52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä- Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa. Tunkelon Ratsutilan päärakennus on poikkeuksellisen suuri, hyvin säilynyt uusrenesanssipäärakennus elävänä esimerkkinä 1800-luvun lopun vauraasta talonpoikaisrakentamisesta ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehen asumiskulttuurista, sillä aikoinaan tilan omistanut Elias August Ekman (1846 – 1915, vuodesta 1905 Tunkelo) oli aikanaan talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja!
Tunkelon pihapiirissä on Museoviraston ohjeiden mukaisten kunnostustöiden alla oleva aittarakennus ja…
…pihapiirissä on myös se kuuluisa ”päästä vedettävä kivinavettakin”!
Nautimme Tunkelon viitisen metriä korkeassa pirtissä juhlalounaan ja sitä ennen oli mielenkiintoista kuulla emännän eloisaa selvitystä Tunkelon tilan historiasta!
Yhdistykset!Tehkääpä matka Tunkeloon!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapio Rautavaara, Tapio Rautavaara Korttipakka, Oriveden Längelmäki, Tunkelo, Tunkelon Ratsutila, Elias August Ekman, Pirkanmaan Agrologit, Tunkelon 54 ikkunaa, Museovirasto, "päästä vedettävä kivinavetta", |
Pyynikin yli 50 vuotta vanhan uimahallin entisöinti ja perusparannus ovat kulttuuritekoTiistai 28.12.2010 - -Esko Erkkilä- Perinteikäs Pyynikin uimahalli avattiin 50 vuotta sitten. Perinteet eivät kuitenkaan painaneet, kun uimahalli suljettiin hygienia- ja turvallisuussyistä kolmisen vuotta sitten. Uimahalli ehti olla käytössä avajaisvuodestaan 1957 aina 20.12.2007 saakka. Pyynikin uimahalli on arkkitehti Harry W. Schreck´n suunnittelema vuosina 1954…1956. Uimahalli on v. 2006 siirtynyt suojelukaavan piiriin, joka merkitsee, että rakennusta ei saa purkaa ja myös sisääntuloaula sekä allashuoneen sisätilat on suojeltu. Pyynikin uimahallin perusparannustyöt ovat alkaneet, kuten jokainen huomaa, joka kulkee uimahallin ohi. Uimahallin tilamuutokset on toteutettava suojelun hengessä. Kaikki pintarakenteet uusitaan ja uutta on se, että esteettömyys toteutetaan kaikilta osin. Perusparannuksen jälkeen paljain jaloin kulkemista tapahtuu ainoastaan vaakatasossa. Museoviraston ja Tampereen kaupungin kesken on vielä menossa tietty vääntö uima-altaan vedenpinnan tasosta. Museoviraston lähtökohta on se, että uima-altaan vedenpinnan taso olisi entinen eli – 35 senttiä uima-altaan reunasta. Tampereen kaupunki taas lähtee siitä, että vedenpinta olisi uima-altaan reunan tasalla. Tampereen kaupungin mukaan ilma ei pääse vaihtumaan altaan yläpuolella, kun vedenpinta on altaanreunan alapuolella. Uimarit hengittävät kloorihöyryjä ja muita kaasuja, mikä voi aiheuttaa allergisia oireita. Toivottavasti Museovirasto ja Tampereen kaupunki saavat näkemyseronsa soviteltua, jotta uusittu uimahalli voitaisiin ottaa käyttöön suunnitellusti huhtikuussa 2012. Pyynikin uimahallin entisöinti ja peruskorjaus maksavat 9 miljoonaa euroa. Summa on iso, mutta Pyynikin uimahalli edustaa Tampereella kulttuuriperintöä yli viidenkymmen vuoden takaa, joten tämä rahallinen satsaus on mielestäni paikallaan. -Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyynikin uimahalli, Harry W. Schreck, Museovirasto, |