Cantervilla loss eli Pikajärven kartano on monessa mukana

Sunnuntai 13.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kerroin taannoin näillä sivuilla Cantervillan linnasta eli Pikajärven kartanosta, jossa yövyimme 16 – 17.8.2013 välisen yön, kun osallistuimme agrologien Viron kartanokierrokselle.

 

Kartano oli paras yöpymispaikka koko matkamme aikana.

 

Hieno huone, mainio ja runsas aamupala sekä oikein maukas omarahoituksellinen iltaruokailu olivat ne valtit, joilla Cantervillan kartano lunasti paikkansa matkamme parhaana yöpymiskohteena.

 

Suosittelen Cantervillan kartanoa lämpimästi!

 

 

Tein kartanon mailla aamukävelyn aamulla varhain ja sen tiimoilta muutama kuva sekä kuviin liittyvä kommentti:

 

 

 

Kartanon jääkellari on vankkaa tekoa…

 

 

 

 

…ja sen matkailullinen hyödyntäminen on varmaan aivan ovella!

 

 

 

 

Myös kartanon viinakeittiö eli tislaamo eli distellery on vielä matkailullisesti hyödyntämättä.

 

 

 

 

 

Kartanon eräs käyntikohde on lapsille suunnattu ”Mängumaa” eli Puuhamaa.

 

 

 

 

Mängumaassa on lasten vesipuisto,…

 

 

 

 

…seikkailurata,…

 

 

 

 

…kartingrata…

 

 

 

 

…ja paljon muita aktiviteetteja.

 

 

 

En pysty olemaan Cantervillan kartanon konsulttina, mutta uskallan epäillä, että kartano pyrkii olemaan liian monessa mukana!

 

 

Käyntimme aikana Cantervilla kartanoa oli vaikea tavoittaa netistä, mutta nyt kartanolla on suhteellisen kelvolliset nettisivut.

Vilkaise www.cantervilla.ee

 

 

 

*********

 

 

 

 

Kartanon pihapiirissä on toimittaja, selostaja, radio- ja televisio-ohjelmien johtaja sekä näytelmäkirjailija Valdo Pant´n muistomerkki. 

Valdo Pant toimi aikoinaan juontajana suositussa ”Naapurivisa” –ohjelmassa, jossa Viron sekä Suomen tietoviisaat mittelivät toisiaan vastaan.

Pant oli syntynyt Cantervillan kartanon lähellä Valgjärvellä 1928 ja hän kuoli Tallinnassa vuonna 1976.

Muistomerkin on pystyttänyt Cantervillan kartanon omistaja Relvo Värton vuonna 1996.

 

 

*********

 

 

 

 

Kunnon retkillä pitää ottaa retkeläisistä jossain sopivassa vaiheessa yhteiskuva. 

Retkemme yhteiskuva on tässä ja sen otti oppaamme Lea aamulla 17.8.2013!

 

 

********

 

 

Kiitän juttujeni lukijoita ja totean, että tämä juttu on viimeinen siinä juttusarjassa, jossa kerron agrologien Viron kartanomatkasta vuonna 2013!

 

 

 

Tämän jälkeen saatan ryhtyä kertomaan matkakokemuksia taannoiselta Saksan ja Luxemburg´n matkaltamme – aineistoa ainakin on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihulan kartano näyttää kadottaneen virolaisen kartanoilmeensä

Torstai 10.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olemme muutamana keväänä ajatelleet Türin kukkamarkkinoiden yhteydessä yöpymistä Vihulan kartanossa.

 

Aina kuitenkin joku muu yöpymispaikka on vienyt voiton ja agrologien elokuisen Viron kartanokierroksen aikana varmistui, että päätöksemme on ollut ilmeisen oikea.

 

Vihulan kartano on tavoitellut pääsyä standardihotellien joukkoon ja on ilmiselvästi pyrkimyksissään onnistunut. Kartanomiljöössä virolaisuutta vielä ilmenee, mutta sisätiloista se on saatu poistettua – harmi!

Emme käyneet hotellihuoneissa, mutta joku oli tietävinään, että ne kaikki ovat samanlaisia! Se jos mikä tappaa kiinnostuksen "majataloa" kohtaan!

