Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Seinäryijyt tuovat tunnelmaa

Perjantai 11.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan Längelmäen Tunkelon Ratsutilan tunnelmiin ja siellä 29.9.2019 viettämäämme Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin:
 
 
Tunkelon pirtissä on korkeutta viitisen metriä ja sen seinillä on useita seinäryijyjä – kas näin:
 
 
 

IMG_4812.JPG
 
 
 
IMG_4813.JPG
 
 
 
IMG_4814.JPG
 
 
 
IMG_4815.JPG
 
 
 
IMG_4816.JPG
 
 
 
IMG_4817.JPG
 
 
 

******************


 
 
 
IMG_4820.JPG
 
 
Juhlatilaisuutemme juonsi puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja…
 

 
 
IMG_4823.JPG
 
 
…”valtiovallan tervehdyksen” juhlaamme toi agrologi-veljemme kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 
 
Artsi kertoi, että nykyisessä eduskunnassa on ainoastaan kaksi agrologia eli Antti Rantakangas ja hän!
 
 

******************


 
 
 
IMG_4827.JPG
 
 
Pitihän juhlatilaisuudesta ottaa ”luokkakuva”!

 
 
 
IMG_4842.JPG

 

 

Hyvästi Tunkelo tällä kerralla – toivottavasti tapaamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seinäryijyt tuovat tunnelmaa, Tunkelo, Pirkanmaan Agrologit ry, puheenjohtaja Katariina Pylsy, kansanedustaja Arto Pirttilahti,

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

IMG_4801.JPG
 
 
Tunkelon Ratsutilan päärakennus on poikkeuksellisen suuri, hyvin säilynyt uusrenesanssipäärakennus elävänä esimerkkinä 1800-luvun lopun vauraasta talonpoikaisrakentamisesta ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehen asumiskulttuurista, sillä aikoinaan tilan omistanut Elias August Ekman (1846 – 1915, vuodesta 1905 Tunkelo) oli aikanaan talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja!

 
 
 
IMG_4804.JPG
 
 
Tunkelon pihapiirissä on Museoviraston ohjeiden mukaisten kunnostustöiden alla oleva aittarakennus ja…

 
 
 
IMG_4843.JPG
 
 
…pihapiirissä on myös se kuuluisa ”päästä vedettävä kivinavettakin”!

 
 
 
IMG_4810.JPG
 
 
Nautimme Tunkelon viitisen metriä korkeassa pirtissä juhlalounaan ja sitä ennen oli mielenkiintoista kuulla emännän eloisaa selvitystä Tunkelon tilan historiasta!


 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapio Rautavaara, Tapio Rautavaara Korttipakka, Oriveden Längelmäki, Tunkelo, Tunkelon Ratsutila, Elias August Ekman, Pirkanmaan Agrologit, Tunkelon 54 ikkunaa, Museovirasto, "päästä vedettävä kivinavetta",

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

IMG_4790.JPG
 
 
Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius eli ”Paperiperkele”, joka moniin suuntiin vihamiehiäkin saatuaan loi Mänttään kukoistavan paperinvalmistustehtaan. Emil Wikströmin veistos vuodelta 1897.
G.A.Serlachius sai yritysnimensä tämän miehen nimestä!

 
 
 
IMG_4792.JPG
 
 
Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen muotokuva, jonka Wäinö Aaltonen veisti vuosina 1937 – 1942.

 
 
 
IMG_4749.JPG
 
 
Kristus, Aimo Tukiainen vuodelta 1951

 
 
 
IMG_4755.JPG
 
 
Akseli suksilla, Emil Wikström 1906

 
 
 
IMG_4778.JPG
 
 
Vedennoutajatyttö, Wäinö Aaltonen 1922

 
 
 
IMG_4780.JPG
 
 
Hevosenkesyttäjä, Emil Wikström 1919

 
 
 

*******************


 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
 
IMG_4764.JPG
 
 
Hugo Simbergin maalaus "Veljekset" vuodelta
n. 1902 – 1906.

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paperiperkele, Gustaf Adolf Serlachius, G.A.Serlachius, Serlachius-museot, Wäinö Aaltonen, Emil Wikström, Aimo Tukiainen, Hugo Simberg, Tampereen Tuomiokirkko, Pirkanmaan Agrologit,

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

IMG_4769.JPG
 
 
...Albert Edelfelt ja tässä esimerkkinä hänen vuonna 1886 maalaamansa herkkä teos ”Sukkaa kutova tyttö”!

