Mikä painaa koululaisen repussa?

Perjantai 23.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen eli torstaina tammikuun 22. päivänä Kirjastotalo Metsossa kaikille avoimen luento- ja keskustelutilaisuuden.

 

Tilaisuuden toisena alustajana oli KM, emäntä Minna Sarvijärvi Ylöjärven Kurusta.

 

Sarvijärven alustuksen teemana oli

 

”Mikä painaa koululaisen repussa”

 

 

Minna on asiassa asiantuntija, sillä hän toimii Viljakkalassa Karhen koululla opettajana.

 

 

 

 

 

 

Mainittakoon, että Minna on Pirkanmaan vaalipiirissä Keskustan eduskuntavaaliehdokas.

 

 

Olin paikalla tilaisuudessa ja tekemieni muistiinpanojen perusteella Minna Sarvijärvi käsitteli otsikkoaihettaan mm. näin:

 

 1.      Yöunen vähyys painaa pienen koululaisen ”repussa”.

 

• kasvu väsyttää ja sen vuoksi vanhempien olisi huolehdittava, että koululainen painuisi pehkuihin klo 21.00 tienoilla

 

 2.      Ruokana pitää koululaisella olla ”rehellinen ruoka”

 

• kaikenlaiset raksut ja naksut kuuluvat vain tiettyihin juhlahetkiin!

 

 3.      Rasituksen ja levon oikeasta suhteesta on huolehdittava

 

 4.      Energiajuomat, alkoholijuomat ja päihteet eivät kuulu koululaisen elämään

 

• paljonko on paljon tupakkaa tai energiajuomia?

 

 5.      Koululaisten ruutuaikaa pitää rajoittaa

 

• ruutuaikaa ei ole ainoastaan se aika, jolloin illalla katsotaan televisiota, vaan esim. kännyköiden ruutuja koululaiset yrittävät kouluaikana tiirailla salaa

 

• vanhempien kannattaa joskus tutkailla, että millaisia viestejä ja mihin vuorokauden aikaan koululaiset viestittelevät toisilleen

 

•  koululaisen sanavarasto kapenee liiallisen ruutuajan seurauksena

• ”voiko johtolangasta virkata?”

• ”soisten järvien rannoilla kasvaa…” – koululaisen kysymys: ”Mikä on soisten järvi?”

 

 

 

 

 

 

”Kehu lapsi päivässä”…

 

 

…oli eräs Minna Sarvijärven antama vinkki vanhemmille!

 

 

Opettaja, KM, emäntä ja kansanedustajaehdokas kiteytti sanomansa näin:

 

 

Arjen järjellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On populistista syyttää tilaaja-tuottaja - mallia kaikista Tampereen ongelmista

Maanantai 27.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry – tuttavallisemmin MSL-Tampere – jonka puheenjohtajana taannoin toimin runsaat pari vuotta, järjesti Kirjastotalo Metson Toivonen-salissa mielenkiintoisen kaikille avoimen yleisötilaisuuden 23.1.2014.

 

 

 

 

Paikalla oli nelisenkymmentä kiinnostunutta osanottajaa.

 

 

Tilaisuuden alustajana toimi Tampereen kaupungin tilaajajohtaja, vast´ikään eli 22.11.2013 tohtoriksi väitellyt Kari Hakari.

 

Hakarin väitöskirjan nimi on:

”Uusi julkinen hallinta – kuntien hallinnonuudistuksen kolmas aalto?”

Se löytyy googlaamalla vaikkapa näin: "Kari Hakari väitöskirja”.

 

 

MSL-Tampereen järjestämän yleisötilaisuuden julkistettuna teemana oli "Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja –mallin hyvät ja huonot puolet". 

 

 

 

 

Yleisötilaisuuden avasi MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki…

 

 

 

 

 

 

 

…ja sen johdattelija toimi MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

 

 

 

Tilaajajohtaja Kari Hakari oli otsikoinut esityksenä…

 

 

 

 

 

…”Tampereen toimintamalli ja tulevaisuudennäkymiä”.

 

 

 

 

 

Tilaajajohtaja Hakarin mukaan Tampereen toimintamalliin kuuluvat tasavertaisina tilaaja-tuottaja -malli, asiakaslähtöinen prosessiajattelu ja pormestarimalli.

Tilaajajohtaja Hakari, jos kuka tuntee Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja -mallin, sillä hän on sen "isä" ja on tehnyt siitä myös uunituoreen väitöskirjan.

 

 

Kari Hakari kysyi tilaaja-tuottaja –mallia populistisesti arvostelevilta, että minne menet toimintamalli, ei suinkaan, että minne menet tiltu (tilaaja-tuottajamalli)!

