Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Korona-tilanne on kaikkien ongelmien keskellä nähtävä myös yhteiskunnan toimintoja kehittävänä elementtinä!

Perjantai 24.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Maailmanlaajuinen koronatilanne on suuri ongelma, mutta on nähtävä myös sen positiiviset vaikutukset yhteiskunnassamme.

 

Jaksan nähdä, että kaikista Donald Trumpin, Vladimir Putinin ja Valko-Venäjän Alexsander Lukashenkon koronaa vähättelevistä puheista huolimatta maailma toimii yhteisrintamassa koronaa vastaan. Olemme siis kerrankin ”samassa veneessä”!

 

******************

 

Haluan nyt ja tässä ottaa esille erään hengellisen elämän uuden toimintamuodon, joka ovat seurausta koronakriisistä.

 

********************

 

Olen muutaman kerran saanut henkilökohtaisesti tutustua Tampereen hiippakunnan piispaan Matti Repoon ja arvostan, että piispamme järjestää nykyisin jokaisena iltana hartaushetken Piispantalossa ja hartaushetki lähetetään netissä suorana. Kannustan katsomaan ja osallistumaan piispan johdattelemaan hartaushetkeen - eilen olin hieman myöhässä, mutta hyvin ehdin mukaan vielä klo 21.00!

IMG_6397.JPG

***********************

IMG_6343.JPG

Viime joulukuussa Tampereen tuomiokapituli järjesti tiloissaan glögitilaisuuden sidosryhmilleen ja arvostan, että sain silloisena Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana henkilökohtaisen kutsun tuohon tilaisuuteen.

 

Sain silloin kamerani linssin eteen piispa Matti Revon ja myös Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkalan (oikealla).

 

*******************

Seurakuntien jumalanpalvelusten nettilähetykset ovat arvokas asia, jotka koronatilanne on saanut aivan uuteen vauhtiin, mutta niistä ehkä joskus toiste tällä saitilla.


-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona-tilanne yhteiskunnan kehittäjänä, korona ja hengellinen elämä. Tampereen hiippakunta, piispa Matti Repo, emerituspiispa Juha Pihkala, Tampereen tuomiokapituli, Donald Trump, Vladimir Putin, Alexsander Lukashenko,

Tampereen hiippakunnan alue muuttuu 1.1.2020

Torstai 26.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunta järjesti yhteistyökumppaneilleen kapitulin virastolla glögitilaisuuden 19.12.2019.

 

Sain henkilökohtaisen kutsun tilaisuuteen ja mieluusti kutsua noudatinkin.

 

 IMG_6343.JPG

Tilaisuutta isännöi Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo (vasemmalla) ja ”piispallisessa” keskusteluringissämme oli mukana myös edellinen piispamme Juha Pihkala.

 

 ************************

 

Eräs keskusteluaiheemme olivat ne aluemuutokset, jotka koskettavat Tampereen hiippakuntaa 1.1.2020.

 

 

 

 

Vuodenvaihteessa Someron, Jämsän, Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan seurakunnat sekä Lahden seurakuntayhtymä siirtyvät Tampereen hiippakunnasta muualle ja tilalle tulevat Sastamalan, Punkalaitumen, Parkanon, Kihniön sekä Virtain seurakunnat.

 

Jatkossa Tampereen hiippakuntaan kuuluvat Tuomiorovastikunnan lisäksi Hämeenkyrön, Kangasalan, Hämeenlinnan sekä Tammelan rovastikunnat.

 

 

Pidän muutosta järkevänä, sillä muutoksen jälkeen Pirkanmaalla ”hengellinen rälssi” vastaa maakuntajakoa.

 

**********************

 

Piispa Repo oli kiinnostunut puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen toiminnasta ja saa nähdä, että mitä ”perästä kuuluu”!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Tampereen hiippakunta, Tampereen Tuomiorovastikunta, Hämeenkyrön rovastikunta, Kangasalan rovastikunta, Tampereen seurakuntayhtymä, Piispa Matti Repo, Emeritus-piispa Juha Pihkala, Hämeenlinnan rovastikunta, Tammelan rovastikunta,

Tampereen hiippakunnan piispanristin historia alkaa vuodesta 1805

Lauantai 21.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Tampereen hiippakunnan historiasta ja tänään aiheenani on Tampereen hiippakunnan piispanristin historia.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinillä on kuvat hiippkunnan piispoista vuodesta 1721 alkaen, jolloin piispana oli Juhana Gezelius Nepos (pojanpoika).

 

Tampereen ensimmäinen piispa oli Paavali Juusten, mutta hänestä ja häntä seuranneista 14 piispasta ei ole säilynyt muotokuvaa – piispa Juhana Gezelius Nepos on ensimmäinen, josta on muotokuva Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä.

 

 

 

 

risti1.jpg

 

 

Tampereen piispoista Sakari Cygnaeus vanhempi on merkittävä Tampereen hiipopakunnan piispa, sillä hänen aikanaan (piispana 1792-1809) Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf lähetti kaikille piispoille kultaisen ristin, joka on vuodesta 1805 kulkenut perintönä piispalta toiselle.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä olevassa Sakari Cygnaeus vanhemman muotokuvassa tuota ristiä ei vielä näy, mutta kaikkien seuraavien Tampereen hiippakunnan piispojen muotokuvissa se näkyy.

 

 

Piispanristin saatuaan Cygnaeus sanoi tahtovansa…

 

…"kallista sovitusoppia julistaa ja pyhästi hoitaa”.

 

 

 

 

risti21.jpg

 

Ensimmäinen Tampereen hiippakunnan piispoista, jonka muotokuvassa Kustaa IV Aadolfin lahjoittama piispanristi näkyy on hiippakunnan piispana 1809 – 1818 toiminut Maunu Alopaeus.

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Imuroin netistä Tampereen hiippakunnan nykyisen piispan Matti Revon (2008 ->) kuvan ja siinä nähdään tuo Ruotsin kuninkaan lahjoittama piispanristi.

 

 

 

Tässä myös neljän Repoa edeltäneen Tampereen hiippakunnan piispan kuvat, joissa kaikissa näkyy sama piispanristi.

 

 

 

 

Kuvahaun tulos haulle piispa juha pihkala kuvat

 

 

Juha Pihkala 1996 – 2008

 

 

 

 

 

 

Paavo Kortekangas 1981 – 1996

 

 

 

 

 

 

Erkki Kangasaho 1966 – 1981

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

 

risti3.jpg

 

 

Eelis Gulin 1945 – 1966

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

Tampereen hiippakunnan piispoista minulla on henkilökohtaisia kokemuksia ainoastaan Eelis Gulinista, joka aikoinaan oli suorittamassa piispantarkastusta kotiseurakunnassani Viljakkalassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Tampereen hiippakunnan piispanristi, piispanristi, Kustaa IV Aadolf, Eelis Gulin, Erkki Kansanaho, Paavo Kortekangas, Juha Pihkala, piispa Matti Repo, Tampereen Tuomiokapituli,

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

vanhakirkko

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

eijahatakkapeltonen

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

juhapihkala

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.


Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

karjalankaiku

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisodan syttyminen, 30.11.1939, Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta, Tampereen ortodoksinen seurakunta, Juha Pihkala, piispa Juha Pihkala,