 
 
 

******************


 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
 
IMG_4753.JPG
 
 
…”Leppäkoski” –teos.

 
 
 

****************


 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
 
pekkahalonenjaesko.JPG
 
 
…"Veneentervaaja”

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Serlachius-museot, Gösta-museo. Kultakausi, Suomen taiteen kultakausi, Akseli Gallen-Kallela, Adolf Edelfelt, Pekka Halonen, Veneentervaaja, Pekka Halonen Veneentervaaja, Tampereen Raatihuone, Pirkanmaan Agrologit ry,

Kännykkäaika teki yritysten konttoreissa olleet henkilöhakuvalot tarpeettomiksi!

Torstai 3.10.2019 - -Esko Erkkilä-

On yhä harveneva joukko yritysten pää- ja aluekonttoreissa palvelleita, jotka muistavat henkilöhakuvalot käytössä.

 

 

Henkilöhakuvalot oli asennettu konttoreiden eri huoneisiin ja niillä haettiin puhelimeen ”tärkeitä” henkilöitä.

 

 

Henkilöhakuvaloja näin viime viikolla, kun tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan museoon – siellä henkilöhakuvalojen vilkkuvat valot ovat vielä nähtävissä.

 

 

 

 

IMG_4729.JPG

 

 

 

IMG_4726.JPG

 

 

”Henkilöhakuvalopatteriston” muodosti Serlachiuksella viiden valopisteen pystysuorassa ollut valoryhmä.

 

 

Aloitin työelämäni Raisio-osuuden koulutusjaksolla joulukuussa vuonna 1970 ja silloin näin henkilöhakujärjestelmän toiminnassa.

 

 

Raisiolla valopatteri käsitti muistaakseni vain neljä valopistettä, jotka oli asennettu 2 x 2 –asentoon.

 

 

Jokaisella henkilöllä oli hakujärjestelmässä oma henkilökohtainen ”vilkkumisjärjestys” ja sen nähtyään jokaisen kutsuttavan oli heti kiiruhdettava lähimpään puhelimeen ja soitettava puhelinkeskukselle, joka sitten ohjasi saapuvan puhelun kyseiseen puhelimeen!

 

 

 

Muistan, kun opastusjaksollani joulukuussa 1970 seurasin toimihenkilöruokalassa, kun valot alkoivat vilkkumaan, niin vilkkumisjärjestyksen omakseen tunnistava lopetti syömisen siihen paikkaan ja kiiruhti ruokalan vieressä sijaitsevaan puhelinkoppiin.

 

 

Oli silloin työmoraali korkealla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: G.A. Serlachius, Pirkanmaan Agrologit ry, henkilöhakuvalot,

Onnittelut Timo Tukialle hänelle myönnetystä Suomen Leijonan ritarikunnan ansiorististä!

Keskiviikko 8.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut agrologien koulukuntajärjestön luottamushenkilöpaikoilla vuodesta 1972 alkaen, jolloin tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeriksi.

 

Sitä aikaisemmin toimin Keski-Pohjanmaan Agrologit ry:n rivijäsenenä parisen vuotta.

 

 

Tampereelle tapahtuneen muuttomme jälkeen jatkoin aktiivista toimintaani koulukuntamme järjestötoiminnassa ja se olikin minulle sopivaa toimintaa, sillä agrologien järjestötoiminta on koulukuntatoimintaa, ei ammattiyhdistystoimintaa!

 

 

Nyt olen ollut jo kolmisenkymmentä vuotta rivijäsenenä Pirkanmaan Agrologit ry:ssä, mutta eilen sain pienoisen luottamustehtävän, kun yhdistyksemme vuosikokous valitsi minut puheenjohtajaksi vuosikokouksellemme.

 

 

Järjestimme vuosikokouksemme Villa Rauhasalossa Hämeenkyrössä – tuntematon paikka minulle aiemmin, mutta hieno tuttavuus eilen – voin suositella!

 

 

Tiiviin kunnallispoliittisen toiminnan välissä Pirkanmaan Agrologit ry:n vuosikokouksen puheenjohtajuus oli miellyttävä ja luonnikas kokemus.

 

 

 

IMG_7289.JPG

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry jäsenmäärä on 243 agrologia ja puheenjohtajanamme on jo muutaman vuoden ajan toiminut hämeenkyröläinen Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy.

 

 

Vuosikokous valitsi nuorekkaan Katariinan jatkamaan puheenjohtajanamme myös seuraavaan vuosikokoukseemme saakka.