 

 

 

 

Kannatan pääsääntöisesti tilaaja-tuottaja –mallia, mutta tässä uskallan olla Hakarin kanssa vahvasti eri mieltä – luottamushenkilöiden viisikko samaistuu liian helposti neljän vahvan virkahenkilön mielipiteisiin ja sen vuoksi luottamushenkilöiden sana on varassa hukkua virkahenkilöiden mielipiteiden alle.

 

On myös muistettava, että pormestarit ja apulaispormestarit vaihtuvat neljän vuoden välein, mutta virkahenkilöt istuvat jakkaroillaan kunnallisvaaleista välittämättä.

 

*************

 

Tilaajajohtaja Kari Hakari esitteli asiaansa monien diakuvien avulla ja pääosin kannatan Hakarin esittämiä näkökantoja.

 

Yleisötilaisuudessa pikkupoliitikot halusivat ”loistaa” ja vastustivat vahvasti ”poliittisten pisteiden keruu –mielessä” tilaaja-tuottaja – mallia. On kuitenkin muistettava, että he ovat sen aikoinaan hyväksyneet.

 

Totean selkeästi, että Tampereella on vakavia ongelmia, mutta niiden perussyy ei ole tilaaja-tuottaja –malli.

 

Tunnen läpikotaisin Tampereella teknisen puolen tuottajapuolen ja tiedän, että siellä ei politikointia harrasteta, vaan toiminta on siellä yritysjohtamista.

 

Olin mielissäni, kun tilaajajohtaja peräänkuulutti välttämään politikointia ja painottamaan työskentelyä yritysjohtamiseen. Täydet pisteet tilaajajohtaja Kari Hakarille!

 

Käytin tilaisuudessa parikin puheenvuoroa ja toisessa puheenvuorossani kiinnitin seuraaviin asioihin huomiota:

 

• kuilu tilaajan ja tuottajan välillä pitää poistaa. Tilaajapuolen henkilöt kokevat olevansa arvostetummassa asemassa kuin tuottajat ja tämä harhakuvitelma pitää poistaa

• Kataisen hallituksen suunnittelemien kunta- ja sote-uudistusten perään ei Tampereella pidä haikailla, sillä ne eivät tule nykyhallituksen kaavailemalla tavalla toteutumaan

• vammaispalveluihin panostamista pitää lisätä

• luottamushenkilöt päättävät, virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat

• palveluja tilataan huonosti. Tilaamiseen on panostettava ja tilaajan koulutusta on lisättävä, jotta tilaajapuolen henkilökuntamäärää voidaan optimoida todellista tarvetta vastaavaksi 

• sopimukset ovat kaiken toiminnan perusta. Seuraavan vuoden sopimukset on saatava molemmin puolin hyväksytyiksi ”vanhan vuoden” puolella

 

 

Tilaisuuden jälkeen käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja. Niissä tuli esille, että erityisesti terveydenhoidon, vanhuspalvelun ja myös muiden ”pehmeiden” palvelujen puolella tuotantohenkilökunta joutuu työskentelemään vajavaisilla resursseilla. Puuttuu autoja, puuttuu kännyköitä ja puuttuu todellista työnjohtoa, jotta asiat pystyttäisiin hoitamaan kunnolla sekä kustannustehokkaasti.

 

Henkilökohtaisena yhteenvetonani totean, että Tampereen tilaaja-tuottaja – mallin ongelmana on tilaajan tottumattomuus bisneshenkiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan.

 

Ei ole osattu orientoitua siihen, että sitä saa mitä tilaa!

 

 

Kiitän MSL-Tamperetta hienon yleisötilaisuuden järjestämisestä ja toivon, että helmikuun 20. päivänä samassa paikassa järjestettävä tilaisuus on yhtä antoisa!

 

Kuulimme, että silloin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen alustaa vähintään yhtä mielenkiintoisista asioista kuin Kari Hakari 23.1.2014!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n Kulttuuripalkinto Vesuri luovutettiin Johannes Jonov´lle

Perjantai 1.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere on Tampereella toimiva opinto- ja kulttuuriyhdistys.

 

Yhdistyksen monipuolisen toiminnan eräs vuosittainen muoto on jakaa kulttuuripalkinto tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Kulttuuripalkintona on suomalaisvalmisteinen Vesuri!

 

Yhdistys päätti tänä vuonna jakaa Kulttuuripalkinto Vesurin pääsihteeri, seniori, sadan maratonin mies Johannes Jonov´lle.

 

Kulttuuripalkinto ojennettiin Johannes Jonov´lle hänen 85 –vuotispäivänään 30.1.2013.

 

Sain olla paikalla Jonov´n kotona hänen 85 –vuotispäiväjuhliensa yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

 

Kulttuuripalkinnon luovuttamiseen liittyvän kunniakirjan tekstin luki ja luovutussanat lausui MSL-Tampereen hallituksen jäsen,  edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Kulttuuripalkinto Vesurin päivänsankarille luovutti MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki (oikealla). 

