Nyt vauhtia, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas

Tiistai 19.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä talousarviokokouksessaan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Ilkka Sasin tekemän ponsiehdotuksen, että Tampereelle pitää saada Lotta Svärd-patsas.

 

Kannatan lämpimästi Ilkka Sasin ehdotusta!

 

 

Lappeenrannassa on Nina Sailon tekemä Lotta Svärd-patsas, mutta Tampereelle tarvitaan sama-aiheinen taideteos kunnioittamaan lottien tekemää työtä.

 

 

Nina Sailo o.s. Stünkel (1906 – 1998) oli kuvanveistäjä itsekin ja kuvanveistäjä Alpo Sailon (1877 – 1955) oppilas ja puoliso.

 

 

 

 

 

Itse arvostan Alpo Sailon veistoksista eniten Sortavalassa sijaitsevaa ”Runonlaulaja” –patsasta, joka paljastettiin Sortavalassa Suomen Kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935.

 

Patsaan mallina on ollut karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka – minulla ei koskaan ole Sorvalassa niin kiire, ettenkö ehtisi poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla.

 

 

Nyt vaan töpinäx, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvakierros Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa

Tiistai 9.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa tapaamastani Takra-traktorista.

 

Tänään teen pienen kuvakierroksen samaisessa paikassa:

 

 

 

 

 

Museossa on pieni kahvila ja siellä museovieraille kahvia ”tarjoilee” lottapukuun pukeutunut naisnukke.

 

 

 

 

 

 

 

Nukella on kaulallaan arvokas Lotta Svärd –mitali.

 

 

************

 

 

 

Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1991 ja sillä on ajettu ainoastaan 34 tuntia.

 

Neuvostotraktorit jäivät vanhanaikaisiksi, koska niitä kehitettiin mahdollisimman vähän, jotta kolhoosien varaosavarastot eivät olisi paisuneet.

 

 

 

 

 

Nuffield –traktorit ovat minulle tuttuja, sillä vuosiharjoittelutilallani Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla ne olivat traktorikalustona.

 

 

 

 

 

”Mörkö-majuri” eli Fordson Major E 27 N oli ensimmäisiä traktoreita, joita viljelijät pystyivät hankkimaan sodan jälkeen. Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1951.

 

 

**************

 

Tsekkoslovakialaiset Zetor –traktorit ovat varmaan kakkien mielessä, jotka muistavat suomalaisen maatalouden 1950 – ja 1960 –luvuilta.

 

Zetorilla, jos millä traktorilla oli oma erityinen äänensä.

 

Sanotaan, että ylämäessä Zetor vaikeroi näin:

 

”tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö”,

mutta alamäessä ääni oli tyystin toisenlainen eli näin:

 

”tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän”

 

…ja perä huusi:

”niin, niin, niin, niin, niin, niin, niin”!

 

Vanhaan aikaan oli kahdenmallisia Zetoreja – oli A-mallin Zetoreja ja K-mallin Zetoreja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

Pikku-Valmet eli piikkilangan kiristäjäksi kutsuttu traktori ansaitsee aina paikan kaikissa museoissa, joissa on esillä traktoteita.

 

Pikku-Valmet korvasi aikoinaan hevosparin.

 

 

**************

 

Vielä muutama kuva Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa esillä olevista traktoreista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

Museossa on lukemattomia traktoreita ja niihin tutustumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hautakivien muistolaatat ovat arvonanto sotiemme taistelijoille, jotka varmistivat Suomen itsenäisyyden

Lauantai 27.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussotamme veteraanit ovat jo kaikki saaneet kutsun viimeiseen iltahuutoon.

 

Myös Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan urheat taistelijat ovat keskuudessamme yhä harvenevin rivein.

 

On ilahduttavaa, että sotiemme veteraaneja muistetaan heidän hautakiviinsä kiinnitetyin muistolaatoin. Se on tapa, jolla voimme antaa arvostustamme joukostamme poistuneille veteraaneille.

 

Tein taannoin lyhyen kierroksen Kälviän hautausmaalla ja löysin lukuisiin hautakiviin kiinnitettyinä sotiemme veteraaneja kunnioittavia muistolaattoja.

 

Tässä muutamia kuvia Kälviän hautausmaalla tapaamistani hautakivilaatoista, joissa muistetaan sotiemme veteraaneja:

 

Vapaussodan muistomitali merkitsee, että sen saaja on  itsenäisyytemme ensi hetkinä osallistunut Suomen itsenäisyyden varmistamiseen.

 

Suomen Sotaveteraaniliiton muistomitali on kiinnitettynä monen Talvi-, Jatko- ja Lapinsodassa kunnostautuneen veteraanin hautakiveen.

 

Rintamaveteraaniliiton muistomitali löytyy usean maamme hautausmaan poveen haudatun sotaveteraanin hautakivestä.

 

 

Lukemattomat sotaveteraanit vammautuivat viime sodissamme ja heidän hautakivissään on Sotainvalidien hautamuistomerkkilaatta.

 

 

Lotta Svärd-järjestö oli tärkeä tekijä, että Suomi säilytti itsenäisyytensä viime sodissamme. Saamme olla ylpeitä, että Lotta Svärd-järjestön kunnia on palautettu. Lotta Svärd-muistomitali hautakivessä kertoo, että kummun alla lepäävä nainen on ollut tärkeässä roolissa Suomen itsenäisyyden turvaajana.

 

Hautausmaat kertovat lukemattomia tarinoita.

 

Hautakiviin kiinnitetyt sotiemme muistomitalit ovat tärkeitä ”tarinoiden kertojia” – ne kertovat henkilöistä, jotka ovat toiminnallaan taanneet meille vapaan maan.

 

-Esko Erkkilä-