 

 

 

IMG_7301.JPG

 

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli taas kerran vuosikokouksemme vieraana ja hänen esitystään ajankohtaisista agrologiasioista kuuntelimme tarkkaavaisina.

 

 

Alkaneen vuoden toiminnasta Esko-kaimani kertoi, että maaliskuulla toteutettava opintomatka Portugaliin on jo nyt loppuunmyyty, mutta seuraava agrologimatka Douron alueelle pohjois-Portugaliin syksyllä on suunnitteilla.

 

 

Kerroin, että viime syksynä toteutettu samansisältöinen opintomatka oli täysmenestys ja suosittelinkin matkan varaamista välittömästi.

 

 

Kerroin, että laadin syksyn matkastamme omille nettisivuilleni yli parisenkymmentä matkaraporttia, jotka kukin saivat 800 – 1.200 lukijaa joka päivä.

 

 

IMG_7293.JPG

 

 

Vuosikokouksemme ”huippu” oli se, kun nuorekas puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja liittomme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen luovuttivat agrologi Timo Tukialle Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

 

 

Timo Tukialla on monia ”agrologimaisia” luottamustehtäviä kotikunnassaan Mänttä-Vilppulassa sekä koko Pirkanmaalla – hän toimii mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen toisena varapuheenjohtajana perussuomalaisten mandaatilla.

 

 

 

IMG_7304.JPG

 

 

Vuosikokouksen puheenjohtajana sai minäkin onnitella agrologi-veli Timoa Tasavallan Presidentin hänelle myöntämästä ansiomerkistä.

 

 

Tunnen työelämäni ajoilta Timo ja Riitta Tukian nyt omistuksessa olevan maatilayrityksen Vilppulassa oikein hyvin ja toivotankin tätäkin kautta ”merkilliselle” agrologiveljelle parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, agrologi Timo Tukia, Agrologien liitto, Pirkanmaan Agrologit, Katariina Pylsy, Esko Lappalainen, Etelä-Pohjanmaan Agrologit, Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi,

Merkillistä!

Maanantai 5.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Huomenna vietämme Suomen 99:ttä itsenäisyyspäivää.

 

 

Ritarikunnat ja tasavallan presidentti palkitsevat itsenäisyyspäivämme kunniaksi 3.786 ansioitunutta suomalaista kunniamerkeillä.

 

 

Korkeimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen ruusun suurristin saavat pääministeri Juha Sipilä ja puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

 

 

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan perusti valtionhoitaja G. Mannerheim 1919 isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi. Mannerheim antoi ritarikunnan perustamiskirjan 28.1.1919.

 

 

Suomen Leijonan ritarikunnan perusti tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942 antamallaan asetuksella. Uuden ritarikunnan perustaminen mahdollisti kunniamerkkien helpomman ja tarkemman sovittamisen palkittavan aseman ja ansioiden mukaan.

 

 

 

kunniamerkki.jpg

 

 

Olen vuosia sitten saanut Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin.

 

 

Saamani kunniamerkin tunnus on SVR Ar ja sen on korkeampi kuin esimerkiksi Suomen Leijonan ansioristi tai Suomen Punaisen ristin ansioristi.

 

 

Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkki on aina korkeampi kuin vastaava kunniamerkki Suomen Leijonan ritarikunnassa ja se johtuu siitä, että Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta on vanhempi kuin Suomen Leijonan ritarikunta.

 

 

Tiedän, että merkin minulle anoi Pirkanmaan Agrologit ry.

 

 

Kiitokset Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnalle ja Pirkanmaan Agrologit ry:lle!

 

 

 

 

*****************

 

 

Olen vuosien saatossa saanut olla mukana useiden kunniamerkkien anomisessa ja niistä jokunen ajatus niille hyödynnettäväksi, jotka jatkossa tulevat anomaan yhteisöissään ansioituneille henkilöille kunniamerkkejä.

 

 

Anomus kannattaa tehdä ajoissa

 

  • itsenäisyyspäivänä myönnettävien ansiomerkkien anomukset pitää hoitaa ritarikuntien hallituksille mielellään jo ennen juhannusta

 

Pyytäkää ehdottamanne saajan itse kertoa ansioistansa!