Muut henkilöt oikealta lukien ovat Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski ja Atte Nikkanen.

 

 

 

Pääsihteeri Johannes Jonov on toiminut ansiokkaasti veteraaniurheilun kehittäjänä ja myös siihen ansiokkaasti itse osallistuen – takeena tästä on hänen saavutuksensa sadan maratonin juoksemisesta! 

Veteraaniurheiluseura Kunto-Pirkkojen perustajajäsenyys on puolestaan osoitus Jonov´n työstä veteraaniurheilun järjestötyössä.

 

 

 (Kuva: Atte Nikkanen)

Sain onnitella Johannes Jonov´a Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kiitin päivänsankaria hienon tilaisuuden järjestämisestä. Kiitin päivänsankaria siitä arvokkaasta järjestötyöstä, jota hän on tehnyt ja johon jatkuvasti edelleen osallistuu.

Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Raija Kytöharju ojensi päivänsankarille kukat.

 

 

 

Johannes Jonov kertoi meille muisteluksia värikkään taipaleensa varrelta. 

Erityisen läheisiä Jonov´lle ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan asiat, sillä hän on isänsä vanavedessä toiminut kuoripoikana seurakunnan Tampereen pyhäkössä jo varhain.

 

 

 

Johannes Jonov toimi Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenenä 2009 – 2012.

Luottamushenkilöasemaansa merkittävän ja arvostetun museon johtokunnan jäsenenä Jonov muistelee lämmöllä. Tämä luottamushenkilöasema tuo Jonov´lle edelleen menoja, sillä hän on juuri saanut kutsua saapua vieraaksi pian avattavan uuden näyttelyn avajaisiin.

 

 

MSL-Tampere on jakanut Kulttuuripalkinto Vesurin vuosittain vuodesta 2006 alkaen.

 

Palkinnon aikaisemmat saajat ovat;

 

• kansanedustaja Mikko Alatalo
• ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• valokuvaaja Jukka Rautio
• toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
• musiikkiterapeutti Tuija Salama-Leppänen

 

Onnitteluni uusimmalle Kulttuuripalkinto Vesurin saajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperilennokit ja kokemukset valkosipulin viljelystä olivat suosittuja kiinnostuksen kohteita Hämeenpuiston ystävien järjestämässä Puistofiestassa Tampereella

Maanantai 13.8.2012

Hämeenpuiston Ystävät on Tampereen kaupungin, Hämeenpuiston asukkaiden ja yrittäjien yhteinen hanke Hämeenpuiston elävöittämiseksi.

Se järjesti Hämeenpuistossa Puistofiestan sunnuntaina 12.8.2012.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry olivat yhteisellä osastolla mukana tapahtumassa.

 

Hoidin yhdessä Tarmo Aaltosen osastollamme kaikki esittelyt koko mielenkiintoisen tapahtuman ajan.

 

 

 

Tarmo Aaltonen on kehittänyt paperilennokkien rakentelusta taiteen…

 

 

 

 

 

…ja hänen paperilennokkinsa olivatkin koko tapahtuman ajan suuren kiinnostuksen kohteena. 

Tarmo valmisti viisituntisen tapahtuman aikana lähes 200 paperilennokkia ja kaikki ne matkasivat tyytyväisten lasten mukana Hämeenpuistosta lasten koteihin.

 

 

  

Minä keskityin arvuuttelemaan kahden yli metrisen valkosipuliyksilön kanssa, että mikä kasvi on kyseessä. 

Tapasin päivän aikana lukemattomia valkosipulin ystäviä, joille valkosipulin viljelytekniikka oli uusi asia. 

Kirjallisuustieto kertoo, että valkosipuli kasvaa puolimetriseksi, mutta meillä puolimetristä valkosipulia pidetään osoituksena viljelyn epäonnistumisesta. On toki tunnustettava, että kasvin kokonaispituus ei ole tärkeintä vaan se, että sipulin muodostamat kynnet ovat kookkaita. 

Esittely-yksilöni olivat nostettu maasta edellisiltana ja suuren kokonsa ansiosta ne herättivät ihailua.

 

 

 

 

Saimme näyttelyosastomme valmiiksi hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkamista.

Tässä on osastomme ennen näyttelyn avaamista!

 

 

Laskeskelimme, että osastollamme vieraili tapahtuman aikana nelisensataa paperilennokeista ja valkosipulista kiinnostunutta henkilöä. Oli mukava jutella heidän kanssaan ja ehkä pystyin antamaan heille jotain uutta tietoa valkosipulinviljelystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 30-vuotisjuhlakokous, kulttuuripalkinnon jakaminen ja kansanedustaja Mikko Alatalon juhlapuhe olivat hieno kokonaisuus

Keskiviikko 21.3.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere eli Maaseudun Sivistysliiton opinto- ja kulttuuriyhdistys ry on perustettu 24. helmikuuta vuonna 1982. Paikka oli TV2:n tiloissa Tampereen Tohlopissa.

