Jussi Mäntysen eläinveistokset ovat todellisia taideteoksia!

Keskiviikko 2.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että olen ”aina” ollut kuvanveistäjä Jussi Mäntysen ja hänen eläinaiheisten veistostensa suuri ihailija.

 

 

 

 

 

Ihailuni perustuu paljolti Viipurissa Torkkelinpuistossa sijaitsevaan ”Hirvi” – veistokseen, jonka Jussi Mäntynen loi jo vuonna 1923 ja se pystytettiin Viipuriin vuonna 1928. Teoksen toisintopatsaat saatiin Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

Tunnustan, että en ole milloinkaan nähnyt toisintopatsaita, mutta alkuperäisen sitäkin useammin!

 

 *****************

 

Sain tutustua Jussi Mäntysen veistoksiin Mäntässä Serlachius-museoissa 28.9.2019, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti mm. sinne suuntautuneen 80-vuotisjuhlatilaisuutensa.

 

 

 

 

 

 

G.A.Serlachiuksen pääkonttorin pääsisäänkäyntiä vartoivat Jussi Mäntysen veistämät ilvespari ja veistosparin nimi on ”Äidin ylpeys”!

 

 

Samasta aiheesta on vuonna 1934 Jussi Mäntysen punaisesta graniitista veistämä veistos Joenniemen kartanossa.

 

 

 

 

 

”Rosvoritari” vuodelta 1930.

 

 

 

 

 

”Selkäänsä koukistava ilves” vuodelta 1935.

 

 

 

 

 

”Istuva ilves” on Jussi Mäntysen tuotantoa joskus 1930-luvulta!

 

 

 

Jussi Mäntynen - oikeastaan Johan Rickhard Konstantin Mäntynen - syntyi 1886 Helsingissä ja kuoli Turussa vuonna 1978 – Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1949.

 

 ******************

 

Jussi Mäntysen eläinaiheisten veistosten pikkutarkkuus perustuu osaltaan siihen, että hän toimi Helsingin Yliopistossa pitkään konservaattorina ja siinä työssään hän tutustui eläinten anatomiaan perusteellisesti.

 

 

Turun Taidemuseossa on erillinen ”Jussi Mäntysen huone” ja siellä on Mäntysen lahjoittamia pienoisveistoksia esillä peräti 120 kappaletta.

 

 

Jouduin työelämäni aikana viettämään aikaani ihan riittävästi Turussa ja Varsinais-Suomessa, mutta pitäisikö kuitenkin nöyrtyä ja käydä tutustumassa Jussi Mäntysen taideteoksiin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Serlachius-museot Mäntässä tarjoavat suorastaan hengästyttävän taide-elämyksen!

Maanantai 30.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Rouvan kanssa mukana matkassa, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti 80-vuotisen historiansa kunniaksi retken Mänttään.
 
 
Kohteinamme olivat Serlachius-museot eli Gustav- ja Gösta-museot.

 

 

***************

 
 
Gustav-museo on toiminnallinen museo, joka toimii G.A. Serlachius-yhtiön entisessä hienossa pääkonttorissa.
 
 
 
Sen pääsisäänkäyntiä vartioi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1935 veistämä veistospari,…

 

 

 

 

 

 

 

 

…joiden nimi on ”Äidin ylpeys”.

 

 

 

Veistosparissa ilvespari vartioi mietteliäänä G.A. Serlachius-yhtiön vuonna 1935 rakentamaa pääkonttorirakennusta – teokset tilasi Gösta Serlachius.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joenniemen kartanoon kuljetaan paviljongista johtavaa lasiseinäistä käytävää kulkien.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

Paviljongin edessä on nyt Matthew Day Jacksonin vuonna 2013 luoma pronssinen luomus ”Mahtava lohduttomuus”!

 

 

Sateinen sää lisäsi teoksen lohduttomuutta!

*******************

Olen aikaisemminkin saanut tutustua Serlachius-museoihin, mutta aina niihin tutustuminen on vahva elämys -suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Mäntysen "Hirvi"-patsas Viipurissa kuuluu Suomen kansallisaarteisiin...

Keskiviikko 14.8.2019 - -Esko Erkkilä-

…vaikka sijaitseekin nykyisin vieraan vallan miehittämällä alueella.

 

 

 

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme oli Viipurissa sentään niin paljon aikaa, että pääsin piipahtamaan Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämän Hirvi-veistoksen äärellä.