 

  • pitää kuitenkin tehdä selväksi, että anomuksen hyväksyy ritarikunnan hallitus ja siihen päätökseen anojalla ei ole mahdollista vaikuttaa
  • tiedän lukuisia tapauksia, joissa anojalla ei ole ollut tietoa ehdokkaan ansioista ja sen vuoksi anomus on hylätty. Agrologeilla on aina ollut tapana, että ehdokas on itse kertonut saavutuksensa ja sen vuoksi agrologien osalta hyväksymisprosentti on korkea. Jos anomuksen tekee työnantaja, niin työnantaja ei voi tietää kaikkia ehdokkaan ansioita ja siksi monet työnantajan tekemät anomukset on hylätty tai ehdokas on saanut liian vaatimattoman kunniamerkin – tunnen monta tällaista tapausta!
  • viittaan edelliseen, kun kerron, että sain ainakin kahdelle ennen hylätylle alaiselleni kunniamerkin, kun pyysin heitä itse kertomaan saavutuksensa ja liitin ne kunniamerkkianomukseen. Ritarikuntien hallitukset arvostavat siviilipuolella aikaansaatuja tuloksia, sillä niiden mielestä työelämän saavutukset pelkästään eivät useinkaan ole riittäviä ansioita – myös tästä tiedän lukuisia tapauksia!

 

Arvioikaa, että kannattaako kunniamerkkianomuksesta kertoa ehdokkaalle

 

  • pääsääntöisesti kannattaa, sillä asian julkistaminen saa aikaan ainakin sen, että ehdokas arvostaa työnantajaansa/kunniamerkin anojaa

 

Ohjeet kunniamerkkien anomisesta löytyvät, kun googlaa ”Ritarikunnat”!

Kaikki kunniamerkkianomukset kuuluvat tietyn ministeriön piiriin ja kokemuksesta luulen tietäväni, että ministeriöillä on ohjeelliset kiintiöt esittää ritarikuntien hallituksille kunniamerkkianomuksia - anakin takavuosina esim. omakotiyhdistysten anomukset kuuluivat ympäristöministeriön kiintiöön.

 

 

Kerron vielä yhden tositapauksen kunniamerkin anomisesta:

 

 

  • toimin 1970-luvun alkupuolella Etelä-Pohjanmaa Agrologit ry:n sihteerinä ja anoimme itsenäisyyspäivän kunniamerkkiä eräälle ansioituneelle agrologi-veljelle.  Kyseinen agrologi-veli oli niin ansioitunut, että ritarikunnan hallitus päätti myöntää hänelle varsin arvokkaan kunniamerkin. Kunniamerkki oli niin korkea, että siitä joutui anoja – Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry – maksamaan varsin korkean hinnan.
  • muistelen, että kunniamerkin lunastushinta oli tasoa 700 markkaa ja kun yhdistyksen saldotilanne silloin oli n. 1.500 markkaa, niin panostus agrologiveljemme kunniamerkkiin oli merkittävä!
  • alemmat kunniamerkit ovat maksuttomia

 

 

 

Kannustan yhdistyksiä, kuntia, kuntainliittoja ja erilaisia muita tahoja anomaan ansioituneille jäsenilleen kunniamerkkejä, mutta tiedostakaa ne ”vaarat”, jos kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ritarikunnat, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomen Leijonan ritarikunta, Agrologien Liitto ry, Pirkanmaan Agrologit, kunniamerkin anominen, Suomen Valkoisen Ruusun suurristi, Juha Sipilä Suomen Valkoisen Ruusun suurristi,

Nautittava teatteriesitys ei suinkaan vaadi puitteikseen ison kaupungin "miljoonateatteria"!

Sunnuntai 23.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Tamperetta pidetään aiheellisestikin maan johtavana teatterikaupunkina ja näin varmasti myös on.

 

Meiltä suuren teatterikaupungin asukkailta unohtuu, että hyvinkin lähellä Tamperetta pystyy nauttimaan hienoista teatterielämyksistä.

 

Sain eilen olla mukana, kun Pirkanmaan Agrologit järjestivät perinteisen pikkujoulutapahtumansa Valkeakoskella. Pikkujoulutapahtumaamme kuuluu käynti teatterissa sekä pikkujouluruokailu.

 

Yhdistyksemme vastuuhenkilöt olivat puheenjohtajamme Katariina Pylsyn johdolla järjestäneet tämänvuotisen pikkujoulutapahtumamme Valkeakoskelle eli n. 30 kilometrin etäisyydelle Tampereelta.

 

 

 

 

valki1

 

 

Teimme matkan liikenneyrittäjä, agrologi Markku Mikkolan omistamalla ja ”ohjastamalla” bussilla.