 

Perustamisesta tuli siis kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta ja kolmekymmenvuotisen toiminnan johdosta järjestimme juhlatilaisuuden Pirkan Marttojen koulutustilassa Tampellan esplanadilla Tampereella 19.3.2012.

 

 

Toimin MSL-Tampereen puheenjohtajana ja normaalisti laadin puheeni vasta viime hetkillä, mutta arvokkaan tilaisuuden vuoksi poikkesin tavoistani ja laadin puheluonnokseni jo parisen tuntia ennen H-hetkeä.

Kuvan otti kamerallani Karoliina Koskela.

 

 

Tässä luonnokseni, jota en orjallisesti noudattanut, mutta hyvän tuen se antoi avauspuheenvuoroni pitämisessä:

============

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!

 

Vietämme tänään valtakunnallisesti Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää.

 

Valtakunnallinen liputuspäivä sopii erinomaisesti yhteen nyt alkavan Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30-vuotiskokouksen kanssa.

 

Minna Canth syntyi tasan 168 vuotta sitten näillä kulmilla, sillä hänen isänsä toimi Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaalla mestarina.

 

Minnan synnyinkodin tarkka osoite on Puutarhakatu 8. Sillä paikalla nyt olevan talon seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan, että Minna Canth syntyi sillä paikalla sijainneessa talossa v. 1844. Joissain tiedoissa Minna Canth´n syntymävuodeksi kerrotaan 1843.

 

Canth´n perhe muutti Kuopioon, kun Minna oli 9-vuotias, sillä Minnan isä sai Kuopiosta paikan Tampereen Lankakaupan hoitajana.

 

Minna Canth´n Tampereella sijaitseva muistomerkki sijaitsee Hämeenpuistossa Puutarhakadun ja Satakunnankadun välissä.

 

Pyynikinrinteellä sijaitsee Minna Canthin katu.

 

Vaikka Minna Canth oli aikansa radikaaleja, voimme olla yksimielisiä, että Maaseudun Sivistysliiton ja Minna Canth`n ajatuksilla on paljon yhteistä.

 

Maaseudun Sivistysliiton esittelyaineistossa ensimmäiseksi tavoitteeksi todetaan tasa-arvo. Se oli ydinajatus myös Minna Canth´n toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa.

 

Toisena tavoitteenaan MSL tuo esiin ihmisyyden ja se jos mikä oli keskeistä myös Minna Canth´lle.

 

Voimme olla mielestäni varmoja, että maaseutukulttuurin päämäärien toteuttaminen ja maaseudun, kylien, yhteisöllisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan kehittäminen olivat MSL:n tapaan myös Minna Canth´n toiminnan kulmakiviä.

 

Maaseudun Sivistysliiton alkiolaisuuteen ja konstailemattomaan maahenkeen perustuva sivistyskäsitys ovat molempien tänään juhlivien tahojen eli Minna Canth´n ja MSL-Tampereen kantavia ohjenuoria.

 

Arvoisa juhlayleisö!

 

Näillä ajatuksilla toivotan Teidät tervetulleiksi tähän Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen juhlakokoukseen.

 

Meillä on suuri etuoikeus juhlia tänään!

 

Olkaat tervetulleita!

 

===========

 

 

Poikkesin ennen tilaisuutta Hämeenpuistossa Minna Canth´n patsaalla ja totesin, että räntäisessä säässä kirjailijan patsas oli tukevasti paikoillaan.

 

 

Tässä vuonna 1951 Kurun mustasta graniitista taiteilija Lauri Leppäsen veistämä patsas, joka oli Minna Canth`n 168-vuotissyntymäpäivän kunniaksi saanut muutaman kukkaistervehdyksen.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"

Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.

Seminaarin teema oli:

Muuttuuko kunta ja mihin suuntaan?

Seminaarin ensimmäisen alustuksen piti Tampereen Yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri

Haveri totesi esityksensä alussa, että kuntakoolla on merkitystä, mutta optimaalisia kuntakokoja voidaan määritellä ainoastaan yksittäisille palveluille ja tehtäville.

Samankokoisten kuntien välillä kustannuksissa on suuria eroja, jatkoi Haveri.

Kuntakoon tarkastelussa Haveri päätyi siis sille kannalle, kuntakoko on vain yksi selittävä tekijä palvelujen tuottamisen kustannuksissa.