 

 

 

Kartanon päärakennus on kunnostettu hienosti.

 

 

 

 

Myös takakartano on onnistuttu entisöimään hyvin.

 

 

 

 

Kartanomiljöön läpi virtaa Mustoja – suomeksi Mustapuro – ja siihen on kartanon kohdalle padottu patolampi…

 

 

 

 

…siltoineen.

 

 

 

 

Kartanon ravintola LaBoheme on arvokkaan näköinen, mutta ainakaan minun makuuni se ei ”kolahtanut”.

 

 

 

 

Vihulassa on laaja valikoima kokous- ja juhlatiloja.

 

 

 

 

Kokoustiloja meille esitellyt pyntätty neitokainen (oikealla) ei kokenut meitä todellisiksi  asiakaskandidaateiksi ja se varmaan osaltaan vaikuttaa, että en osaa arvostaa korkealle Vihulan kartanon tarjoamia palveluksia.

 

 

Hienoisen negatiivinen fiilikseni ei saa vaikuttaa lukijoitteni kiinnostukseen Vihulan kartanoa kohtaa. Minua tuskin kuitenkaan tullaan näkemään Vihulan kartanon asiakkaana.

 

Fiiliksiini vaikuttaa varmaan myös se, että näimme kartanomatkamme aikana niin erikoisia ja mielenkiintoisia virolaistyylisiä kartanoita, että standardimuottiin valettu Vihula ei innostanut.

Vihulan kartanolla on laajat nettisivut ja niiden osoite on www.vihulamanor.com

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren linnoituksessa kannattaa poiketa useastikin

Keskiviikko 9.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viron kartanomatkalla eräs kohde oli Rakveren vanha linnoitus.

 

Olen käynyt linnoituksessa useita kertoja aikaisemmin, mutta tälläkin kerralla sain uutta tietoa linnoituksesta ja sen eri vaiheista.

 

 

 

 

”Uuden tiedon” jakajana toimi mainio linnanneito eli Margit-opas!

 

 

 

 

 

Linnoituksen alueella sijaitsee ”Tarvas” –patsas, jonka on veistänyt virolainen Tauno Kangro. 

Patsas on Baltian alueen suurin eläinaiheinen veistos. 

Patsaan toteuttamisessa on suomalaisilla ollut vahva panos ja se selviää, kun tarkastelee patsaan jalustaan kaiverrettujen hanketta tukeneiden henkilöiden sekä yhteisöjen nimiä.

 

 

 

 

 

Margit esitteli eräässä huoneessa sijaitsevan syvän kaivannon ja kertoi siihen liittyen, että linnassa oli aina kuution verran ihmisvirtsaa säiliössä! Miksi?

Ihmisvirtsaa käytettiin, kun tykit ammuttaessa kuumenivat ja niitä piti viilentää – virtsa oli viilentämiseen tehokkaampaa kuin vesi!

 

 

 

 

Saimme linnanpihalla maistella keskiaikaisten ritarien lempijuomaa, Malvaasian viiniä. 

Kerrassaan erinomaista!

 

 

 

 

 

Koulukuntamme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen halusi kokeilla, että miltä tuntuu oleminen kädet ja pään lukitsevassa ”jalkapuussa”.  Rakennelma oli tarkoitettu heiveröisemmille henkilöille kuin Esko, joten todelliseen kokeiluun saakka ei päästy.

 

 

 

 

 

Kidutuskammio ja kuolemanhuone kuuluivat linnakierroksemme ohjelmaan – ei heikkohermoisille!

 

 

 

 

 

Linnan sisäpihalla sijaitsee isokokoinen shakkilauta ja siihen soveltuvat isot shakkinappulat.

Korkea-arvoiset linnanisännät istuskelivat pihan eri puolilla sijaitsevilla parvekkeilla ja alempiarvoiset asukit siirtelivät shakkinappuloita linnanisäntien antamien peliohjeiden mukaan.