 

 

 

 

valki2

 

Teatterikohteemme oli Valkeakosken Kaupunginteatteri ja siellä olimme yleisönä…

 

 

 

 

valki3

 

 

…Pierre Barillet´n ja Jean-Pierre Gredyn käsikirjoittamalle ”Tähti ja sen sisko” nimiselle vauhdikkaalle komedialle.

 

 

 

 

valki4

 

”Tyttö ja sen sisko” vie katsojat 30-luvun Hollywoodiin.

 

Pääroolissa on sisaruksia Lily Da Costaa ja Deborah´a esittävä Saija-Reetta Kotirinta – kaksoisrooli siis.

 

Meno on niin villiä, että katsojalla on hetkittäin vaikeuksia pysyä monimutkaisten tapahtuminen mukana – onneksi hankin etukäteen kaksi euroa maksaneen ohjelmalehtisen ja sen silmäily auttoi pysymään kärryillä!

 

 

Tyttö ja sen sisko –esitykset jatkuvat 13.12.2014 saakka, joten hulvattomaan menoon ehtii vielä!

 

 

**************

 

 

Valkeakosken Kaupunginteatteri toimii vanhassa puutalossa, jossa teatteria on esitetty jo 1900-luvun alusta alkaen.

 

Talon tunnettiin alun perin nimellä Seurahuone, mutta sitä kutsuttiin myös Seurusteluhuoneeksi.

 

On helppo arvata, että talon historiaan liittyy hyvin läheisesti ”Walkiakosken paperitehdas”, sillä talo on alun perin sen rakennuttama. Varmaan Juuso Walden liittyy talon myöhempään historiaan.

 

 

************

 

 

Olen aiemmin luullut, että teatterikaupungeista Tampereelta etelään mentäessä seuraava on Hämeenlinna, mutta erehdyin, sillä Valkeakoskella toimiva teatteri täyttää kaikki ne vaatimukset, joita hyvältä teatterilta vaaditaan.

 

 

Valkeakosken Kaupunginteatterin seuraava ensi-ilta on 29.1.2015 ja silloin ohjelmistoon tulee musiikkinäytelmä:

 

 

Niin kuin taivaassa!

 

 

Suosittelen teatterimatkaa Valkeakosken Kaupunginteatteriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan Agrologit, Valkeakosken Kaupunginteatteri, Pierre Barillet, Jean-Pierre Gredy, Tyttö ja sen sisko, Saija-Reetta Kotirinta, Niin kuin taivaassa,

Katri-Helenan lavasäteily on edelleen täydellistä!

Sunnuntai 5.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Agrologit ry järjesti pikkujoulutilaisuutensa kruunuksi osallistumisen Katri-Helenan "Joulutaivas" esitykseen Tampere-talon Isossa salissa torstaina joulukuun 2. päivänä.

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n jäsenenä olin paikalla.

 

Katri-Helenaan vuodet eivät vaikuta, sillä hän on yhtä raikas esiintyjä kuin vuonna 1966, jolloin sain ensimmäisen kerran nähdä hänet Aitoon Honkalan lavalla.

 

Katri-Helena esitti Tampere-talossa jouluaiheisen kavalkaadin suosituimmista joululauluista ja mukana hänen ohjelmistossaan oli myös talviseen aikaan hyvin sopivia muita kappaleita.

 

Säestävä orkesteri oli kuusi-miehinen. Kaikki Katri-Helenan taustaorkesterin jäsenet ovat huippumuusikoita, joten parituntinen Tampere-talossa oli hieno elämys.

 

Väkeä oli "tupa täynnä", sillä vapaita paikkoja oli ainoastaan muutama.

 

Katri-Helenan valttina on luonnollisuus ja hänen esiintymistaitonsa on kerrassaan valloittava.

 

Totesimme tauolla, että tänään emme kuule "Puhelinlangat laulaa" -kappaletta. Näin luonnollisesti olikin, sillä joulutaivas-aiheiseen konserttiin se ei kuulunut.

 

Katri-Helenan artistiura on nyt kestänyt 47 vuotta eli hän on aloittanut levytysuransa vuonna 1963.

 

Katri-Helenan "Joulutaivas" -konsertit jatkuvat eri puolilla Suomea lähes jouluun saakka.

 

Kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan ja kokemaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katri-Helena, Joulutaivas, Tampere-talo, Pirkanmaan Agrologit,