Haveri lanseerasi kuntien kustannustehokkuuden ”mustaksi laatikoksi” joukon asioita, joiden pohjalta lopulta muodostuu kunnan kustannustehokkuus.

Tähän ”mustaan laatikkoon” kuuluvat mm.:

•    johtaminen
•    maantiede
•    ikärakenne
•    sitoutuminen
•    käytännöt
•    kulttuurit
•    teknologia

Professori Haveri on hyvä ja selkeäsanainen esiintyjä. Hyvästä ja asiastaan varmasta esiintyjästä kertoi se, että hän tuli luentopöydän takaa yleisön eteen ja piti siitä alustuksensa.

Haveri tarkasteli kaupunkiseudun kuntaliitosta ja hänen tässä kohdin esittämiään ajatuksia voidaan soveltaa Tampereen seudulle kaavailtuun Suur-Tampereeseen, vaikka sitä teemaa ei hänen esittämässään aineistossa esiintynytkään.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen mahdollisuuksiksi…

…Haveri mainitsi, että päätöksenteko voisi lähteä koko kaupunkiseudun eikä yksittäisten kuntaintressien näkökulmasta. Esimerkkinä Haveri mainitsi yhdyskuntarakenteen koordinoidun kehittämisen.

Politiikanteon ammattilaistuminen olisi kaupunkiseudun kuntaliitoksen tuloksena mahdollista – osa ehkä näkee tämän mahdollisuutena, mutta ilmeisesti yhtä monia haittana.

Kaupunkiseudun kuntaliitos loisi edellytyksiä tehokkuuden parantamiselle niissä tehtävissä, joissa suuremmasta kuntakoosta olisi hyötyä.

Uhkina kaupunkiseudun kuntaliitoksessa…

…professori Arto Haveri näki monia tekijöitä.

Lähidemokratian ja osallisuuden hiipuminen olivat Haverin mielessä päällimmäisenä.

Reuna-alueiden edustuksen väheneminen, josta sitten taas seuraisi tarve luoda erilaisia kaupunginosademokratian (käsite on jo sinällään melkoinen sanahirviö = kirjoittajan toteamus) malleja, olisi Haverin mielestä eräs uhka.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin monia hyviä ja toimivia malleja, kun koko kaupunkiseutu joutuisi byrokratisoitumaan ja seudullinen ”mosaiikki” yhtenäistyisi.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen alkuvaiheessa kunnallispolitiikka tukkeutuisi ja olisi vaarana muodostua vanhoihin kuntarajoihin tukeutuvia ”kuntapuolueita”. Haveri pitää mahdollisena, että kunnallispolitiikka voisi tukkeutua tulevassa suurkunnassa jopa vuosikymmeneksi kuntapuolueiden toiminnan kautta!

Olen tällä palstalla joku aika sitten pitänyt positiivisena kuntien keskinäistä kilpailua. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun Haveri mainitsi, että kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin kuntien positiivinen kilpailu.

Loppuyhteenvedossaan professori Haveri totesi tämän jutun otsikoksi laittamani toteamuksen, että ulkoa pakotettu muutos ei toimi. Haveri jatkoi, että Suur-Tampere - nyt hän mainitsi nimeltä Suur-Tampereen – voisi toimia, jos siihen päädyttäisiin yhteisymmärryksessä.

Sitä ennen yhteistyö on parempi vaihtoehto.

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitosta

Perjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa.


Paikalle saapui lähes sata kiinnostunutta ja tilaisuus kesti yli kaksi ja puoli tuntia.


MSL-Tampereen puheenjohtajana sain avata tilaisuuden.


Tilaisuudessa toimivat alustajina Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli.


Kommenttipuheenvuorot teeman ”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja” pohjalta esittivät johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta ja Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.


Kansanedustaja ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään esityksen otsikko oli: ”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”.


Tilaisuuden juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.


Alustukset ja kommenttipuheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Ne valottivat ajankohtaista kuntauudistuskeskustelua monelta näkökulmalta.


Totesin avaussanoissani, että Maaseudun Sivistysliitto tukee ihmisten monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuutta sekä jatkoin, että tämän tilaisuuden tavoite on juuri näiden asioiden edistäminen.


Pyrin lähipäivinä palaamaan tarkemmin kuntaseminaarimme antiin, mutta tässä kolme valokuvaa eilen illalla järjestetystä tilaisuudesta:

MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.








Juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja hyvin toimikin, sillä yleisö tuntui viihtyvän.






Esitysten jälkeen alustajamme vastasivat yleisön kysymyksiin paneelissa.


Vasemmalta Arto Haveri, Tapani Tölli, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää ja Juha Yli-Rajala – seisomassa Timo Hanhilahti.

Palaan tilaisuudessa esitettyihin asioihin erikseen!


-Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ehdottaa joulutorin siirtämistä Hämeenpuistoon

Lauantai 10.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere  piti sääntömääräisen syyskokouksensa 7.12.2011.

 

Ehdotimme syyskokouksen kannanotossamme, että Tampereen Joulutori järjestettäisiin jatkossa Hämeenpuistossa.

 

Perustelimme kannanottoamme sillä, että kaupungin keskustan kehittäminen on viime vuosina painottunut Keskustorilta itään, mutta lännen suunta kuten Hämeenpuisto sekä Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

Totesimme julkisuuteen toimittamassamme kannanotossa, että Hämeenpuistossa on tänä vuonna järjestetty joitain kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. Ne sopivat sinne hyvin ja sen vuoksi esitimmekin, että Hämeenpuiston elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna Joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä.

 

Joulutori saataisiin Hämeenpuistossa keski-eurooppalaiseen tyyliin käytävämalliseksi ja se olisi mielestämme toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori.

 

Kannanottomme kuului kokonaisuudessaan näin:

 

"MSL-Tampere ehdottaa joulutoria Hämeenpuistoon.

 

Tampereella järjestetään tänä vuonna neljännen kerran joulutori Keskustorilla. Joulutunnelman lisääminen on tuonut kaivattua toimintaa kaupungin keskustaan. Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen on painottunut viime vuosina Keskustorilta itään. Lännen suunta kuten Hämeenpuisto ja Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

 

Tänä vuonna Hämeenpuistossa on järjestetty joitakin kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. MSL-Tampere ehdottaa, että Hämeenpuiston toiminnan elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä. Käytävämallinen joulutori olisi toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori."

 

Kannanottomme lisäksi toimitimme julkisuuteen myös henkilövalintojamme koskevan osion ja se kuului puolestaan näin:

 

"Puheenjohtajana jatkaa Esko Erkkilä

Puheenjohtajakseen MSL-Tampereen syyskokous valitsi vuodelle 2012 Esko Erkkilän, jolla alkaa toinen puheenjohtajavuosi. Hallituksen muu kokoonpano on sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Ari Hirvikoski, Kaarina Peltomäki, Ritva Männistö, Seppo Ollinkoski ja Jouni Koskela, joka toimii pärekorinheittojaoston puheenjohtajana."

 

Kannanottomme ja tiedotteemme saivat tamperelaisessa mediassa suuren huomion, sillä ne julkaisivat aineistoamme laajalti tamperelaisten tiedoksi.

 

-Esko Erkkilä-

Juuret ovat tärkeä osa identiteettiämme

Lauantai 29.10.2011 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen puheenjohtajana minulla oli taannoin tilaisuus yhdistyksemme viirinjakojuhlan avauspuheenvuorossani tarkastella aihepiiriä, jonka koen tärkeäksi.

 

Kyse on juurista ja niiden tuntemisesta.

 

Totesin mm.;

 

”Meillä monilla MSL-toiminnassa mukanaolevilla fyysiset juuret ovat maaseudulla, mutta yhä suuremmalla osalla meistäkin fyysiset juuret ovat kaupungissa. Joillakin ne ovat alun perin olleet kaupungissa ja joillekin ”kaupunkilaisjuuret” ovat kasvaneet vasta kaupungissa olemisen aikana.

 

Uskallan väittää, että kaupunkilaistaustan omaavat MSL-aktiivit ovat löytäneet pontimensa MSL:n perusajatuksesta, joka tavoittelee mm. tasa-arvon ja ihmisyyden päämäärien toteutumista.”

 

Otin esimerkin Karjalaan jääneiden juurista ja kerroin anoppini kokemasta:

 

”Juurien osalta ne vanhempamme, esivanhempamme, sukulaiset ja tuttavat, jotka joutuivat lähtemään Karjalasta sodan seurauksena, kaipasivat ja kaipaavat Karjalaan jääneitä kotiseutujaan – juuriaan.

 

Seurasin tässä mielessä nyt jo edesmennyttä anoppiani, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella. Yhteen aikaan hänen virallisissa tiedoissaan – mm. Kela-kortissa luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Onneksi tämä korjattiin ja anoppini Kela-kortissa luki lopulta syntymäpaikan kohdalla ”Salmi”.”

 

Kerroin, että tunnistan henkilökohtaisestikin omien juurieni osittain katkenneen, kun synnyinkuntani liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkala ei ole enää lainkaan se sama paikkakunta kuin se oli itsenäisenä kuntana – paljon heikompaan suuntaan on menty!

 

Annoin avaussanoissani tunnustusta Maaseudun Sivistysliitolle, kun sillä on monipuolista yhteistyötä kyläyhdistysten kattojärjestöjen ja vastaavien kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa auttaa ja rohkaisee ihmisiä juurien etsimisessä ja tunnistamisessa.

