Onneksi on pysyvä Halos-esto päällä!

Keskiviikko 18.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Sosiaalisessa mediassa on keskeinen puheenaihe ollut presidentti Halosen epäkunnioittava käytös presidentti Martti Ahtisaaren poismenoa käsittelevässä televisio-ohjelmassa.

 

Kerrotaan, että Halosen valinta tuohon ohjelmaan oli vikatikki, sillä hän ei suinkaan muistellut Ahtisaaren saavutuksia, vaan keskittyi oman poliittisen uransa retosteluun.

 

Säästyin Tarja Halosen raukkamaisen toiminnan katselulta, sillä minulla on ollut jo vuosikaudet päällä täydellinen Halos-esto, joka merkitsee sitä, että suljen televisioni välittömästi jos televisiossa edes vilahtaakin Tarja Halosen naama!

 

-Esko Erkkilä-

Immolassa on tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa

Sunnuntai 5.3.2023 - -Esko Erkkilä-

Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Immolan lentokentältä oli ratkaiseva apu jatkosodassa Suomelle.

 

On mielestäni jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se toiminta, jolla Adolf Hitlerin käskystä Virosta Suomeen 17.6.1944 saapunut ”Lento-osasto Kuhlmey” kunnostautui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana.

 

Osastoa johti everstiluutnantti Kurt Kuhlmey ja vaikka hän ei itse lentänytkään Suomessa, oli hänen panoksensa johtajana ratkaiseva.

 

Osasto lensi Immolan kentältä ja se suoritti sieltä kaikkiaan 1 200 lentoa tuhoten sata viholliskonetta, kaksisataa tankkia sekä useita muita kohteita.

 

Lento-osasto Kuhlmeyn saavutuksia on myöhemmin yritetty vähätellä, mutta tuollainen vähättely kuuluu tavallaan asiaan, sillä saksalaisten avun vähättely kuuluu tiettyjen piirien ohjelmaan.

 

 

********************

 

 

 

 

Saimme eräällä Kyröläismatkallamme vierailla Immolan lentokentälle vuonna 1994 pystytetyllä muistomerkillä, joka kunnioittaa ”Lento-osasto Kuhlmeyn” toimintaa siellä.

 

Muistomerkkiin kiinnitetyssä laatassa todetaan näin:

 

”Saksalainen lento-osasto Kuhlmey osallistui suomalaisten taistelulentäjien rinnalla tältä Immolan lentokentältä Karjalan Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944 vaikuttaen merkittävästi torjuntavoiton saavuttamiseen.”

 

Muistokivessä on laatta, jossa on niiden saksalaislentäjien nimet, jotka kaatuivat Immolan kentältä tapahtuneiden sotatoimien seurauksena

 

********************

 

Kurt Kuhlmey kuoli kenraalimajurina vuonna 1993 ja hänen hautajaisiinsa toimitettiin suomalainen seppele – surunvalittajien joukossa olivat mm. presidentti Martti Ahtisaari sekä Ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

 

Mainittakoon, että Kuhlmeyn hautajaisissa hänen kunniamerkkitaulussaan oli ainoastaan suomalainen VR2. Kuhlmey oli kylläkin sodan aikana saanut myös saksalaisen Rautaristin ritarimerkin, mutta siitä olisi sodan jälkeen pitänyt hioa pois hakaristi ja siihen Kuhlmey ei suostunut, joten se ei esiintynyt hänen kunniamerkkitaulussaan.

 

 

Immolassa on siis tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Immolan lentokentältä oli ratkaiseva apu jatkosodassa Suomelle

Lauantai 17.7.2021 - -Esko Erkkilä-

On mielestäni jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se toiminta, jolla Adolf Hitlerin käskystä Virosta Suomeen 17.6.1944 saapunut ”Lento-osasto Kuhlmey” kunnostautui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana.

Osastoa johti everstiluutnantti Kurt Kuhlmey ja vaikka hän ei itse lentänytkään Suomessa, oli hänen panoksensa johtajana ratkaiseva.

Osasto lensi Immolan kentältä ja se suoritti sieltä kaikkiaan 1 200 lentoa tuhoten sata viholliskonetta, kaksisataa tankkia sekä useita muita kohteita.

Lento-osasto Kuhlmeyn saavutuksia on myöhemmin yritetty vähätellä, mutta tuollainen vähättely kuuluu tavallaan asiaan, sillä saksalaisten avun vähättely kuuluu tiettyjen piirien ohjelmaan.

 

********************

 

 

Saimme taannoisella Kyröläismatkallamme vierailla Immolan lentokentälle vuonna 1994 pystytetyllä muistomerkillä, joka kunnioittaa ”Lento-osasto Kuhlmeyn” toimintaa siellä.

 

 

 

Muistomerkkiin kiinnitetyssä laatassa todetaan näin:

 

”Saksalainen lento-osasto Kuhlmey osallistui suomalaisten taistelulentäjien rinnalla tältä Immolan lentokentältä Karjalan Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944 vaikuttaen merkittävästi torjuntavoiton saavuttamiseen.”

