Laukon kartanon rappusilla ja puistossa sijaitsevat patsaat ovat osa suomalaista kuvanveistohistoriaa

Torstai 4.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli 3.8.2016 vierailla Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämysmatkalla Laukon kartanossa Vesilahdella ja tällä matkalla keräsin paljon aineksia tämän saitin juttuihini.

 

 

Aloitan patsaista, joita näin Laukossa:

 

 

 

 

 

Evert Porilan vuonna 1933 veistämä patsas Elias Lönnrot´sta kartanon puistossa on muisto niistä ajoista, joita Lönnrot vietti Laukon kartanossa vuodesta 1824 aina 1850-luvulle saakka.

 

 

Lönnrot päiväsi Kalevala-teoksensa II painoksen Laukossa 17.4.1849.

 

 

 

 

 

Puistossa sijaitsevan patsaan takana kasvava koivu on pistokas siitä koivusta, jonka Lönnrot istutti samalle paikalle joskus 1850-luvun tienoilla.

 

 

Lönnrotia esittävän patsaan on puistoon hankkinut kuvanveistäjä Evert Porilalta Rafael Haarla eli entinen Laukon kartanon omistaja.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Jussi Hietasen ”Laukon neito” on valmistunut n. vuonna 1935.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Evert Porila on veistänyt jo vuonna 1917 patsaan ”Oitin kanuuna Elmer Niklander”, joka nyt on yksi Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista.

 

 

 

 

 

Elmer Niklander oli kiekonheittäjä, kuulantyöntäjä ja kiekonheiton olympiavoittaja Antwerpenin olympialaisista vuonna 1920. Hänet tunnettiin lempinimellä ”Oitin kanuuna”.

 

 

***************

 

 

Mielestäni Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista merkittävimmät ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuosina 1934 ja 1935 luomat veistokset.

 

 

 

 

 

Jussi Mäntynen on veistänyt teoksen ”Laukon kurjet” vuonna 1930.

 

 

Kartanon aiempi omistaja Rafael Haarla on teettänyt kurkia esittävän veistoksen Jussi Mäntysellä kartanoa aikoinaan hallinneen Kurki-suvun kunnioittamiseksi.

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

Kartanon rappusten porraspielissä makoilevat hirvet ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tuotantoa vuodelta 1934.

 

 

Mielestäni Jussi Mäntysen kuuluisin veistos sijaitsee Viipurissa Torkkelinpuistossa ja on nimeltään ”Hirvi” – Jussi Mäntystä pidetäänkin Suomen parhaana hirviä esittävien patsaiden kuvanveistäjänä!

 

 

 

Laukon kartanolla on pitkä sekä mielenkiintoinen historia ja eräs osa tästä historiasta ovat ne patsaat, jotka sijaitsevat kartanon puistossa!

 

 

Suosittelen, että vierailette Laukon kartanossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seppeleenlaskut Kalevankankaan hautausmaalla aloittivat itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin ohjelman

Torstai 8.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati 6.12.2011.

 

Paraatiohjelma alkoi jo aamuvarhaisella, kun paraatipäivän ohjelmaan kuuluneet seppeleenlaskut alkoivat Kalevankankaan hautausmaalla klo 9.00.

 

Olin paikalla juhlavassa ja sotilaallisen täsmällisesti johdetussa tilaisuudessa.

 

 

Kunniavartiomiehet asettuivat arkkitehti Viljo Rewellin ja kuvanveistäjä Arvi Tynyksen suunnitteleman muistomerkin ympärille ennen seppeleenlaskutilaisuuden alkamista.

 

Suomen liput hulmusivat Kalevankankaan hautausmaan korkeimmalla kohdalla.

 

 

Suomen lippu saapui tilaisuuteen täsmällisesti klo 9.00.

 

 

Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen totesi tervehdyssanoissaan, että Suomen itsenäisyys joutui koetukselle melkein heti itsenäistymisen jälkeen, kun alkoi Vapaussota, joka sittemmin muodostui sisällissodaksi.

 

Kenraalin tervehdyssanat päättyivät toteamukseen, että on etuoikeus elää vapaana omassa Isänmaassa.

 

 

Kalevankankaan muistomerkille seppeleenlaskun suorittivat

 

• Länsi-Suomen Sotilaslääni
• Tampereen kaupunki
• Tampereen Kansalaistoimikunta

 

ja siihen osallistuivat omalta paikaltaan myös

 

• Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
• Tampereen ortodoksinen seurakunta
• Sotaveteraanit
• Sotainvalidit
• Kaatuneiden omaiset
• Rintamamiehet
• Rintamanaiset

 

 

 

Narvan marssin alkaessa seppelepartiot lähtivät

• v. 1918 kaatuneiden vapaussoturien haudalle,
• v. 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle…

 

 

…sekä

• ruotsalaisten vapaaehtoisten muistokivelle ja
• Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle.

 

 

Suomen lippu poistuu ja tilaisuus Kalevankankaalla on päättynyt.

 

 

Kalevankankaan sankarihautausmaan muistomerkissä on Ilmestyskirjasta teksti: ”Katso uudeksi minä teen kaikki”. Muistomerkki on paljastettu v. 1946.

 

 

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkissä on teksti: ”Vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle”. Yli viisimetrisen teoksen on veistänyt Vehmaan graniitista tamperelainen kuvanveistäjä Jussi Hietanen ja se on paljastettu v. 1941.

 

-Esko Erkkilä-