 

Palasin vielä suunnitteilla olevaan suureen kuntauudistukseen, kun totesin, että…

 

”…työsarkaa juurien etsimisessä ja löytämisessä riittää, sillä julkisuudessa paljon mielipiteitä kirvoittanut suuri kuntauudistus uhkaa tehdä suuret joukot suomalaisia juurettomiksi. Myös kaikkinainen toimintojen keskittäminen asutuskeskuksiin ja asutuskeskusten erilaiset kaavamääräykset – joita ollaan toteuttamassa mm. Tampereen seutukunnan alueella – merkitsevät ihmisten juurettomuuden lisääntymistä.”

 

Avaussanojeni lopuksi heitin haasteen:

 

”Haastan kaikki MSL-ajatusmaailman sisäistäneet, mutta myös kaikki muut kansalaiset talkoisiin, joissa huomioitaisiin ihmisten juuret ja pidettäisiin ne elinvoimaisina.

 

En halua tämän enempää yksilöidä toimenpiteitä, jotta kaikilla MSL:n asianosaisilla olisi vapaat kädet pohtia niitä tapoja, joilla juurien vaalimista huomioitaisiin.”

 

Toivoin avaussanoissani ja toivon niin tässäkin, että ehdotukseni pysäyttäisi meidät hetkeksi ja että se saisi tuulta siipiensä alle.

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru säilytti 13. sijansa naisten sarjassa pärekorinheiton kaikkien aikojen maailmantilastossa

Sunnuntai 26.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Pärekorinheiton kaikkien aikojen maailmatilasto laitettiin osittain uuteen uskoon Tampereella Vaakonpuistossa kesäkuun 23. päivänä pidetyissä kilpailuissa.

 

Valitettavasti naisia ei ollut paikalla lainkaan ja se merkitsi, että asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru säilytti 13. sijansa naisten sarjan kaikkien aikojen maailmantilastossa.

 

Krista Kiuru on heittänyt tuloksen 10,20 metriä Porin torilla järjestetyssä kisassa vuonna 2010 ja sillä hän pitää edelleenkin hallussaan maailmantilaston 13. sijaa naisten sarjassa.

 

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on nostanut viime vuosien toiminnallaan pärekorinheiton suosituksi lajiksi. Yhteistoiminta Suomen pärekorikehdon Porin kanssa on ollut tässä toiminnassa tärkeää.

 

Vanha totuushan on, että kun mennään Poriin, siellä pistetään pärekoriin ja vedetään pitkin torii.

MSL-Tampereen yhteistyökumppanina Porissa järjestettävissä pärekorinheiton MM-kisoissa on Satakunnan Viikko.

 

Mutta ne pärekorinheiton kilpailut 23.6.2011.

 

Tässä MSL-Tampereen nettisivuille Jouni Koskelan toimesta kilpailupäivän iltana ilmestynyt uutinen:

”Juhannuksen läheisyys ja kaksi tuntia ennen kisaa alkanut kova sade verottivat osanottoa MSL-Tampereen piirikunnallisiin pärekorinheittokisoihin. Sivumyötäinen tuuli suosi heittäjiä niin, että kaikki heittäjät heittivät vuoden parhaat tuloksensa. Kilpailun voittanut Jouni Koskela heitti kuluvan vuoden maailman kärkituloksen 17.29. Tulos on Koskelan paras kahteen vuoteen.

Toiseksi heittänyt MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä heitti pärekoria ensimmäistä kertaa ja saavutti heti hyvän tuloksen 14.01.

Tulokset:

1. Jouni Koskela 17.29 

2. Esko Erkkilä 14.01 

3. Ari Hirvikoski 13.50 

4. Tuomo Hakkarainen 13.13 

5. Harri Erkkilä 10.05 

6. Johannes Jonov 10.00 

7. Joona Koskela 7.60” 

 

 

 

 

Heittovälineenä on kaksisankainen ns. torikori. Pärekorin on oltava siinä kunnossa, kuin korintekijä on sen valmistanut, sillä mm. ilmastointiteipin käyttäminen korin reikien tukkimisessa on kielletty.

Heitto tapahtuu paikaltaan lankun takaa ja vauhtia – esimerkiksi pyörähdystä – ei saa käyttää.

Heittotekniikoita on tällä hetkellä kolme; alakautta heittäminen, kiekonheittäjän tapaan sivulta heittäminen ja eräät kokeneet heittourheilijat käyttävät yliolan heittoteknikkaa tyyliin ”keihäänheittäjä”.

Heittosektori on sama kuin kuulantyönnössä.

