-osasto Kuhlmeyn” toimintaa siellä.

 

Muistomerkkiin kiinnitetyssä laatassa todetaan näin:

 

”Saksalainen lento-osasto Kuhlmey osallistui suomalaisten taistelulentäjien rinnalla tältä Immolan lentokentältä Karjalan Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944 vaikuttaen merkittävästi torjuntavoiton saavuttamiseen.”

 

Muistokivessä on laatta, jossa on niiden saksalaislentäjien nimet, jotka kaatuivat Immolan kentältä tapahtuneiden sotatoimien seurauksena

 

********************

 

Kurt Kuhlmey kuoli kenraalimajurina vuonna 1993 ja hänen hautajaisiinsa toimitettiin suomalainen seppele – surunvalittajien joukossa olivat mm. presidentti Martti Ahtisaari sekä Ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

 

Mainittakoon, että Kuhlmeyn hautajaisissa hänen kunniamerkkitaulussaan oli ainoastaan suomalainen VR2. Kuhlmey oli kylläkin sodan aikana saanut myös saksalaisen Rautaristin ritarimerkin, mutta siitä olisi sodan jälkeen pitänyt hioa pois hakaristi ja siihen Kuhlmey ei suostunut, joten se ei esiintynyt hänen kunniamerkkitaulussaan.

 

 

Immolassa on siis tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Immolan lentokentältä oli ratkaiseva apu jatkosodassa Suomelle

Lauantai 17.7.2021 - -Esko Erkkilä-

On mielestäni jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se toiminta, jolla Adolf Hitlerin käskystä Virosta Suomeen 17.6.1944 saapunut ”Lento-osasto Kuhlmey” kunnostautui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana.

Osastoa johti everstiluutnantti Kurt Kuhlmey ja vaikka hän ei itse lentänytkään Suomessa, oli hänen panoksensa johtajana ratkaiseva.

Osasto lensi Immolan kentältä ja se suoritti sieltä kaikkiaan 1 200 lentoa tuhoten sata viholliskonetta, kaksisataa tankkia sekä useita muita kohteita.

Lento-osasto Kuhlmeyn saavutuksia on myöhemmin yritetty vähätellä, mutta tuollainen vähättely kuuluu tavallaan asiaan, sillä saksalaisten avun vähättely kuuluu tiettyjen piirien ohjelmaan.

 

********************

 

 

Saimme taannoisella Kyröläismatkallamme vierailla Immolan lentokentälle vuonna 1994 pystytetyllä muistomerkillä, joka kunnioittaa ”Lento-osasto Kuhlmeyn” toimintaa siellä.

 

 

 

Muistomerkkiin kiinnitetyssä laatassa todetaan näin:

 

”Saksalainen lento-osasto Kuhlmey osallistui suomalaisten taistelulentäjien rinnalla tältä Immolan lentokentältä Karjalan Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944 vaikuttaen merkittävästi torjuntavoiton saavuttamiseen.”

 

 

Muistokivessä on laatta, jossa on niiden saksalaislentäjien nimet, jotka kaatuivat Immolan kentältä tapahtuneiden sotatoimien seurauksena.

 

********************

 

Kurt Kuhlmey kuoli kenraalimajurina vuonna 1993 ja hänen hautajaisiinsa toimitettiin suomalainen seppele – surunvalittajien joukossa olivat mm. presidentti Martti Ahtisaari sekä Ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

 

Mainittakoon, että Kuhlmeyn hautajaisissa hänen kunniamerkkitaulussaan oli ainoastaan suomalainen VR2.  Kuhlmey oli kylläkin sodan aikana saanut myös saksalaisen Rautaristin ritarimerkin, mutta siitä olisi sodan jälkeen pitänyt hioa pois hakaristi ja siihen Kuhlmey ei suostunut, joten se ei esiintynyt hänen kunniamerkkitaulussaan.

 

Immolassa on tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallinportti Ilmailumuseo on Sotamuseon alainen lentoteknillinen erikoismuseo Kuoreveden Hallissa

Lauantai 21.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalainen Kuoreveden kunta liittyi vuonna 2001 toteutuneessa kuntaliitoksessa Jämsän kaupunkiin ja samalla Kuoreveden alue siirtyi Keski-Suomen maakuntaan.
 
 
Kuorevedellä sijaitseva Hallin kylä oli aikoinaan Suomen ilmailutekniikan tärkeä keskus ja sitä se on osiltaan myös vielä nyt, sillä siellä sijaitsee mm. Patrian lentokonetehdas.
 
 
Tunnen Kuoreveden Hallin kohtuullisen hyvin, sillä sain aikoinaan osallistua siellä järjestettyihin moniin kertausharjoituksiin.
 
 
Kertausharjoitukseni ajoittuivat aikaan, jolloin Hallissa toimi mm. Ilmavoimien Teknillinen Koulu, Ilmavoimien Koelentokeskus ja Hallin lentoasema, jolla silloin oli sotilaslentoaseman mandaatti.
 
