Pajun taistelun muistomerkillä 4.8.2020Tiistai 18.8.2020 - -Esko Erkkilä- Viron vapaussodan aikana Pajun taistelu käytiin lähellä Valgan kaupunkia sijaitsevan Pajun kartanon hallinnasta 31. tammikuuta 1919.Suomalaisista vapaaehtoisista koostuneet Hans Kalmin johtamat Pohjan Pojat ja virolainen Julius Kuperjanovin pataljoona etenivät alueella kohti Valgaa, mikä edellytti Pajun kartanon hallintaa. Neuvosto-Latvian joukot valtasivat Pajun kartanon yöllä ja virolaiset joukot hyökkäsivät kartanolle kärjessä takaisinvaltausyrityksen yhteydessä seuraavan keskipäivänä. Virolaisten hyökkäys pysähtyi ja vuorossa olivat nyt Pohjan Pojat. Suomalaistenkin hyökkäys oli tyrehtyä, mutta onnistui lopulta illan jo hämärtäessä. Pian taistelun jälkeen vallattiin myös Valga, josta punaiset olivat vetäytyneet.Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme Pajun taistelun muistomerkillä, joka on tasamaalle rakennettu hieno muistomerkki.Samassa yhteydessä poikkesimme myös Valgan keskustassa, jossa kirkon seinässä olevaa muistotaulua meille esitteli matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.Muistotaulussa on niiden suomalaisten nimet, jotka kaatuivat Viron vapauden puolesta Valkin, Marienburgin ja Petserin taisteluissa.Suomalaisen sotilaan veri on siis virrannut myös veljeskansamme Viron puolesta!******************Erityistä arvostusta on annettava nykyiselle Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistölle, joka puolustusministerinä kunnioitti läsnäolollaan Pohjan Poikien muistoa Valgassa muistomerkin satavuotisjuhlissa 31.1.2019 tällä muistomerkillä.-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pajun taistelun muistomerkillä 4.8.2020, Pajun taistelu, Valga, Pohjan Pojat, Pohjan Poikien muistomerkki, puolustusministeri Jussi Niinistö, Jussi Niinistö, Kannus, kaupunginjohtaja Jussi Niinistö, Kyröläismatka2020, |
Eduskunnassa 14.1.2015 käyty keskustelu osoitti, että myös Kokoomus on perääntynyt Venäjään suhtautumisessaan muiden puolueiden linjoilleLauantai 17.1.2015 - -Esko Erkkilä- Eduskunta kävi keskiviikkona 14.1.2015 ajankohtaiskeskustelun Suomen ja Venäjän suhteista.
Katselin keskustelusta tärkeimmät puheenvuorot jälkikäteen ja olin tyytyväinen siitä yksituumaisuudesta, jota päättäjämme osoittivat puheenvuoroissaan.
Keskustelun avasi pääministeri Alexander Stubb ja on annettava tunnustus niille tahoille, jotka olivat kirjoittaneet Stubb´n puheen.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoro osoitti, että nykyhallituksen pätevin ministeri osaa asiansa.
Jokainen istunnon nauhoitusta seurannut pystyi havainnoimaan, että pääministeri Stubb ammensi Tuomiojan puheesta uutta oppia – toivottavasti ”oppilas” osasi omaksua oppimestarin selkeät linjanvedot.
Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soinin käyttämässä puheenvuorossa oli paljon opittavaa pääministeri Stubb´lle.
Nauhoituksesta oli helppo havaita, että pääministeri yritti omaksua ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan puheenvuorosta oleellisimman omaksi ohjenuorakseen.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käytti heidän eduskuntaryhmänsä ulkopoliittisesti kokenein jäsen Ilkka Kanerva.
”Pakotteiden ohella on siis uupumatta pyrittävä muuttamaan pahaenteisyyden ilmapiiriä sovinnollisuuden suuntaan. Meillä on Venäjästä pitkä kokemus, ehkäpä pidempi kuin useimmilla muilla. Siitä kokemuksesta voisi olla jotain annettavaa muillekin.”
Johannes Koskinen sanoi SDP:n ryhmäpuheenvuorossaan, että sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä Suomen edun mukaista on toimivaksi rakennetun, monipuolisen kahdenvälisen suhteen säilyminen. Punaisena lankana pitää olla avoin vuorovaikutus, molemminpuolinen hyöty ja aito halu vauhdittaa myönteistä kehitystä.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Jussi Niinistö totesi puheenvuoronsa aluksi sattuvasti:
Kun hyvä Jumala kerran on antanut naapuriksemme suuren Venäjän, miksi emme siitä hyötyisi? Näin totesivat suomettarelaiset kauppamiehet 1800-luvulla.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttäneen Juha Sipilän puhetta odotettiin suurella mielenkiinnolla.
Sipilä vakuutti kansanedustajat ja puhettaan kuunnelleet, kun hän totesi mm. seuraavasti:
Pakotepolitiikalla pyritään Ukrainan kriisin ratkaisuun. Pelkkä pakotepolitiikka ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa diplomaattista vuoropuhelua. Euroopan unionin samoin kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on pyrittävä olemaan aktiivinen ja aloitteellinen kriisin laukaisemiseksi. On tietysti syytä toivoa, että tyydyttävä ratkaisu Ukrainan kriisiin löytyisi nopeasti ja pakotteet voitaisiin purkaa molemmin puolin. Ne osuvat Suomessakin sattumanvaraisesti yrittäjiin, yksityishenkilöihin ja ammatinharjoittajiin, joilla ei ole ollut mitään roolia kriisin syntymisen kanssa. Kriisin aika on osoittanut, että unioni ei kykene juuri lainkaan korvaamaan menetyksiä vahinkoa kärsineille.
Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti korosti uudenvuodenpuheessaan aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka elementit mielestämme vastaavat hyvin keskustan pitkäaikaista linjaa. Suomen on vahvistettava omaa puolustuskykyä, ja maanpuolustuksen fundamenteista on pidettävä kiinni. Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään ja Naton rauhankumppanuutta kehitetään, mutta Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista.
Nauhoituksesta oli helppo havaita, että…
…pääministeri Stubb sekä…
…Ilkka Kanerva seurasivat tiiviisti Sipilän linjanvetoja.
Eduskunnan käymä ajankohtaiskeskustelu oli tarpeellinen ja sen suurin anti oli se, että Kokoomus on palannut muiden puolueiden mustamaalaamisesta siihen ruotuun, jolla pyritään palauttamaan hyvät suhteet Venäjään.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alexander Stubb, Erkki Tuomioja, Timo Soini, Ilkka Kanerva, Johannes Koskinen, Jussi Niinistö, Juha Sipilä, ajankohtaiskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteista, Eduskunnan ajankohtaiskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteista, |