Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Omavalvonnan valvonta on kaikkien osapuolien etu!

Torstai 19.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Teollisuuden, kaupan, palveluntuottajien ja melkeinpä lähes kaikkien muidenkin toimintojen piirissä tunnetaan käsite ”omavalvonta”.

 

 

Omavalvonnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yllämainitut toimijat itse valvovat omaa toimintaansa, henkilökuntansa toimintaa sekä tuottamiensa tuotteiden ja/tai palvelujen laatua.

 

 

Omavalvonnassa valvonnan tuloksia verrataan kirjalliseen muotoon aikaansaatuun tavoitetasoon.

 

 

 

Omavalvonta mielletään usein koskemaan ainoastaan teollista tuotantoa, mutta hyvin tärkeässä roolissa omavalvonnan valvonta on esimerkiksi kaikkinaisessa vanhuspalvelutyössä.

 

 

Teollisuudessa ”Läheltä piti” –tapausten kirjaaminen on keskeisellä sijalla, kun laaditaan omavalvontasuunnitelmaa ja omavalvonnan valvonnassa sen noudattamisen seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää.

 

 

Olin viime maanantaina kuuntelemassa Tampereen vanhusasiamiesten esitystä, jonka aiheena oli

 

 

”Valvontakertomus sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta ja ohjauksesta vuonna 2017”.

 

 

Esityksessä mainittiin myös omavalvonnan valvonta, mutta ilmeni, että ”läheltä piti” –tapausten sisällyttämistä ei ole kirjattu valvottavien yksiköiden kirjallisiin ohjeisiin tai menettelytapamääräyksiin. 

 

 

Kannustin valvonnassa vaadittavan, että ikäihmisten eri palveluyksiöt jatkossa liittäisivät menettelytapaohjeisiinsa ”läheltä piti” –tapausten kirjaamisen ja tämän toteutumista myös seurattaisiin omavalvonnan valvonnassa.

 

 

 

***********************

 

 

Läheltä piti –tapaukset ovat tänään hyvinkin ajankohtaisia, kun Helsingissä on löydetty vanhus, joka on ollut kuolleena kodissaan ehkä peräti viikkoja.

 

 

Kuollutta ei pystytä herättämään henkiin millään menettelytapakirjauksella, mutta vainajan viikkokausia kestäneeltä hylkäämiseltä olisi vältytty, jos kodinhoitoyksikön menettelytapaohjeisiin olisi ollut kirjattuna, että asiakkaan luona mennään käymään, jos hänestä ei ole kuultu mitään vaikkapa kahteen vuorokauteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Omavalvonta, omavalvonnan valvonta,

Saksan uusin dioksiiniskandaali korostaa kotimaisten elintarvikkeiden arvoa

Torstai 13.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Saksalaisista kananmunista on löytynyt nelinkertaisia dioksiinimääriä sallittuihin arvoihin verrattuna.

Korkean dioksiinipitoisuuden omaavia kananmunia on kotimaan kulutuksen lisäksi toimittu Saksasta Hollantiin ja sieltä edelleen Iso-Britanniaan.

Kohonneiden dioksiiniarvojen syyksi on paljastunut kananrehujen raaka-aineena käytetyn rehurasvan korkea dioksiinipitoisuus.

Dioksiinia sisältävää seosrasvaa on sekoitettu rehurasvaksi Schleswig-Holsteinissa toimivan Harles & Jentzsch -yrityksen toimesta ja sitä on toimitettu yhteensä 12:lle rehualan yritykselle.

Saastunut rehurasvaerä on 3.000 tonnia. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan saastunutta raaka-ainetta on käytetty 150.000 tonniin valmista rehua. Määrät tuntuvat täsmäävän, sillä ne merkitsevät, että rehurasvaa olisi käytetty keskimäärin 5 % valmiiden rehuseosten raaka-aineeksi.

Saksalaiset rehutehtaat ovat toimittaneet dioksiinipitoista rehua 4.700 saksalaistilalle. Saastunutta rehua on toimitettu myös Tanskaan sekä Ranskaan.

Harles & Jetzschin toimitusjohtaja sanoo, että kyseessä oli arviointivirhe, kun yrityksessä oli luultu rasvahapon, jota syntyy biodieselin valmistuksessa palmu-, soija- ja rapsiöljystä, soveltuvan rehun raaka-aineeksi.

Saksalaisten yritysten menettely tuntuu käsittämättömältä.

On myös kysyttävä, että ovatko saksalaiset valvontaviranomaiset tehtäviensä tasalla, kun vasta elintarvikkeista havaitaan dioksiiniarvojen kohoaminen? Miksi rehuseosvalmistuksen valvontaa ei ole Saksassa hoidettu aukottomasti?

On ihmeellistä, että saksalainen rasvansekoittajayritys tai mikään kahdestatoista saksalaisesta rehunvalmistajasta eivät ole omavalvonnassaan todenneet rehurasvan korkeaa dioksiinipitoisuutta. Myös valvontaviranomaiset ovat olleet autuaan tietämättömiä asioiden todellisesta kulusta!

Rehuyrityksen toimitusjohtajan lausunto arviointivirheestä tuntuu käsittämättömältä – eikö Saksassa tutkita rehuraaka-aineiden dioksiinipitoisuuksia?

Dioksiinianalysoinnit kuuluvat ainakin suurimmissa suomalaisissa rehuyrityksissä rutiinitoimintoihin. Uusien raaka-aineiden dioksiinipitoisuudet tutkitaan aina ja tiettyjen raaka-aineiden osalta dioksiinitutkimus tehdään jokaisesta erästä ennen sen käyttöönottoa.

Yritysten omavalvonnassa saadut analysointitulokset ilmoitetaan valvovan viranomaisen eli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietoon. Analysoinnit maksavat, mutta ne ovat välttämättömiä – sen uusin dioksiiniskandaali taas kerran osoittaa.

Onneksi ”ruokintavalmiiden” volyymirehuseosten kuljettaminen Saksasta Suomeen ei ole kuljetuskustannusten vuoksi kannattavaa.

Rehuseosten raaka-aineita – pääasiassa soija- ja rapsirouheita - luonnollisesti tuodaan merkittäviä määriä nyt kompuroineesta Saksasta. Niiden kohdalla suomalaisyritysten omavalvonta sekä viranomaisvalvonta ovat niin tiukkoja, että suomalaisella kotieläintuottajalla tai kuluttajalla ei ole syytä huoleen.

Paljastuneessa skandaalissa on hyvää se, että kuluttaja näkee taas kerran totuuden – kotimainen ruoka ja kotimaisen elintarviketeollisuuden tuotteet ovat turvallisia!

Kaikki kotimaassa tuotetut ja valmistetut elintarvikkeet ovat suomalaisille lähiruokaa.

Kuluttajalla on vastuu ostamiensa elintarvikkeiden alkuperän selvittämisessä. Tapaus osoittaa, että omassa vara parempi!

Toivottavasti tapaus havahduttaa myös päivittäistavarakaupan sisäänostajat huomaamaan, että kuluttajan ruokaturvallisuudella ei käy leikkiminen. Kotimaiset elintarvikkeet ovat joskus tuontielintarvikkeita kalliimpia, mutta ne ovat varmasti niitä laadukkaampia ja turvallisempia!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: dioksiini, dioksiiniskandaali, Harles-Jentzch, omavalvonta, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Evira,