 
En luonnollisestikaan kuulunut lentävään henkilöstöön, mutta eräässä illanistujaistapaamisessa mukanamme oli lentäjiä, jotka hieman aikaisemmin olivat lentäneet Hornetit Yhdysvalloista Suomeen. Mielenkiintoinen tilaisuus!
 
 
 
Jo tämän juttuni otsikossa kerron, että Hallissa sijaitsee Sotamuseon alainen ”Hallinportti Ilmailumuseo”, joka on lentoteknillinen erikoismuseo.

********
 
 
Eläkeliiton Tampereen yhdistys järjesti elokuussa jäsenilleen kiertomatkan, jonka eräs kohde oli Hallinportin ilmailumuseo.
 
 
Tässä muutamia kuvia, jotka näppäilin museokäyntimme yhteydessä:

 

 

 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

Päätän tämän juttuni kenraalimajuri Rauno Meriön muotokuvaan - Meriö toimi Ilmavoimien komentajana 1975 – 1987.

 

 

Mainittakoon, että kenraali Meriö on syntynyt Käkisalmessa vuonna 1933 ja hän toimi Karjala Liiton puheenjohtajana 1990 – 1995.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karjalan Lennoston entistä komentajaa epäillään korpraalimaisesta käytöksestä

Sunnuntai 20.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Puolustusvoimissa korpraali on miehistöön kuuluvan henkilön sotilasarvo ja itsekin sain sen aliupseerikoulun puolikurssivaiheessa vuonna 1967.

 

 

Allekirjoitan väitteen, että korpraalin sotilasarvon saaminen on henkilölle suuri asia, sillä se on sotilasuran alkuvaihe, olkoon sitten kyse kantahenkilöstöön tai reserviläisjoukkoihin päätyvästä sotilasurasta.

 

 

*****************

 

 

Korpraalilta ei vaadita kummoistakaan sotilasasioiden ymmärtämistä ja korpraalien töppäyksillekin pitää osoittaa suurta ymmärtäväisyyttä.

 

 

Ymmärtämystä ei sen sijaan saa antaa vähäisimmässäkään määrin everstin arvoon kohonneen sotilashenkilön korpraalimaiselle käytökselle.

 

 

Julkisuudessa viime aikoina olleiden tietojen mukaan Karjalan Lennoston entistä komentajaa, eversti Markus Päiviötä epäillään epäasiallisesta käytöksestä Lemmenjoella syyskuussa 2017 järjestettyjen vapaaehtoisten kertausharjoitusten yhteydessä.

 

 

Karjalan Lennoston silloisena komentajana toimineen eversti Markus Päiviön epäillään rikkoneen sotilaan käyttäytymisvelvoitteita sekä kohdelleen alaisiaan epäasiallisesti johtamansa harjoituksen aikana.

 

 

****************

 

 

 

Sain varusmiespalvelukseni aikana koulutuksen maavoimien panssarintorjuntaan ja olinkin muutamissa kertausharjoituksissa alkuperäisen koulutukseni osoittamissa tehtävissä.

 

 

Jossain vaiheessa minut siirrettiin Ilmavoimien organisaatioon ja sainkin olla Ilmavoimien kertausharjoituksissa sen jälkeen eräitä kertoja ja tämä merkitsee, että tunnen tiettyä lukkarinrakkautta Ilmavoimiin sekä siellä ilmeneviin ongelmiin.

 

 

Totean selkeästi, että kaikki kokemani kertausharjoitukset toteutettiin sotilaallisella täsmällisyydellä ja mitään ongelmia esimiehet tai kouluttajat eivät meille aiheuttaneet.

 

 

Erikseen haluan vielä todeta, että alkoholi ei kuulunut niiden kertausharjoitusten ”ohjelmaan”, joihin vuosien kuluessa sain osallistua – on luonnollista, että kasarmeilla toteutettujen harjoitusten jälkeen poikkesimme kouluttajien ja esimiestemme kanssa paikallisella Upseerikerholla, mutta silloinkaan mitään ylilyöntejä ei tapahtunut.

 

 

Pidän valitettavana, että korpaalimaisesti – anteeksi korpraalit - käyttäytyneen everstin vuoksi nyt on epäiltyjen listalla entinen Ilmavoimien komentaja ja jopa Puolustusvoimain komentajan rooli Lemmenjoen tapahtuminen vuoksi saattaa tulla tutkittavaksi.

 

 

Epäiltyjen korkean sotilasarvon vuoksi asian ensimmäinen oikeudenkäynti tapahtuu hovioikeudessa ja odotan suurella mielenkiinnolla, että millaisia tapahtumia Lemmenjoella on tapahtunutkaan syyskuussa 2017.

 

 

-Esko Erkkilä-