Miksi Hämeenpuiston Puistofiesta on onnistuttu tussaroimaan?

Maanantai 7.8.2023 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on järjestänyt Hämeenpuistossa Puistofiestan jo 12 kertaa, kun…

 

 

 

…eilinen tapahtuma lasketaan mukaan.

 

Olen ollut osallisena Puistofiestaan monta kertaa ja taustajärjestöinäni on ollut Eläkeliiton Tampereen yhdistys sekä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, joiden molempien puheenjohtajana olen saanut toimia.

 

 

 

Uskon, että puistossa seisova Minna Canth suree sitä alennustilaa, johon Hämeenpuiston Puistofiesta on joutunut!

 

********

 

Muistan ajat, jolloin Hämeenpuistossa oli Puistofiestassa järjestöjen ja yritysten osastoja Näsinkalliolta Eteläpuistoon saakka – nyt osastoja oli hädintuskin Näsinkalliolta Vapaudenaukiolle saakka!

 

******

 

Poikkesin paikalla heti aamupäiväyhdeltätoista ja totesin, että paljon oli tyhjiä osastonpaikkoja.

 

**************

 

Se kuitenkin ilahdutti, että…

 

 

 

…Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen voimahahmot Liisa Flinck-Vasama sekä Aila Ollonen olivat paikalla ja samoin…

 

 

 

…Janne Riitakorpi oli valmiina ”Politiikan harrastajien ” –Keskusta-osastolla tapaamaan kansalaisia!

 

Kiitokset Liisalle, Ailalle sekä Jannelle aktiivisuudestanne!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sukupuoleen liittyvät tasa-arvokysymykset ovat vain osa todellisesta tasa-arvosta

Lauantai 20.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Minna Canthin päivää ja samalla vietimme myös tasa-arvon päivää.

 

 

 

Minna Canthin päivä on vuodesta 2007 alkaen ollut ns. vakiintunut liputuspäivä ja myös meidän lipputangossa liehui eilen siniristilippu.

 

 

Minna Canthin päivä on tosiaan myös tasa-arvon päivä ja kovin painokkaasti se koetaan vain sukupuolten välisen tasa-arvon päiväksi.

 

************************

 

Tasa-arvo on kuitenkin paljon muutakin kuin sukupuolten välistä tasa-arvoa ja toivon, että tasa-arvoon tai paremminkin tasa-arvon puutteisiin kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.

 

Lyhyessä ja nopeasti valmistellussa blogikirjoituksessa on mahdotonta esittää tai edes luetella niitä kysymyksiä, joista tasa-arvo puuttuu tai se on puutteellista.

 

Yritän kuitenkin (seikat eivät ole tärkeysjärjestyksessä):

 

• Alueellinen epätasa-arvo

 

• Työtehtäviin liittyvä epätasa-arvo

 

 

• Oppiarvoon ja koulutustaustaan liittyvä epätasa-arvo

 

• Etniseen taustaan liittyvä epätasa-arvo

 

 

• Asumistapaan liittyvä epätasa-arvo

 

• Kulkutapaan liittyvä epätasa-arvo

 

 

Toivon, että lukijani jatkavat listausta, sillä epätasa-arvoon liittyviä kysymyksiä kyllä varmasti riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 30-vuotisjuhlakokous, kulttuuripalkinnon jakaminen ja kansanedustaja Mikko Alatalon juhlapuhe olivat hieno kokonaisuus

Keskiviikko 21.3.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere eli Maaseudun Sivistysliiton opinto- ja kulttuuriyhdistys ry on perustettu 24. helmikuuta vuonna 1982. Paikka oli TV2:n tiloissa Tampereen Tohlopissa.

 

Perustamisesta tuli siis kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta ja kolmekymmenvuotisen toiminnan johdosta järjestimme juhlatilaisuuden Pirkan Marttojen koulutustilassa Tampellan esplanadilla Tampereella 19.3.2012.

