Lönnrothin petäjä liittyy tiiviisti Kalevalan syntyyn!

Keskiviikko 28.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme matkamme kulttuuriosuudella tutustumaan Kesälahdella sijaitsevaan…

 

 

 

…Lönnrothin petäjään!

 

 

Tämän petäjän juurella Elias Lönnroth juhannusviikolla 1828 kuunteli runonlaulaja Juhana Kainulaisen taitamia loitsu- ja metsästysrunoja sekä merkitsi niitä muistiin.

 

 

Kerrotaan, että näistä runoista sai alkunsa Lönnrothin keräämä Kalevala.

 

 

Petäjä sijaitsi ja sijaitsee yhä Juhana Kainulaisen kotitalon pihapiirissä.

 

 

 

 

 

Lönnrothin petäjän kanssa samaan pihapiiriin on rakennettu vuonna 1989 Juhanantupa, mutta koronatilanne on iskenyt tähän varmasti mielenkiintoiseen kohteeseen kovalla kädellä, sillä se oli käyntimme aikana suljettu.

 

****************

 

Jouduimme tekemään Lönnrothin petäjän nähdäksemme lähes 50 kilometrin ylimääräisen lenkin, mutta tietoisuus Kalevalan alkuvaiheista korvasi ajelumme!

 

 

Vielä se, että Kesälahti liitettiin Kiteen kaupunkiin vuonna 2013 eli ”kaupungin vilinässä” ajelimme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S/S Elias Lönnrot ja M/S Elias Lönnrot

Perjantai 13.9.2019 - -Esko Erkkilä-

S/S Elias Lönnrot oli siipiratashöyrylaiva, joka vuonna 1865 aloitti henkilöliikenteen Pyhäjärvellä, siirtyi vuonna 1876 Näsijärvelle ja vuonna 1890 Keurusselälle.
 
 
Vaiherikas siipirataslaivan taival päättyi vuonna 1926, jolloin se romutettiin.
 
 

 
 
Alkuperäisen Elias Lönnrotin replika M/S Elias Lönnrot valmistui vuonna 1986 ja sain olla sen kyydissä 12.8.2019, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet osallistuivat sillä tehdylle pienelle risteilylle Keurusselällä.
 
 
 

 
   
 
 

 
 

 
 

 
 

 
 
 

 
 

 

 
 

 
 

Ulkokannella oli hyvin tilaa ja monelta jäivät huomaamatta alhaalla olevat viihtyisät…

 
 
 

 
 

…Eliaksen salonki sekä…

 
 
 

 
 

…Kapteenin salonki joihin molempiin risteilyasiakkailla oli vapaa pääsy.

 
 
 

 
 

Eliaksen salongista saattoi lähietäisyydeltä seurata lasin takaa, kun siipirattaat kuljettivat laivaa eteenpäin.

 

 

Varmistin kapteenilta, että siipirattaiden lisäksi laivassa ei ole tavanomaisia potkureita.

 
 
 

 
 

Kiitokset kapteenille mukavasta risteilystä, jota mielelläni suosittelen myös lukijoilleni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laukon kartanon rappusilla ja puistossa sijaitsevat patsaat ovat osa suomalaista kuvanveistohistoriaa

Torstai 4.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli 3.8.2016 vierailla Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämysmatkalla Laukon kartanossa Vesilahdella ja tällä matkalla keräsin paljon aineksia tämän saitin juttuihini.

 

 

Aloitan patsaista, joita näin Laukossa:

 

 

 

 

 

Evert Porilan vuonna 1933 veistämä patsas Elias Lönnrot´sta kartanon puistossa on muisto niistä ajoista, joita Lönnrot vietti Laukon kartanossa vuodesta 1824 aina 1850-luvulle saakka.

 

 

Lönnrot päiväsi Kalevala-teoksensa II painoksen Laukossa 17.4.1849.

 

 

 

 

 

Puistossa sijaitsevan patsaan takana kasvava koivu on pistokas siitä koivusta, jonka Lönnrot istutti samalle paikalle joskus 1850-luvun tienoilla.

