Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.



tartonrauha1

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

tartonrauha2

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

tartonrauha31

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS



Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tartto, Tarton rauhansopimus, J.K. Paasikivi, Jaan Tõnisson, K.J Stålberg, Jan Antonovits Berzin, Janis Berzins-Ziemelis, J.Tõnissoni 1, J.Tõnissoni 1, Väinö Tanner, Väinö Voionmaa, agrologit Virossa 2013, Eesti Üliõpilaste Seltsi,

Otepään Maarja luteri kirik on merkittävä paikka Viron historiassa

Perjantai 20.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Eräs kohteemme elokuisella Viron kartanokierroksellamme oli Otepään luterilainen kirkko.

 

 

otepaa1

 

 

Kirkon virallinen nimi Pyhän Marian kirkko eli viroksi ”Maarja luteri kirik”.

 

 

Kirkko on Viron historian kannalta merkittävä sen vuoksi, että siellä on Viron sini-musta-valkoinen lippu vihitty kesäkuun 4. päivänä 1884.

 

Tuolloin lippu oli Viron Ylioppilaiden Seuran lippu, mutta siitä tuli Viron virallinen valtiolippu 21.10.1918.

 

Pitkän Hermannin tornin lippusalkoon Tallinnan Toompeanmäellä lippu vedettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918.

 

Ennen Otepäässä tapahtunutta vihkimistään lippu oli ollut ylioppilaiden (Eesti Üliopilaste Selts) salainen lippu jo vuodesta 1881 alkaen.

 

Muutama kuva kirkon sisätiloista:

 

 

otepaa2

 


 

otepaa3

 

 

otepaa4

 

 


otepaa5

 

 


otepaa6

 

 


**************

 

Otepään Marian kirkkoon liittyy eräs urheilumaailmaa hieman koskettava juttu, sillä virolainen hiihtäjäsuuruus Kristiina Smigun rakensi talon Otepäähän siten, että hänen ikkunoistaan oli esteetön näkymä laakson yli kohti Pyhän Marian kirkkoa.

 

 

otepaa7

 

 

Tässä Kristiina Smigun ´in omistama talo kadun puolelta.

Kirkko sijaitsee talon takana ja sinne oli rakennusaikana esteetön näköala.

 

 

 

otepaa8

 

 

Hiihtäjäsuuruus ei kuitenkaan osannut varmistaa näköalaansa ja Kristiinan talon eteen rakennettiin ökytalo ja sen rakentaminen merkitsi, että Kristiinan talosta ei enää ole näköyhteyttä Otepään kauniiseen kirkkoon!

Tässä ökytalo kirkon luota kuvattuna ja Kristiina Smigun´n talo jää näkymättömiin tämän taakse.

Tuo tiilikatto ökytalon takana taitaa olla Kristiina Smigun´n talon kattoa.

 


Korostan, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta Kristiinalta meni hieno näköala.

 

Vastaaviin tapauksiin saadaan varmaan Tampereellakin taas tottua, jos Rantaväylän tunneli rakennetaan.

 

 

Smigun´n talonrakennusjuttu oli oppaamme meille kertomaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Otepää, Pyhän Marian kirkko Otepäässä, Maarja luteri kirik, Viron lippu, Viron lipun vihkiminen, Viron sini-musta-valkoinen lippu, Viron Ylioppilaiden Seura, Eesti Üliopilaste Selts, Kristina Smigun, agrologit Virossa 2013, Toompeanmäki, Pitkä Hermanni,