 

 

 

Heittopaikalle oli merkittynä naisten ME-heiton pituus eli 14.99 – ennätystä pitää hallussaan Helmi Hoppu sekä…

 

 

…miesten ME-heiton pituus 18.57, jota pitää hallussaan tämänkin kisan voittanut Jouni Koskela. Koskela heitti kisassa yhden todella pitkän heiton, mutta sektorirajojen ylittäneenä sitä ei luonnollisestikaan mitattu.

 

 

 

ME-mies Jouni Koskela käyttää kiekonheittotyyliä. Tässä hänen heittämänsä pärekori on kadonnut kuvan ulkopuolelle. Heittoa seuraavat vasemmalta Johannes Jonov, Harri Erkkilä sekä Ari Hirvikoski.

 

 

 

Alakautta tapahtuvaa heittoteknikkaa käyttävän Johannes Jonov`n tyylinäyte.

 

Kisan jälkeen näyttää siltä, että epävirallisen tarkastelun mukaan nyt pidetyn kisan ensikertalaiset sijoittuvat kaikkien aikojen maailmantilastossa miesten sarjassa seuraavasti:

 

• Esko Erkkilä sijalle 23 ja…
• …Harri Erkkilä sijalle 63

 

Pärekorinheiton avoimet Tampereen mestaruuskisat järjestetään Vaakonpuistossa 20.8.2011 klo 12.00 ja kesän MM-kisat sekä haasteottelu Tampere – Pori, Porin torilla 24.9.2011.

 

Tervetuloa mukaan!

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle

Sunnuntai 3.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere on vuodesta 2006 alkaen jakanut palkinnon henkilölle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

Palkinto on suomalainen vesuri. Vesuri kuvaa osaltaan sitä työtä, jota kulttuurin ja sivistystyön edelläkävijä joutuu tekemään, kun hän etenee yhteiskuntaa ympäröivässä ”viidakossa”.

Sentterissä keskiviikkona 30.3.2011 järjestetyssä juhlatilaisuudessa palkinnon sai tamperelainen toimistosihteeri ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen pitkäaikainen vapaaehtoistyö Tampereen kaupungin luottamuselimissä sekä useissa yhdistyksissä olivat perusteluja hänen palkitsemiselleen.

 

MSL-Tampere viittasi palkitsemisperusteluissaan myös siihen laajaan järjestötyöhön, jossa Rantaviita-Tiainen on ollut edistämässä kulttuuritoimintaa. Tämä työ on ollut edesauttamassa sivistyksellisen ja koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen monivuotinen menestyksekäs toiminta on merkinnyt naisten tasa-arvon edistymistä.

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet kansanedustaja Mikko Alatalo, ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, valokuvaaja Jukka Rautio ja viime vuonna toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

 

Palkittu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen palkintoineen kukitettuna keskellä. 

MSL- Tampereen pitkäaikainen puheenjohtaja ja nyt hallituksessa tiedotusvastaavana toimiva Jouni Koskela (vasemmalla) sekä MSL-Tampereen nykyinen puheenjohtaja Esko Erkkilä (oikealla).

 

-Esko Erkkilä-

Pohjola-Norden´lla on tärkeä rooli Suomen suuntautumisessa muihin Pohjoismaihin

Keskiviikko 2.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö.

Sen tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Sain tammikuun lopulla olla läsnä tilaisuudessa, jossa Tampereen Pohjola-Norden ry:n hallituksen puheenjohtaja FT Eeva Tuokko kertoi kansalaisjärjestön toiminnasta. Tilaisuus pidettiin Sentterissä Tampereella.

Kyse oli Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n eli MSL-Tampereen järjestämästä tilaisuudesta.

Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jolla on liittotoimiston lisäksi kattava piiri- ja 180 paikallisyhdistyksen paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä 12 000 henkilöjäsentä.

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä on 130 henkilöjäsentä. Mainittakoon, että Turun paikallisyhdistyksellä on 350 jäsentä. Tampereen paikallisyhdistys on suomenkielinen.

Norden-yhdistykset ovat vuosien mittaan tehneet useita pohjoismaisia aloitteita ja toimineet painostusryhmänä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Kriitikoiden mielestä pohjoismainen yhteistyö on EU:n aikakaudella tullut tiensä päähän, mutta viimeaikaiset suunnitelmat mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja puolustuspolitiikan alalla osoittavat, että pohjoismainen yhteistyö on tänäkin päivänä dynaamista, ajankohtaista ja tärkeää.

Tampereen Pohjola-Norden ry järjestää Pohjolan Pidot 23.03.2011. Silloin vietetään Pohjolan päivää, joka on myös virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen eli 23.3.1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen vuosipäivä.

Kiitän FT Eeva Tuokkoa mielenkiintoisesta esityksestä. Esityksen jälkeen käyty vilkas keskustelu osoitti, että Pohjola-Norden –toiminta kiinnostaa!

-Esko Erkkilä-