Varttikarjalaiset

Sunnuntai 14.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilen vietetty Talvisodan päättymispäivä toi taas kerran mieliin ne karjalaiset, joiden koti jäi rajan taakse Talvisodan päättyessä.

 

Kotinsa menettäneet karjalaiset pääsivät palaamaan kotikonnuilleen asemasotavaiheen aikana, mutta uusi lähtö oli kuitenkin edessä.

 

Karjalaiset menettivät kotinsa siis kahdesti eli Talvisodan yhteydessä ja uudestaan vuonna 1944.

 

Karjalainen kansa oli kuitenkin sitkeä ja se asettui vahvana tynkä-Suomeen Jatkosotamme jälkeen.

 

***********************

 

Minulla on neljännestusina poikia ja he kaikki ovat varttikarjalaisia, sillä anoppini on kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta. Tämä merkitsee, että Rouva on puoliksi karjalainen ja poikamme ovat varttikarjalaisia!

 

 

 

Eräs elonpolkuni huippuhetkistä on se, kun sain keskipojan kanssa käydä hänen mummunsa kotitalon raunioilla Mantsinsaarella ja se, kun keskipoika jäi poislähtiessämme muusta porukasta jälkeen ja kuvasi mummunsa lapsuudenmaisemia.

 

 

Silloin tunsin, että olin karjalaisuuden ulkopuolisena onnistunut toimimaan karjalaisuuden siirtäjänä sukupolvelta toiselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syyskuun 11. päivä 2001

Maanantai 8.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilisessä jutussani, että missä olin, kun sain tiedon M/S Estonian onnettomuudesta 28.9.1994.

 

Estonian tapausta paljon enemmän maailmaa muutti syyskuun 11. päivä tapahtumat vuonna 2001, kun neljä Yhdysvaltain ilmatilassa lentänyttä lentokonetta kaapattiin ja kaksi niistä ohjattiin päin WTC:n kaksoistorneja New Yorkissa.

 

Missäkö oli silloin?

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa Tverin Karjalanystävät ry:n järjestämällä matkalla tutustumassa Tverin karjalaisten elinolosuhteisiin.

 

Matkamme oli päättymässä ja odottelimme Moskovasta saapuvaa junaa Hotelli Tverin baarissa ja katselimme kansainvälisiltä televisiokanavilta suoraa televisiolähetystä New Yorkista.

 

Ensimmäinen lentokone oli juuri törmännyt torniin ja saimme suorassa lähetyksessä seurata, kun myös toinen lentokone törmäsi toiseen torniin.

 

**********

 

Tunnelma tveriläisen hotellin baarissa oli epätodellinen.

 

 

**********

 

Matkaseurueeseemme kuului silloinen Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kauko Sipponen ja kysyinkin mm. tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toimineelta Sipposelta, että mitä Suomessa nyt tapahtuu.

 

Sipponen vastasi, että Suomen johtavat henkilöt – Tasavallan Presidentti, pääministeri sekä hallituksen keskeiset ministerit - ovat nyt tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

 

 

***********

 

Tiedämme nyt, että kaikki muuttui maailmassa vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Isänmaalliset sanat

Keskiviikko 21.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavalan suomalainen hautausmaa sijaitsee Niiralasta Sortavalaan saavuttaessa tien oikealla puolella.

 

Tie on vilkasliikenteinen ja hautausmaan kohdalla taitaa olla pysähtymiskieltomerkkikin, joten pysähtyminen hautausmaan kohdalle ei ole mahdollista.

 

Hautausmaalla käynnin pitää tapahtua Sortavalasta kohti Helylää ajettaessa. Vilkkaan liikenteen vuoksi ajoradan ylittämisessä on oltava varovainen.

 

Hautausmaa on päässyt pahoin painumaan "unhon yöhön", vaikka Sortavalasta lähtöisin olevat suomalaiset ja heidän jälkeläisensä käyvätkin aluetta siistimässä. Karjalan Liitto järjestää keväisin Sortavalan hautausmaalle siistimisporukoiden matkoja.

 

Hautausmaalla kannattaa oudommankin poiketa, sillä siellä on eräs erikoisuus.

 

Hautausmaalla on Vapaussodassa sekä Virossa ja Itä-Karjalassa 1919 taisteluissa puna-armeijaa vastaan kaatuneiden Sortavalan kaupungin asukkaiden muistoksi pystytetty hautamuistomerkki.

 

Muistomerkki on kestänyt Stalinin vainot, sillä muistomerkissä ei ole ristiä - Stalinhan määräsi tuhoamaan kaikki entisillä suomalaisalueilla sijainneet muistomerkit, joissa oli kuvattuna risti.

 

Vapaussodan uhrien muistomerkki on massiivinen moniosainen kivipaasi ja siihen on hakattu seuraavat sanat:

 

EI PELKURUUTTA PETTURUUTTA POVI TUNTENUT
SEN JOUKON,  JOKA KUMMUN  YÖHÖN TAAS  ON ASTUNUT
JA VAPAUTTAS  ISÄNMAA  JOS KONSA UHATAAN
ME  NOUSEMME JA KANSSAMME TAAS NOUSEE
SUOMENMAA!

*
1918

 

Suosittelen poikkeamista Sortavalassa Vapaussodan hautamuistomerkillä, sillä siellä on ehkä isänmaallisimmat suomenkieliset sanat, mitä koskaan hautamuistomerkkiin on hakattu.

 

-Esko Erkkilä-