 

 

 

 

 

Osallistuimme kappelissa Margit´n ohjaamana lausuntahetkeen…

 

 

 

 

 

…ja sen jälkeen Margit antoi perusteellisen opetuksen linnan runsaisiin miekkavalikoimiin sekä miekkojen käyttämiseen.

Olen aiemmin arastellen tutkaillut näitä miekkoja, mutta nyt Margit laittoi miekat ja sapelit leiskumaan!

 

 

 

 

Vielä viimeinen silmäys Tarvas-patsasta kohti ja matka seuraaviin seikkailuihin saattoi alkaa!

 

 

Rakveren linnoituksella on mainiot nettisivut: www.rakverelinnus.ee – kannattaa poiketa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron vanhauskoiset ja Peipsjärven rannan sipulitie

Keskiviikko 2.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt lukemattomia kertoja Virossa, mutta kahteen haluamaani kohteeseen en ole ennen viime elokuuta päässyt tutustumaan.

 

Kaipaamani kohteet ovat Peipsjärven länsirannalla asuvat vanhauskoiset ja kaakkois-Viron setunkaiset.

 

Agrologien elokuisella Viron kartanomatkalla sain kokea pienen pintaraapaisun Peipsijärven vanhauskoisten elämänmuodosta.

 

Viron vanhauskoiset ovat ”tiukan linjan” ortodokseja, jotka asuttavat Peipsjärven länsirannalle nauhamaisesti sijoittuvia kyliä.

 

 

 

 

Olen tyytyväinen, että poikkesimme valtatieltä Peipsjärven rantatielle ja saimme kulkea todellista sipulitietä monien vanhauskoisten kylien läpi. 

Peipsjärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi ja se oli pitkän aikaa kulkusuunnassamme oikealla.

 

 

Kuljimme ainakin seuraavien vanhauskoisten kylien läpi:

 

• Raja
• Kasepää
• Kolkja

 

 

Minulla oli paikka bussinkuljettajamme takana ja tässä muutamia valokuvia, kun ajoimme vanhauskoisten asuttamien kylien läpi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

Sipulitiellä oli pienin välimatkoin sipulinmyyjiä, joilla oli tarjolla aitoja Peipsjärven sipuleita.

 

 

 

 

 

Myös muita juureksia ja vihanneksia oli tienvarsimyyjillä tarjolla.

 

 

 

 

Peipsjärven sipuleilla on Virossa sama maine kuin Suomessa Lopen perunoilla – vain ne ovat parasta laatua.  Tiedän kokemuksesta, että Piepsin sipuleiden kohdalla korkea laatu on tosiasia.

 

Peipsjärvellä sipulin viljelytekniikka perustuu vähintään puolen metrin korkeisiin sipulipenkkeihin ja sanotaan, että niistä saatava sato saattaa olla seitsenkertainen normaaliin viljelytekniikkaan verrattuna!

Voi, kun joskus pääsisi näkemään aidon peipsjärvisen sipuliviljelmän!

 

 

 

Oli hieno asia, että bussikuljettajamme (valkoisessa T-paidassa) halusi itsekin ostaa tienvarsimyyjältä aitoja Peipsin sipuleita ja se merkitsi, että myös monet retkemme osanottajista ryhtyivät sipulikaupoille.

 

Tapani mukaan ostin kymmenkunta isoa valkosipulia ja ne tulevat syksyn aikana päätymään Viljakkalan Majajärvelle valkosipulimaamme siemensipuleiksi!

 

 

 

 

 

Tiedustelin tältä myyjältämme, että kuinka kaukana tästä paikasta sijaitsee hänen sipuliviljelmänsä ja nuorimies vastasi, että kymmenen kilometrin päässä.

 

 

Perheemme on suuria sipulinystäviä ja jonkinlaisia sipulinkasvattajiakin, joten Peipsjärven rannan sipulitien kokemukset olivat unohtumaton elämys!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alatskiven linnan suunnittelussa otettiin mallia Skotlannista

Tiistai 1.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Muuramen virolaisessa ystävyyskunnassa Alatskiven kunnassa sijaitseva Alatskiven linna oli eräs kohteemme elokuisella agrologien kartanomatkalla.

