Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Ovatko pavunidut koko Eurooppaa heiluttelevan EHEC-skandaalin syytä?

Tiistai 7.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Saksaa ja jopa koko Eurooppaa heiluttelevan EHEC-epidemian alkusyy ei minulle eikä monille muillekaan ole yllätys, jos syyksi paljastuvat idut.

 

Asiasta ei vielä ole varmuutta, mutta jotain asiasta uskallan sanoa.

 

Suosin vihanneksia, mutta ituihin en koske vaikka kyse olisi kuinka hienosta ruokapaikasta tahansa.

 

Itujen kasvualustana ja kastelussa käytettävän veden laatu on itukasvatuksessa kaiken perusta.

 

En olisi uskonut, että Saksassa itujen kasteluun käytetään paskavettä, mutta niin nyt ilmeisesti on tapahtunut.

 

Ainakin takavuosina Suomeen tuotiin ituja jopa Pakistanista ja muista eksoottisista maista saakka. Siellä paskaveden käyttäminen kasteluvetenä itujen kasvattamisessa on tavallista.

 

Suomessa ei ole todettu iduista peräisin olevia EHEC-epidemioita. Sen sijaan Suomessa on esiintynyt kaksi itujen aiheuttamaa salmonella-ruokamyrkytysepidemiaa vuosina 2007 ja 2009. Kyseessä olivat maahantuodut sinimailasen idut.

 

Siementen idättäminen on jo sinällään herkkä prosessi ja se merkitsee mikrobiologisesti oivallisen kasvualustan muodostumista haitallisille mikro-organismeille. Kun siihen lisätään ulosteiden kanssa kontaminoitunut kasteluvesi (= paskavesi), on selvää, että idut eivät sovellu elintarvikkeeksi.

 

Nyt Saksan terveydenhoitojärjestelmän polvilleen laittanut EHEC-kanta on tyypiltään uusi. Se merkitsee tavatonta riskiä, sillä tuntematon vihollinen on aina vaarallinen.

 

EHEC-kolibakteeri voi aiheuttaa hemolyyttis-ureemisen oireyhtymän, joka vaikuttaa verisoluihin, munuaisiin ja mahdollisesti myös hermostoon. Sairaustapauksia on Saksan lisäksi ilmennyt Itävallassa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Britanniassa.

 

Epidemiaan kuolleiden lukumäärä kohosi sunnuntaina 5.6.2011 jo 22:een.

 

Saksalaiset aiheuttivat dioksiiniskandaalillaan kestämättömän tilanteen suomalaiselle sianlihantuotannolle, sillä skandaalin akuutissa vaiheessa jouduttiin saksalaista sianlihaa pakastamaan paljon.

 

Nyt saksalaisen sianlihan pakkasvarastoja puretaan ja sianlihan hinta Euroopassa on sukeltanut ennätysmäisen alas.  Tilanne merkitsee sitä, että sianlihantuotanto on Suomessa täysin kannattamatonta.

 

Pelkään, että vihannesten EHEC-skandaali aiheuttaa suuria ongelmia suomalaiselle vihannestuotannolle. Vihannesten kulutus laskee, hinnat alenevat ja tuotanto on kannattamatonta.

 

Kyseenalainen kiitos kuuluu saksalaiselle kotieläintuotannolle ja heidän vihannestuotannolleen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EHEC, salmonella, EHEC-skandaali, dioksiiniskandaali,

Saksan uusin dioksiiniskandaali korostaa kotimaisten elintarvikkeiden arvoa

Torstai 13.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Saksalaisista kananmunista on löytynyt nelinkertaisia dioksiinimääriä sallittuihin arvoihin verrattuna.

Korkean dioksiinipitoisuuden omaavia kananmunia on kotimaan kulutuksen lisäksi toimittu Saksasta Hollantiin ja sieltä edelleen Iso-Britanniaan.

Kohonneiden dioksiiniarvojen syyksi on paljastunut kananrehujen raaka-aineena käytetyn rehurasvan korkea dioksiinipitoisuus.