 

 

Muistokivessä on laatta, jossa on niiden saksalaislentäjien nimet, jotka kaatuivat Immolan kentältä tapahtuneiden sotatoimien seurauksena.

 

********************

 

Kurt Kuhlmey kuoli kenraalimajurina vuonna 1993 ja hänen hautajaisiinsa toimitettiin suomalainen seppele – surunvalittajien joukossa olivat mm. presidentti Martti Ahtisaari sekä Ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

 

Mainittakoon, että Kuhlmeyn hautajaisissa hänen kunniamerkkitaulussaan oli ainoastaan suomalainen VR2.  Kuhlmey oli kylläkin sodan aikana saanut myös saksalaisen Rautaristin ritarimerkin, mutta siitä olisi sodan jälkeen pitänyt hioa pois hakaristi ja siihen Kuhlmey ei suostunut, joten se ei esiintynyt hänen kunniamerkkitaulussaan.

 

Immolassa on tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

 

K.J. Ståhlberg

 

 

 Lauri Kr. Relander

 

 

P.E. Svinhufvud

 

 

 

Kyösti Kallio

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Miesmuisti ehti kulua edellisestä valtiomiespuheesta

Perjantai 18.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän toissapäiväinen televisioitu ja myös radiossa kuultu puhe oli jotain ainutkertaista yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

 

 

Edellisen valtiomiespuheen televisiossa piti presidentti Urho Kekkonen miehuusvuosinaan.

 

 

Taisi olla niin, että silloinen pääministeri Mauno Koivisto (SDP) piti Kekkosen jälkeen ensimmäinen liirumlaarum-puheen 1.1.1982, kun Kekkonen oli sairautensa vuoksi estynyt pitämään presidentin uudenvuodenpuhetta.

 

 

Kansalaisia rangaistiinkin sitten kolmisenkymmentä vuotta, kun demaripresidentit olivat vallassa ja pitivät kukin vuorollaan uudenvuodenjaarituksensa.

 

 

Koiviston uudenvuodenpuheissa oli muistaakseni jotain järkeä, mutta Ahtisaarella ei ollut juuri mitään sanottavaa ja Tarja Halosen uudenvuodenpuheet karkottivat televisionkatsojat pois ruutujen ääreltä jo sillä tiedolla, että puhujana oli Halonen. En jaksanut katsoa ainuttakaan Halosen pitämää uudenvuodenpuhetta.  

 

 

Aikakirjat kertovat, että pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen vuonna 1993 presidentti Koiviston sijasta – en muista Ahon puhetta ja tuskin hän esittikään puheessaan mitään oleellista.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö on ollut palauttamassa presidentin uudenvuodenpuhetta sille kuuluvaan arvoonsa.

 

 

 

**************

 

 

 

 

Juha Sipilän toissailtainen puhe oli valtiomiesmäisyyttä parhaimmillaan.

 

 

Puhe kosketteli kahta akuuttia ongelmaa – pakolaiskysymystä ja Suomen onnetonta taloustilannetta.

 

 

Sipilä onnistui molempien ongelma-alueiden käsittelyssä mainiosti.

 

 

Jonkinmoisena ”puhetyöläisenä” uskallan arvioida pääministerin puhetta myös teknisen onnistumisen vinkkelistä ja voin todeta, että puheen tekninen toteuttaminen ansaitsee parhaan arvosanan.

 

 

Levollinen esiintyminen, selkeä ulosanti ja luottamuksen herättäminen sekä luottamuksen säilyttäminen puheen loppuun saakka olivat parasta, jota puhuja voi kuulijoilleen tarjota.

 

 

Oletan, että Sipilä ”luki” kirjoittamansa puheen televisiokameran yllä olevalta ruudulta, mutta hän osasi tehdä sen niin, että katsoja ei huomannut pääministerin silmänliikkeitä – mahtava taito puhujalta!

 

 

Eilen oli mukava seurata kattavasti niitä median kommentteja. jotka koskivat pääministerin puhetta ja oli mieluista todeta se yksituumaisuus, jolla Juha Sipilän puhetta sekä sen asiasisältöä kommentoitiin.

 

 

Maamme on saanut Urho Kekkosen jälkeen poliittisen johtajan, joka meiltä on ollut kadoksissa yli kolmekymmentä vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puuvuori - joka hetki muuttuva taideteos Ylöjärvellä

Lauantai 19.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana, kun Pirkanmaan Metsäkeskuksen retkikunta metsäluontoneuvoja Matti Äijön opastuksella tutustui Puuvuori-taideteokseen Ylöjärvellä 11.11.2011.

 

Puuvuori (Treemountain)-maataideteos sijaitsee Pinsiönkankalla Ylöjärvellä Tampereen kaupungin omistamalla soranottoalueella. Se on amerikkalaisen taiteilija Agnes Denesin suunnittelema taideteos, joka koostuu n. kymmenestä tuhannesta matemaattisen kaavan mukaan istutetusta puusta.

