Hämeenlinnassa on Pohjoismaiden suurimmat muraalit!

Perjantai 13.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Olin 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana sen viimeiset neljäkymmentä vuotta Raisio Yhtymän palveluksessa.

 

Työnantajani juridinen nimi vaihtui tuona aikana monesti, mutta kaikki työnantajayhtiöni kuuluivat Raisio Konserniin.

 

Tuosta ajasta vastasin runsaan parin vuoden ajan konserniin kuuluneen Alfa-Rehu Oy:n maatilarehuseosten markkinoinnista ja työpaikkani sijaitsi silloin Hämeenlinnassa Kantolan teollisuusalueella.

 

Työpaikkani sijaitsi jykevien viljasiilojen katveessa ja ne kaikki kuuluivat silloin Raisio Yhtymän eri tulosyksiköille.

 

Siilot on alun perin rakentanut OTK, mutta kun sillä meni aikoinaan taloudellisesti hieman heikosti, niin OTK:n ajasta ei jo silloin ja vielä vähemmän nyt, on varsin vähän mitään jäljellä.

 

Viljasiilot ovat kuitenkin sellaisia, että ne kestävät vuosia ja näin on käynyt myös Hämeenlinnan Kantolassa.

 

Siilot ovat nykyään valtio-omisteisen eli meidän kaikkien omistuksessa ja omistuksesta vastaa Suomen Viljava Oy eli alun perin Valtion Viljavarasto.

 

****************

 

Suomen Viljava Oy:n viljasiilot ovat nyt saaneet uutta raikasta ilmettä, kun…

 

 

 

…australialainen taiteilija Guido van Helten toteutti syyskuussa 2017 Pohjoismaiden suurimman muraaliteoksen Hämeenlinnaan.

Van Helten maalasi Suomen Viljava Oy:n viljasiilojen julkisivuun 56 metriä korkean teoksen.

 

 

 

Van Heltenin työt ovat valtavia, lähes fotorealistisia muotokuvia. Hän on tunnettu erittäin tarkkana ihmiskasvojen kuvaajana.

 

 

Koen, että van Heltenin Kantolan viljasiilojen kupeeseen maalaamat muraalit ovat tietynlainen kunnianosoitus suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ja viljanjalostusteollisuudelle, jonka parissa sain tehdä työtä päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

-Esko Erkkilä-

Taitamattomat ja nopeasti vaihtuvat johtajat pystyvät ajamaan menestyvänkin yrityksen katastrofiin!

Torstai 24.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen suorastaan ylpeä, että sain olla päivälleen 40 –vuotta Raision Yhtymän palveluksessa.

 
 
Tuon neljänkymmenen vuoden aikana palkkanauhassani luki monia yritysnimiä, mutta kaikille niille oli yhteistä, että kyseessä oli Raisio-konserniin kuuluva yhtiö – toki sain saneerata kaksikin Yhtymään kuuluvaa yhtiötä yritysten taivaisiin, mutta silloinkin halusin, että palkkanauhassani luki jokin Raisio Yhtymän/ Raision Tehtaat konserniin kuuluvan yhtiön nimi.
 
 
Aloitin Raisiossa vuonna 1970 ja silloin palkkanauhassani luki työnantajan kohdalla Oy Vehnä Ab.
 
 
Olin nelikymmenvuotisen Raisio-työurani aikana tiiviisti agribisneksessä, joka olikin siihen aikaan Raision keskeisin tukijalka – nyt siitä on vain muistot ja jotain hyvin pientä jäljellä.
 
 

1970-luvulla Raisiolla oli 1.000 henkilöä töissä Raisiossa, 1.000 henkilöä töissä muualla Suomessa ja 1.000 henkilöä maailmalla eli yhteensä suuruusluokkaa 3.000 henkilöä.

 
 

 
 
Raisio-konsernin tase on meidän konsernissa aikaisemmin työskennelleiden ansiosta vahva, mutta nykyjohtajat eivät ole pystyneet hyödyntämään yrityksen vahvaa tasetta esim. yritysostoin – tumpeloita kun ovat!
 
 
Raision viimeisin todellinen pääjohtaja vuorineuvos Matti Salminen jää historiankirjoihin miehenä, joka oli todellinen yritysjohtaja Raision historiassa – sain toimia Matin suoranaisena alaisena aikoinaan ja se oli työelämäni parasta aikaa.
 
 

Raision historia toteennäyttää sen, että huonon johdon alaisena yritysten kruununjalokiviinkin kuuluva yritys voi vaipua yritysmaailman roskatynnyreihin…

 
 

…- näin on käynyt Raisiolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tietojärjestelmien harmonisointi vaatii aikaa ja rahaa, mutta se kannattaa!

Tiistai 9.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Törmään lähes päivittäin tilanteeseen, jossa ihmiset päivittelevät ja kauhistelevat, että maakunta- ja sote-uudistuksessa tarvitaan mittavat tietojärjestelmäinvestoinnit.

 

 

Asia on totta, mutta ei siinä mitään uutta ole.

 

 

Liike-elämässä toimiessani seurasin läheltä niitä vaiheita, kun maamme viljanjalostusteollisuutta laitettiin uuteen iskuun.

 

 

Työnantajani Raisio oli ostajana, kun SOK:n Nokian myllyn tuotantolaitokset ja OTK:n Hämeenlinnan Kantolan teollisuusalueella sijaitseva mylly yhdistettiin.

 

 

Raision ”myllymaailma” toimi järjestelyjen alkuvaiheessa kolmen erilaisen tietojärjestelmän puitteissa ja käsittääkseni eri tietojärjestelmät eivät pystyneet keskustelemaan keskenään.

 

 

Jotta asia ei olisi ollut liian yksiselitteinen, niin Hämeenlinnassa myllyn kanssa samalla tontilla toimi rehutehdas – Alfa-Rehu Oy – joka oli yrityskaupan myötä siirtynyt Lännen omistukseen ja sen myötä kyseinen rehutehdas toimi Lännen Oy:n tietojärjestelmämaailmassa.

 

 

Sain Alfa-Rehu Oy:n ”saattovaiheessa” toimia yrityksen myyntipäällikkönä, joten omaan kokemusta myös Lännen Oy:n tietojärjestelmien parissa toimimisesta.

 

 

Kun Raisio osti Alfa-Rehun enemmistön, niin Raisio-konsernin kotimaan tuotantolaitokset toimivat siis ainakin neljässä erilaisessa tietojärjestelmämaailmassa – ja mitkään näistä tietojärjestelmistä eivät pystyneet keskustelemaan keskenään!

 

*****************

 

No, aikojen edetessä eri yksiköitä lopetettiin ja eloonjääneille yksiköille saatiin vuosien kuluessa ja melkoisin kustannuksin yhtenäiset tietojärjestelmät – ei se sen kummempaa ollut!

 

 

Yhtenäiseen tietojärjestelmään pääseminen vei siis aikaa, ”tupakkia” ja rahaa, mutta yhdistymisellä saadut edut olivat niin merkittäviä, että yrityskaupat ja yritysten yhdistämiset kannattivat.

 

 

Olen vakuuttunut, että samoin tulee käymään myös niissä uudistuksissa, joita on tulossa maakunta- ja sote-uudistuksen tullessa voimaan.

 

 

Lopetetaan ruikuttaminen tietojärjestelmäuudistusten kustannuksista ja lakataan heittämästä kapuloita rattaisiin sekä tuetaan voimallisesti maakunta- ja sote-uudistusta!

 

 

-Esko Erkkilä-