 

 

 

 

Opasteet Alatskiven linnaan kertovat, että kyseessä on nähtävyys.

 

 

 

 

 

Linnan päärakennus valmistui vuonna 1885 ja sen suunnittelussa paroni Nockeln otti mallia Englannin kuningasperheen kuningatar Victorian omistuksessa Skotlannissa sijaitsevasta Balmoralin linnasta.

 

 

Virolaisten kartanoiden ja linnojen tapaan myös Alatskivi joutui huonoon kuntoon Neuvostoliiton miehityksen aikana. Viron saavutettua uudelleen itsenäisyyden linna oli hetken myös suomalaisten rahattomien liikemiesten omistuksessa, mutta kun mitään ei tapahtunut, on linna nykyisin Viron valtion omistuksessa.

 

 

 

 

Tämän salin kunnostamiseen on Muuramesta, Alatskiven kunnan suomalaisesta ystävyyskunnasta, saatu lahjoituksena 10.220 euroa vuonna 2002.

 

 

 

 

Muuramen lahjoituksesta on erillinen maininta salissa olevalla pöydällä.

 

 

 

 

 

Me kaikki olemme osallistuneet Alatskiven linnan restaurointiin, sillä hanke on saanut EU-rahoitusta.

 

Muutamia kuvia Alatskiven linnan sisätiloista:

 

 

 

 

Eteistakalla on kokoa, sillä pesään mahtuisi pystyyn yli puolitoistametriset halot!

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

Kerroin Tartosta kertoneessa jutussani kapellimestari Eduard Tubinista.

 

 

Alatskiven linnassa on vuonna 2011 avattu ”Eduard Tubina Muuseum”.

 

 

 

 

 

Tässä kuvanveistäjä Airike Taniloo-Bogatkin´n kapellimestari Eduard Tubinista vuonna 2005 tekemä keramiikkaveistos. Sama mies, joka Tarton Teater Vanemuinen edessä heiluttaa tahtipuikkoa!

 

 

 

 

 

Eduard Tubin sävellyksistä kertovia vihkosia.

 

 

********

 

 

Alatskiven linnan alakerrassa on kudonta- sekä keramiikkapajoja ja siellä on myös mielenkiintoinen ”vahakabinetti” tavallisista entisaikojen ihmisistä:

 

 

 

  

Kotiopettaja ja kamreeri

 

 

 

 

Keittiöapulainen ja kokki

 

 

 

 

Kotihengetär

 

 

 

 

Ratsumies

 

 

 

 

 

Puutarhuri

 

 

 

 

Kartanonomistaja ja rouva. Nuo kaksi oikealla eivät ole vahanukkeja!

 

 

 

 

 

Tilanhoitaja, pehtoori

 

 

************

 

 

Alatskiven linnan päärakennus on saatu kuntoon, mutta pihapiirin muiden rakennusten kunnostaminen ei vielä ole päässyt alkamaan.

Alatskivestä enemmän nettiosoitteessa www.alatskivi.ee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS

Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarton kauppahallissa ja torilla kannattaa poiketa!

Sunnuntai 29.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tarton kauppahalli ja sen vieressä sijaitseva tori ovat vilkkaita kauppapaikkoja.

 

Molemmat sijaitsevat Emajoen rannalla Tarton keskustassa.

 

Emajoella on pituutta 100 kilometriä ja sen korkeusero on tuolla matkalla ainoastaan 3,6 metriä – joki laskee lännestä Peipsijärveen.

 

 

 

 

Tarton kauppahallin edustalla on ”Pronssisika” -veistos, jonka on veistänyt Mati Karmin.

 

 

 

 

Sian toisella puolella on tärkeää informaatiota, sillä sieltä saa ohjeet sianruhon oikeasta paloittelusta – käytännöllistä, kun perheenemäntä on menossa lihaostoksille kauppahalliin! 

Paloitteluohjeissa näytetään havainnollisesti, että mistä kohdasta on peräisin sisefilee ja mistä puolestaan karbonaad.