 

Biologinen ja taatusti luonnonmukainen sekä luontoa kunnioittava taideteos vihittiin käyttöön vuonna 1996.

 

Teos on 420 metriä pitkä ja 270 metriä leveä eli sen pinta-ala on hieman yli 11 hehtaaria. Korkeutta Puuvuorella on 28 metriä.

 

Teos koostuu 10 600 kartiomaiselle soramäelle matemaattisen mallin mukaan istutetusta männyntaimesta.

 

Taimet on istutettu spiraalin muotoon eli alhaalta pääsisi vuoren huipulle istutustainten väliä etenemällä.

 

Vuorelle on vapaa pääsy ja vuoren juurelta pääsee huipulle taideteoksen rinteelle muodostuneita kulku-uria pitkin.

 

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari kävi Ylöjärven Asuntomessujen aikaan istuttamassa muutaman männyntaimen Puuvuoreen vuonna 1996.

 

Puuvuoren alaosassa sijaitsevat männyntaimet kärsivät nykyään ilmiselvästi ravinnevajeesta, sillä ne ovat kärsivän näköisiä. ”Terveyslannoitus” olisi niille paikallaan, sillä ilman lannoitusta niillä on kolkko kohtalo odottamassa.

 

Huipulla ja lähellä huippua kasvavat männyt ovat saaneet kasvaa ravinnerikkaassa siirtomaassa. Siirtomaa on kuljettu istutuskuoppiin kottikärryillä ja muilla tavoilla. Se on männyille selvästi liian ravinnerikasta ja sen vuoksi huipulla kasvavat männyt ovat ”räkämäntyjä” eli kasvumaa ei ole tyypillistä mäntyjen kasvumaata.

 

 

Puuvuori nykyasussaan. Asu muuttuu joka vuosi, sillä männyt kasvavat.

 

Näkyy selvästi, että taideteoksen alaosassa sijaitsevat männyt tarvitsevat lannoitusta, sillä ne ovat ravinnevajauksen vuoksi kuolemassa.

 

Näkymä Puuvuoren laelta pohjoisen suuntaan. Siellä Tampereen kaupungin soranotto jatkuu ja sorakuopan maisemointi saa vielä jonkun vuoden odottaa.

 

Näille seuduilleko Tavase Oy kaavailee Pinsiönkankaan imeytyskenttiään? Tavase Oy:n suunnitelma Pinsiönkankaan tuhoamiseksi on surkea suunnitelma ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen luottamushenkilöt uskaltavat torpata koko mielettömän hankkeen.

Parempi kymppimillin tappio nyt, kuin kahdensadan miljoonan investointi, joka ei toimi, mutta tuhoaa Pälkäneen ja Kangasalan ainutkertaiset harjumaisemat sekä Pinsiönkankaan.

 

 

Näkymä Puuvuoren laelta etelän suuntaan.

 

Retkikuntamme autot odottavat meitä 28 metriä alempana kuin Puuvuoren huippu.

 

 

Puuvuori on merkittävä tutustumiskohde Ylöjärvellä ja mielellään suo, että entistä lukuisammat henkilöt pääsevät näkemään sorakuopan onnistuneen maisemointihankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Presidenttien Uudenvuodenpuheet ovat menettäneet merkityksensä

Maanantai 10.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen aikana Tasavallan Presidentin televisioitu Uudenvuodenpuhe oli Tapaus.

Kekkosen aloitus ”Kansalaiset” viritti televisionkatsojat kuuntelemaan, että kuinka Maan Isä linjasi mennyttä ja erityisesti tulevaa.

Koivisto oli käynyt Kekkosen koulun, joten hänen puheissaan oli toveittain särmää. Ahtisaaren ja erityisesti Halosen aikana kaikki on toisin.

Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren puheille on tullut painoarvoa – vaikea uskoa, että Haloselle kävisi samoin.

Ainakaan minä en ole viime vuosina halunnut pilata Uudenvuodenpäivääni kuuntelemalla presidentin jaarituksia. Minulle on riittänyt, että tutustun puheen antiin median kritiikin kautta.

Presidentin vuoden 2011 Uudenvuodenpuhe oli median kertoman analysoinnin perusteella pohjanoteeraus.

Kansalaisilla on lupa odottaa presidentiltä jotain muutakin, kuin epäkohtien listaamista – siihen riittää kyllä, kun vilkaisee muutaman jutun netin eri keskustelupalstoilta.

Presidentti Halosen toiminta on hyvin ristiriitaista. Hän korostaa presidentin oikeuksia ja päätösvaltaa, mutta vuoden tärkeimmässä tilanteessa paljastuu gallup-tulosten toistelijaksi!

Uudenvuodenpuhe, jos mikä, olisi paikka linjanvedoille, mutta kun ei, niin ei.

Kerran vielä Uutenavuonna eli 1.1.2012 joudun olemaan kaukana televisioruudun äärestä klo 12.00!

 

-Esko Erkkilä-