 

 

Lönnrotia esittävän patsaan on puistoon hankkinut kuvanveistäjä Evert Porilalta Rafael Haarla eli entinen Laukon kartanon omistaja.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Jussi Hietasen ”Laukon neito” on valmistunut n. vuonna 1935.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Evert Porila on veistänyt jo vuonna 1917 patsaan ”Oitin kanuuna Elmer Niklander”, joka nyt on yksi Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista.

 

 

 

 

 

Elmer Niklander oli kiekonheittäjä, kuulantyöntäjä ja kiekonheiton olympiavoittaja Antwerpenin olympialaisista vuonna 1920. Hänet tunnettiin lempinimellä ”Oitin kanuuna”.

 

 

***************

 

 

Mielestäni Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista merkittävimmät ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuosina 1934 ja 1935 luomat veistokset.

 

 

 

 

 

Jussi Mäntynen on veistänyt teoksen ”Laukon kurjet” vuonna 1930.

 

 

Kartanon aiempi omistaja Rafael Haarla on teettänyt kurkia esittävän veistoksen Jussi Mäntysellä kartanoa aikoinaan hallinneen Kurki-suvun kunnioittamiseksi.

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

Kartanon rappusten porraspielissä makoilevat hirvet ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tuotantoa vuodelta 1934.

 

 

Mielestäni Jussi Mäntysen kuuluisin veistos sijaitsee Viipurissa Torkkelinpuistossa ja on nimeltään ”Hirvi” – Jussi Mäntystä pidetäänkin Suomen parhaana hirviä esittävien patsaiden kuvanveistäjänä!

 

 

 

Laukon kartanolla on pitkä sekä mielenkiintoinen historia ja eräs osa tästä historiasta ovat ne patsaat, jotka sijaitsevat kartanon puistossa!

 

 

Suosittelen, että vierailette Laukon kartanossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kaugelt näen kodu kasvamas"

Torstai 5.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Rakveren vanhan kaupungin puistossa on Friedrich Reinhold Kreutzwald´n patsas, jonka graniittijalustaan on kirjoitettu otsikossa mainitut sanat.

 

 

 

 

Kreutzwald oli lääkäri sekä kirjailija ja hän syntyi vuonna 1803 ja kuoli 1882.

 

 

 

 

 

Voidaan sanoa, että Friedrich Reinhold Kreutzwald oli Viron Elias Lönnrot, sillä Kreutzwald kokosi Viron kansalliseepoksen Kalevipoeg´n samaan tapaan kuin Lönnrot kokosi Suomen kansalliseepoksen Kalevalan.

 

Kalevipoeg´n kokoamistyön aloitti Friedrich Robert Faelmann, mutta hänen kuolemansa jälkeen työn suoritti loppuun Kreutzwald.

 

Kalevala ilmestyi vuonna 1849.

 

Kalevipoeg´n ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 1853, mutta se sensuroitiin.

 

Viron kansalliseepos ilmestyi yhtenä teoksena vasta vuonna 1862 ja on mielenkiintoista tietää, että se painettiin Kuopiossa!

 

 

************

 

 

 

Friedrich Reinhold Kreutzwald on Virossa arvostettu persoona, sillä hänen mukaansa on Virossa nimetty useita katuja ja hänellä on monia muistomerkkejä Virossa. 

Tallinnassa on eräs hotelli nimetty hänen mukaansa.

On selvää, että Kreutzwald oli keskeinen hahmo Viron 1800-luvulla tapahtuneessa kansallisessa heräämisessä.

 

 

Kreutzwald toimi Võrun kaupungissa lääkärinä 44 vuotta ja siellä on mm. hänelle omistettu museo.

 

*********** 

Kreutzwald´n patsaan graniittijalustassa olevan otsikkolause voidaan ehkä kääntää monellakin tavalla, mutta otan vapauksia, kun Viron ystävänä tulkitsen se näin juhlallisesti:

 

 

”maallamme on valoisa tulevaisuus”!

 

 "Kaukana näen kodin kasvamassa" saattaisi olla suora käännös.