Dioksiinia sisältävää seosrasvaa on sekoitettu rehurasvaksi Schleswig-Holsteinissa toimivan Harles & Jentzsch -yrityksen toimesta ja sitä on toimitettu yhteensä 12:lle rehualan yritykselle.

Saastunut rehurasvaerä on 3.000 tonnia. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan saastunutta raaka-ainetta on käytetty 150.000 tonniin valmista rehua. Määrät tuntuvat täsmäävän, sillä ne merkitsevät, että rehurasvaa olisi käytetty keskimäärin 5 % valmiiden rehuseosten raaka-aineeksi.

Saksalaiset rehutehtaat ovat toimittaneet dioksiinipitoista rehua 4.700 saksalaistilalle. Saastunutta rehua on toimitettu myös Tanskaan sekä Ranskaan.

Harles & Jetzschin toimitusjohtaja sanoo, että kyseessä oli arviointivirhe, kun yrityksessä oli luultu rasvahapon, jota syntyy biodieselin valmistuksessa palmu-, soija- ja rapsiöljystä, soveltuvan rehun raaka-aineeksi.

Saksalaisten yritysten menettely tuntuu käsittämättömältä.

On myös kysyttävä, että ovatko saksalaiset valvontaviranomaiset tehtäviensä tasalla, kun vasta elintarvikkeista havaitaan dioksiiniarvojen kohoaminen? Miksi rehuseosvalmistuksen valvontaa ei ole Saksassa hoidettu aukottomasti?

On ihmeellistä, että saksalainen rasvansekoittajayritys tai mikään kahdestatoista saksalaisesta rehunvalmistajasta eivät ole omavalvonnassaan todenneet rehurasvan korkeaa dioksiinipitoisuutta. Myös valvontaviranomaiset ovat olleet autuaan tietämättömiä asioiden todellisesta kulusta!

Rehuyrityksen toimitusjohtajan lausunto arviointivirheestä tuntuu käsittämättömältä – eikö Saksassa tutkita rehuraaka-aineiden dioksiinipitoisuuksia?

Dioksiinianalysoinnit kuuluvat ainakin suurimmissa suomalaisissa rehuyrityksissä rutiinitoimintoihin. Uusien raaka-aineiden dioksiinipitoisuudet tutkitaan aina ja tiettyjen raaka-aineiden osalta dioksiinitutkimus tehdään jokaisesta erästä ennen sen käyttöönottoa.

Yritysten omavalvonnassa saadut analysointitulokset ilmoitetaan valvovan viranomaisen eli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietoon. Analysoinnit maksavat, mutta ne ovat välttämättömiä – sen uusin dioksiiniskandaali taas kerran osoittaa.

Onneksi ”ruokintavalmiiden” volyymirehuseosten kuljettaminen Saksasta Suomeen ei ole kuljetuskustannusten vuoksi kannattavaa.

Rehuseosten raaka-aineita – pääasiassa soija- ja rapsirouheita - luonnollisesti tuodaan merkittäviä määriä nyt kompuroineesta Saksasta. Niiden kohdalla suomalaisyritysten omavalvonta sekä viranomaisvalvonta ovat niin tiukkoja, että suomalaisella kotieläintuottajalla tai kuluttajalla ei ole syytä huoleen.

Paljastuneessa skandaalissa on hyvää se, että kuluttaja näkee taas kerran totuuden – kotimainen ruoka ja kotimaisen elintarviketeollisuuden tuotteet ovat turvallisia!

Kaikki kotimaassa tuotetut ja valmistetut elintarvikkeet ovat suomalaisille lähiruokaa.

Kuluttajalla on vastuu ostamiensa elintarvikkeiden alkuperän selvittämisessä. Tapaus osoittaa, että omassa vara parempi!

Toivottavasti tapaus havahduttaa myös päivittäistavarakaupan sisäänostajat huomaamaan, että kuluttajan ruokaturvallisuudella ei käy leikkiminen. Kotimaiset elintarvikkeet ovat joskus tuontielintarvikkeita kalliimpia, mutta ne ovat varmasti niitä laadukkaampia ja turvallisempia!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: dioksiini, dioksiiniskandaali, Harles-Jentzch, omavalvonta, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Evira,