Sängyt ovat oleellinen osa mökin kalusteista!

Keskiviikko 28.5.2025 - -Esko Erkkilä-

Neljään sänkyyn jalkojen kiinnittäminen – se oli eilisen päivän keskeinen työhommani.

 

Mökkisänkyjemme toimittaja oli…

 

 

…JYSK Pirkkala.

 

Rouvan sieltä ostamat neljä sänkyä saapuivat sovitusti ja

 

 

…jakeluauton henkilökunta kantoi sängyt makuuhuoneisiin saakka.

 

Sängyt toimitetaan tilansäästön vuoksi jalattomina ja eilen oli se päivä, jolloin…

 

 

…askartelin jalat paikoilleen.

 

*****************

 

 

Mökkiterassin kaide oli mainio paikka sijauspatjojen sekä patjan suojuksien tuulettamiseen!

 

Makuuhuoneemme ovat niin pieniä, että…

 

 

 

 

Sängyt olivat pakattu tehtaalla Närpiössä hyvin ja…

 

 

…pakkausjätettä kertyi paljon!

 

****************

 

Milloinkahan pääsemme ensi kerran yöpymään uusilla sängyillämme?  

 

-Esko Erkkilä-

Joulukaurojen tarjoaminen Vappu-hevoselle merkitsi, että Isäni ei tavannut Joulupukkia

Maanantai 24.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Jouluaatto ja on paikallaan muistella menneitä Jouluaattoja.

 

 

Vaikka olenkin pienen maalaistalon poika vaatimattomista oloista, niin lapsuuden Jouluaattoihini kuului Joulupukin vierailu.

 

 

Meillä on aina lapsuudessani ollut hevonen ja sen avulla tehtiin raskaimmat maatalouden työt.

 

 

Lapsuusaikojeni hevosena meillä oli täysmusta Vappu-hevonen ja myöhempinä vuosina ”tavallisen” värinen Tyttö. Vapulla oli Poju-niminen orivarsa ja muistan hämärästi, kun Poju menetti pihanurmikolla kalleimpansa eli siitä tehtiin ruuna.

 

 

Se on raakaa peliä kun hevoset nai, siinä tanner jyskää ja aitaa kaatuu, kirjoitti Väinö Linna Tuntemattomassa sotilaassa. 

Raakaa peliä oli myös se, kun Poju salvettiin.

 

**********

 

Mutta piti kirjoittaa siitä, kun meillä kävi Joulupukki!

 

 

 

Isä piti hyvän huolen hevosistaan ja eräs esimerkki siitä oli se, kun hän Jouluaatto-iltana lähti antamaan kauroja Vapulle.

 

 

Meillä lapsilla oli suuren harmituksen aiheena se, kun Joulupukki poikkesi meillä juuri silloin, kun Isä oli tallissa tarjoilemassa Vapulle joulukauroja eli Isä ei milloinkaan varhaislapsuutemme aikana nähnyt Joulupukkia.

 

 

Tai saattoivatpa pihamaalla kohdatakin, kun Joulupukki meni ovesta ulos ja Isä oli tulossa tallista sisälle!

 

 

********************

 

 

No, kyllä Isä toki myöhemmin tapasi Joulupukin meillä pirtissäkin.

 

 

Tätini asui meillä naapurissa miehensä Uunon kanssa ja joskus Jouluaattona Aino-tätini saapui meille, mutta Uuno oli kuulemma vielä jäänyt kotiin.

 

 

Hetken kuluttua eteisessä kopisteltiin ja Joulupukkihan sieltä oli saapumassa.

 

 

Joulupukki oli vähän heikossa kunnossa, sillä hän kaatui joulukuusemme juurelle, mutta siitä huolimatta joululahjat tulivat jaettua.

 

 

Joulupukin heikohko olo jatkui ja hänet saateltiin porukalla käsikynkkää eteiseen ja edelleen ulos.

 

 

Hetken kuluttua Uunokin saapui ja myös hän oli hieman huonossa kunnossa ja me lapsetkin huomasimme, että kummisetämme oli ”astunut korkin päälle”!

 

 

Sen pituisia ja tosia nämä joulumuistot lapsuudenajan Joulupukeista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Grobnitsat - karjalaisortodoksista hautausmaaperinnettä

Perjantai 29.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin grobnitsaan joskus lähes parisenkymmentä vuotta sitten Vienan Karjalassa, kun tutustuimme Jyskyjärven kalmistuun.

 

 

Olin mukana, kun Eläkeliiton Pirkanmaan piiri teki pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26.-27.4.2016.

 

 

Poikkesin pariinkin kertaan Valamon luostarin hautausmaalla ja näin siellä grobnitsoja.

 

 

Oli minulle uutta, kun Valamossa niitä kutsutaan nimellä ”grobut”.

 

 

 

 

 

 

Grobnitsa on puusta valmistettu hautamuistomerkki, joita ortodoksit ovat rakentaneet läheistensä haudoille.

 

 

Se on tehty joko laudoista tai hirsistä – parhaimmat grobnitsat on tehty hirsistä salvostaen.

 

 

 

 

 

 

Grobnitsalla on joskus kauan sitten ollut sellainenkin merkitys, että se on suojannut hautausmaalle tuotua vainajaa susien ja muiden petoeläinten raatelulta, kun vainaja on tuotu hautausmaalle maan vielä ollessa paksussa roudassa.

 

 

 

 

 

 

Jatkosodan aikana puna-armeijan sotilaat vihasivat nykyisen rajamme takana sijainneilla hautausmailla grobnitsoja, sillä he luulottelivat, että suomalaiset piiloutuivat grobnitsojen alle ja tulittivat sieltä neuvostoliittolaisia.

 

 

Ilmeisesti neuvostoliittolaisten puheissa oli tältä osin yhtä paljon perää, kuin heidän puheissaan, että suomalaiset muka tulittivat puna-armeijalaisia puista eli olivat ns. ”käkiä”.

 

 

 

 

 

 

On arvostettavaa, että Heinävedellä Valamon luostarin hautausmaalle on vielä viime vuosinakin rakennettu hautojen päälle grobnitsoja – se on karjalaisen ortodoksisen hautausmaaperinteen vaalimista parhaimmillaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-