Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Otepään Maarja luteri kirik on merkittävä paikka Viron historiassa

Perjantai 20.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Eräs kohteemme elokuisella Viron kartanokierroksellamme oli Otepään luterilainen kirkko.

 

 

 

 

Kirkon virallinen nimi Pyhän Marian kirkko eli viroksi ”Maarja luteri kirik”.

 

 

Kirkko on Viron historian kannalta merkittävä sen vuoksi, että siellä on Viron sini-musta-valkoinen lippu vihitty kesäkuun 4. päivänä 1884.

 

Tuolloin lippu oli Viron Ylioppilaiden Seuran lippu, mutta siitä tuli Viron virallinen valtiolippu 21.10.1918.

 

Pitkän Hermannin tornin lippusalkoon Tallinnan Toompeanmäellä lippu vedettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918.

 

Ennen Otepäässä tapahtunutta vihkimistään lippu oli ollut ylioppilaiden (Eesti Üliopilaste Selts) salainen lippu jo vuodesta 1881 alkaen.

 

Muutama kuva kirkon sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Otepään Marian kirkkoon liittyy eräs urheilumaailmaa hieman koskettava juttu, sillä virolainen hiihtäjäsuuruus Kristiina Smigun rakensi talon Otepäähän siten, että hänen ikkunoistaan oli esteetön näkymä laakson yli kohti Pyhän Marian kirkkoa.

 

 

 

 

Tässä Kristiina Smigun ´in omistama talo kadun puolelta.

Kirkko sijaitsee talon takana ja sinne oli rakennusaikana esteetön näköala.

 

 

 

 

 

Hiihtäjäsuuruus ei kuitenkaan osannut varmistaa näköalaansa ja Kristiinan talon eteen rakennettiin ökytalo ja sen rakentaminen merkitsi, että Kristiinan talosta ei enää ole näköyhteyttä Otepään kauniiseen kirkkoon!

Tässä ökytalo kirkon luota kuvattuna ja Kristiina Smigun´n talo jää näkymättömiin tämän taakse.

Tuo tiilikatto ökytalon takana taitaa olla Kristiina Smigun´n talon kattoa.

 

Korostan, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta Kristiinalta meni hieno näköala.

 

Vastaaviin tapauksiin saadaan varmaan Tampereellakin taas tottua, jos Rantaväylän tunneli rakennetaan.

 

 

Smigun´n talonrakennusjuttu oli oppaamme meille kertomaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron talvipääkaupungissa Otepäässä on nähtävää ja koettavaa kesälläkin

Keskiviikko 11.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Otepään seutu on kruunattu ”Viron Talvipääkaupungiksi”, mutta siellä tapahtuu paljon monenlaista myös kesällä.

 

Saimme nähdä ja kokea tämän, kun elokuun puolivälin tienoilla olimme Virossa kartanokierroksella.

 

Kaupungin nimi tarkoittaa karhun päätä.

 

 

Otepää lähellä on Käärikun urheilukeskus, jossa sijaitsee kuuluisa Kekkosen latu, jonka Urho Kekkonen hiihti vuonna 1964 Viron vierailullaan. Emme käyneet Käärikun urheilukeskuksessa.

 

 

Otepään asukasluku on vain 2.000 asukasta, mutta se kohoaa silti joka talvi kaiken hiihtomaailman tietoisuuteen, kun siellä järjestetään maailmancupin osakilpailu.

 

 

 

 

Otepään urheilukeskuksessa…

 

 

 

…Tehvandin urheilupuistossa…

 

 

  

 …on myös 90 metrin hyppyrimäki.

 

 

Hyppyrimäen huipulle pääsee portaita nousten ja myös hissillä.

 

Olin mukana siinä porukassa, joka nousi hyppyrimäen huipulle hissillä.

 

 

Tässä muutamia kuvia hyppyrimäen näköalatasanteelta:

 

 

 

 

Bussimme näkyy siellä jossain alhaalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Otepään kirkko kauko-objektiivilla hyppyrimäen näköalatasanteelta kuvattuna.

 

 

 

 

Taas turvallisesti maan pinnalla!

 

 

 

 

 

 

Urheilupuiston suuret korkeuserot luovat mainiot olosuhteet rankallekin harjoittelulle.

 

 

 

 

Otepään kaduilla oli vilkas rullasuksiliikenne, kun hiihtäjät suorittivat kesäharjoitteluaan.

 

 

*********

 

Poikkesimme Otepäähän tutustumisemme lopuksi kaupungin keskustassa ja huomasimme, että rullasuksittelun lisäksi kaupungin kaduilla suhisteli harjoituslenkeillään olevia kilpapyöräilijöitä aivan vaaraksi saakka!

 

 

********

 

 

 

Otepään keskustassa oli näyttäviä kukka-asetelmia…

 

 

 

 

 

…ja kauniita valaisinpylväissä olevia kukka-amppeleita.

 

 

 

Viihtyisä kaupunki tuo Otepää - kesälläkin!

 

 

-Esko Erkkilä-