Olen tyytyväinen, että Rakveressä vanhan kaupungin puistossa tapaamamme patsaan ansiosta tietämykseni Viron kulttuurista kasvoi!

-Esko Erkkilä-

Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyä

Lauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.

 

Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.

 

Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.

 

 

 

 

Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.

 

Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.

 

 

 

 

Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.

 

 

 

 

 

Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).

 

 

 

 

Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). 

Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.

 

 

 

 

Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona.

Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.

 

 

 

 

Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine.

Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.

 

 

 

 

Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944.

Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.

 

 

 

Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. 

Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.

 

 

Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa. 

Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!

 

 

Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!

 

 

-Esko Erkkilä-

Isän ja tyttären patsaat samassa kaupungissa

Lauantai 9.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lienee harvinaista, että isällä ja tyttärellä on molemmilla erilliset muistopatsaat. Vielä harvinaisempaa on se, jos patsaat sijaitsevat samassa kaupungissa.

 

Pärnussa näin on, sillä isän eli Johann Valdemar Jannsen´n patsas ja tyttären Lydia Koidulan patsaat sijaitsevat kaupungissa.

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n patsas sijaitsee Pärnussa Rüütli-kadun varrella. 

Johann Jannsen oli virolainen runoilija ja lehtimies joka eli 1819 – 1890. 

Jannsen perusti Pärnu Postimees –lehden ja sillä oli merkittävä vaikutus Viron kansallistunteen vahvistamisessa.

 

 

 

Sanotaan, että Johann Jannsen´n patsaan kirjaa kosketellessa koskettelijan tietomäärä kasvaa ja tässä näkyy, että pyrin kasvattamaan tietomäärääni!

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n tytär Lydia Jannsen – myöhemmin Lydia Koidula – kohosi merkittäväksi henkilöksi Virossa. 

Lydia Koidulan patsas sijaitsee Koidula-puistossa Pärnussa. 

Lydia Koidulasta (1843 – 1886) kehittyi Viron kansallisrunoilija ja…

 

 

 

…hänet ehdittiin ikuistamaan ensimmäisenä ja ainoana naisena Viron ”sada krooni” seteliin.

 

Vuonna 1871 Lydia Koidula matkusti Suomeen ja tapasi tällä matkallaan mm. J.V. Snellmanin, Elias Lönnrotin sekä Yrjö Koskisen.

 

Johann Voldemar Jannsen ja hänen tyttärensä Lydia Koidula ovat henkilöitä, joiden muistopatsaisiin kannattaa Pärnussa käydessä tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalevalan päivä - suomalaisen kulttuurin päivä

Perjantai 4.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen myöhässä, kun vasta tänään kirjoitan Kalevalan päivästä. Parempi kuitenkin myöhään, kuin ei milloinkaan.

Vietämme Kalevalan päivää aina helmikuun 28. päivänä. Näin tapahtuu myös karkausvuosina, jolloin helmikuussa on 29 päivää.

Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835.

Elias Lönnrot oli kansanrunouden kerääjä ja kansalliseepoksemme, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja.

Lönnrotia pidetään Suomen kirjakielen toisena isänä Mikael Agricolan jälkeen.

Lönnrot teki monia kansanrunouden keräysmatkoja mm. Vienan Karjalaan. Olen kerran saanut käydä pienryhmän mukana Uhtualla, jossa kylän keskellä sijaitsee ns. Lönnrot´n mänty.

Uhtuaa kutsutaan Venäjällä nykyisin Kalevalaksi.

 

Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Se oli vakiintunut liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1978 helmikuun 28. päivä vahvistettiin asetuksella viralliseksi liputuspäiväksi.

 

Korkeat hanget sekä nietokset loivat tänä vuonna oivalliset ja hienot raamit Kalevalan päivän liputukselle.

Valitettavasti tuuli oli tyyni ja emme nähneet siniristilippua liehumassa koko komeudessaan.

 

 

Tässä on kuva meidän perheemme Kalevalan päivän liputuksesta 28.2.2011.

 

-Esko Erkkilä-