 

 

Veistos on pystytetty Viipuriin vuonna 1928 eli se tulee täyttämään sata vuotta vajaan kymmenen vuoden kuluttua.

 

 

Tiedostot kertovat, että kopiot samaisesta veistoksesta on pystytetty Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

 

Lahden, Turun sekä Helsingin kopioita en ole koskaan nähnyt ja niitä minun ei tee mielikään nähdä, sillä ainoa ja oikea Hirvi-veistos on mielestäni Viipurissa.

 

 

 

 

 

Viipurissa Jussi Mäntysen Hirvi-veistos sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kaupunginkirjaston lähellä, mutta käynnistäni Viipurin kaupunginkirjastossa ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laukon kartanon rappusilla ja puistossa sijaitsevat patsaat ovat osa suomalaista kuvanveistohistoriaa

Torstai 4.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli 3.8.2016 vierailla Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämysmatkalla Laukon kartanossa Vesilahdella ja tällä matkalla keräsin paljon aineksia tämän saitin juttuihini.

 

 

Aloitan patsaista, joita näin Laukossa:

 

 

 

 

 

Evert Porilan vuonna 1933 veistämä patsas Elias Lönnrot´sta kartanon puistossa on muisto niistä ajoista, joita Lönnrot vietti Laukon kartanossa vuodesta 1824 aina 1850-luvulle saakka.

 

 

Lönnrot päiväsi Kalevala-teoksensa II painoksen Laukossa 17.4.1849.

 

 

 

 

 

Puistossa sijaitsevan patsaan takana kasvava koivu on pistokas siitä koivusta, jonka Lönnrot istutti samalle paikalle joskus 1850-luvun tienoilla.

 

 

Lönnrotia esittävän patsaan on puistoon hankkinut kuvanveistäjä Evert Porilalta Rafael Haarla eli entinen Laukon kartanon omistaja.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Jussi Hietasen ”Laukon neito” on valmistunut n. vuonna 1935.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Evert Porila on veistänyt jo vuonna 1917 patsaan ”Oitin kanuuna Elmer Niklander”, joka nyt on yksi Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista.

 

 

 

 

 

Elmer Niklander oli kiekonheittäjä, kuulantyöntäjä ja kiekonheiton olympiavoittaja Antwerpenin olympialaisista vuonna 1920. Hänet tunnettiin lempinimellä ”Oitin kanuuna”.

 

 

***************

 

 

Mielestäni Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista merkittävimmät ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuosina 1934 ja 1935 luomat veistokset.

 

 

 

 

 

Jussi Mäntynen on veistänyt teoksen ”Laukon kurjet” vuonna 1930.

 

 

Kartanon aiempi omistaja Rafael Haarla on teettänyt kurkia esittävän veistoksen Jussi Mäntysellä kartanoa aikoinaan hallinneen Kurki-suvun kunnioittamiseksi.

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

Kartanon rappusten porraspielissä makoilevat hirvet ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tuotantoa vuodelta 1934.

 

 

Mielestäni Jussi Mäntysen kuuluisin veistos sijaitsee Viipurissa Torkkelinpuistossa ja on nimeltään ”Hirvi” – Jussi Mäntystä pidetäänkin Suomen parhaana hirviä esittävien patsaiden kuvanveistäjänä!

 

 

 

Laukon kartanolla on pitkä sekä mielenkiintoinen historia ja eräs osa tästä historiasta ovat ne patsaat, jotka sijaitsevat kartanon puistossa!

 

 

Suosittelen, että vierailette Laukon kartanossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Torkkelinpuistossa sijaitsevat Jussi Mäntysen Hirvi-veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden

Sunnuntai 15.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen iloinen, että Viipurin kaupunginkirjaston ikiaikaiselta tuntunut kunnostustyö on vihdoin saatu päätökseen.

 

Olen iloinen myös siitä, että Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämä Hirvi-veistos ja nyt kunnostettu Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden.

 

Seuraavassa muutamia kuvia Viipurin kaupunginkirjaston ulkopuolelta ja joitain kuvia myös Hirvi-veistoksesta – kahdesta ensimmäisestä kuvasta saa käsityksen veistoksen ja kirjaston läheisestä sijainnista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka molemmat suomalaiset merkkiteokset ovatkin nyt luovutetulla alueella, olen iloinen, että ne molemmat ovat kaikkien suomalaisten ihailtavissa Viipurissa.

 

Käykäähän ihailemassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-