 

 

Toimin MSL-Tampereen puheenjohtajana ja normaalisti laadin puheeni vasta viime hetkillä, mutta arvokkaan tilaisuuden vuoksi poikkesin tavoistani ja laadin puheluonnokseni jo parisen tuntia ennen H-hetkeä.

Kuvan otti kamerallani Karoliina Koskela.

 

 

Tässä luonnokseni, jota en orjallisesti noudattanut, mutta hyvän tuen se antoi avauspuheenvuoroni pitämisessä:

============

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!

 

Vietämme tänään valtakunnallisesti Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää.

 

Valtakunnallinen liputuspäivä sopii erinomaisesti yhteen nyt alkavan Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30-vuotiskokouksen kanssa.

 

Minna Canth syntyi tasan 168 vuotta sitten näillä kulmilla, sillä hänen isänsä toimi Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaalla mestarina.

 

Minnan synnyinkodin tarkka osoite on Puutarhakatu 8. Sillä paikalla nyt olevan talon seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan, että Minna Canth syntyi sillä paikalla sijainneessa talossa v. 1844. Joissain tiedoissa Minna Canth´n syntymävuodeksi kerrotaan 1843.

 

Canth´n perhe muutti Kuopioon, kun Minna oli 9-vuotias, sillä Minnan isä sai Kuopiosta paikan Tampereen Lankakaupan hoitajana.

 

Minna Canth´n Tampereella sijaitseva muistomerkki sijaitsee Hämeenpuistossa Puutarhakadun ja Satakunnankadun välissä.

 

Pyynikinrinteellä sijaitsee Minna Canthin katu.

 

Vaikka Minna Canth oli aikansa radikaaleja, voimme olla yksimielisiä, että Maaseudun Sivistysliiton ja Minna Canth`n ajatuksilla on paljon yhteistä.

 

Maaseudun Sivistysliiton esittelyaineistossa ensimmäiseksi tavoitteeksi todetaan tasa-arvo. Se oli ydinajatus myös Minna Canth´n toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa.

 

Toisena tavoitteenaan MSL tuo esiin ihmisyyden ja se jos mikä oli keskeistä myös Minna Canth´lle.

 

Voimme olla mielestäni varmoja, että maaseutukulttuurin päämäärien toteuttaminen ja maaseudun, kylien, yhteisöllisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan kehittäminen olivat MSL:n tapaan myös Minna Canth´n toiminnan kulmakiviä.

 

Maaseudun Sivistysliiton alkiolaisuuteen ja konstailemattomaan maahenkeen perustuva sivistyskäsitys ovat molempien tänään juhlivien tahojen eli Minna Canth´n ja MSL-Tampereen kantavia ohjenuoria.

 

Arvoisa juhlayleisö!

 

Näillä ajatuksilla toivotan Teidät tervetulleiksi tähän Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen juhlakokoukseen.

 

Meillä on suuri etuoikeus juhlia tänään!

 

Olkaat tervetulleita!

 

===========

 

 

Poikkesin ennen tilaisuutta Hämeenpuistossa Minna Canth´n patsaalla ja totesin, että räntäisessä säässä kirjailijan patsas oli tukevasti paikoillaan.

 

 

Tässä vuonna 1951 Kurun mustasta graniitista taiteilija Lauri Leppäsen veistämä patsas, joka oli Minna Canth`n 168-vuotissyntymäpäivän kunniaksi saanut muutaman kukkaistervehdyksen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Lauantai 22.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

Joudun tunnustamaan, että eräät näistä merkittävistä naisista olivat minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" jälkeen he tulivat tutuiksi. Suosittelen muillekin, että tutustukaan näiden naisten työhön, he ovat olleet aikanaan "merkittävien latujen avaajia".

 

Myös seuraavat naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

 

Marjatta Väänänen

 

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää on, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

 

Lotto-tyttö

Näyttelyssä on paljon mielenkiintoista tietoa. Esillä on mm. nykyinen äitiyspakkaus.

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-