 

 

 

 

Olen aina ihaillut HK:n omistaman ja Rakveressä toimivan lihanjalostustehtaan kattomainonnan teemaa: ”Elamusi igaks päevaks!”. Se kai tarkoittaa suurin piirtein, että elämyksiä joka päiväksi.

 

 

Muutamia kuvia kauppahallin vihannes- ja juurestarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Emajoki virtaa leppoisasti Tarton halki ja leppoisasti tehtäväänsä suorittivat myös poliisit, jotka hiljalleen ajelivat Emajoella seuraten vilkkaan kauppa- ja tapahtumapäivän sujumista.

 

 

 

 

 

Melkein kauppahallin vieressä sijaitsee Turuhall eli torihallit, joiden myyntipöydilla on runsas tarjonta.

 

 

Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja siksi muutamia kuvia toritarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

Pyrin ulkomaanmatkoillani aina hakeutumaan toreille ja muille sellaisille paikoille, joissa tavalliset ihmiset liikkuvat.

Kauppahalli ja torihallit ovat Emajoen rannalla paikkoja, joihin Tartossa kannattaa tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyä

Lauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.

 

Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.

 

Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.

 

 

 

 

Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.

 

Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.

 

 

 

 

Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.

 

 

 

 

 

Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).

 

 

 

 

Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). 

Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.

 

 

 

 

Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona.

Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.

 

 

 

 

Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine.

Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.

 

 

 

 

Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944.

Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.

 

 

 

Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. 

Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.

 

 

Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa. 

Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!

 

 

Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!

 

 

-Esko Erkkilä-

Otepään Maarja luteri kirik on merkittävä paikka Viron historiassa

Perjantai 20.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Eräs kohteemme elokuisella Viron kartanokierroksellamme oli Otepään luterilainen kirkko.

 

 

 

 

Kirkon virallinen nimi Pyhän Marian kirkko eli viroksi ”Maarja luteri kirik”.

 

 

Kirkko on Viron historian kannalta merkittävä sen vuoksi, että siellä on Viron sini-musta-valkoinen lippu vihitty kesäkuun 4. päivänä 1884.

 

Tuolloin lippu oli Viron Ylioppilaiden Seuran lippu, mutta siitä tuli Viron virallinen valtiolippu 21.10.1918.

 

Pitkän Hermannin tornin lippusalkoon Tallinnan Toompeanmäellä lippu vedettiin ensimmäisen kerran 12.12.1918.

 

Ennen Otepäässä tapahtunutta vihkimistään lippu oli ollut ylioppilaiden (Eesti Üliopilaste Selts) salainen lippu jo vuodesta 1881 alkaen.

 

Muutama kuva kirkon sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Otepään Marian kirkkoon liittyy eräs urheilumaailmaa hieman koskettava juttu, sillä virolainen hiihtäjäsuuruus Kristiina Smigun rakensi talon Otepäähän siten, että hänen ikkunoistaan oli esteetön näkymä laakson yli kohti Pyhän Marian kirkkoa.

 

 

 

 

Tässä Kristiina Smigun ´in omistama talo kadun puolelta.

Kirkko sijaitsee talon takana ja sinne oli rakennusaikana esteetön näköala.

 

 

 

 

 

Hiihtäjäsuuruus ei kuitenkaan osannut varmistaa näköalaansa ja Kristiinan talon eteen rakennettiin ökytalo ja sen rakentaminen merkitsi, että Kristiinan talosta ei enää ole näköyhteyttä Otepään kauniiseen kirkkoon!

Tässä ökytalo kirkon luota kuvattuna ja Kristiina Smigun´n talo jää näkymättömiin tämän taakse.

Tuo tiilikatto ökytalon takana taitaa olla Kristiina Smigun´n talon kattoa.

 

Korostan, että mitään laitonta ei ole tapahtunut, mutta Kristiinalta meni hieno näköala.

 

Vastaaviin tapauksiin saadaan varmaan Tampereellakin taas tottua, jos Rantaväylän tunneli rakennetaan.

 

 

Smigun´n talonrakennusjuttu oli oppaamme meille kertomaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pikajärven kartano eli Cantervillan linna on helmi Viron kartanoiden joukossa

Torstai 19.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmassa jutussani, että vietimme yhden yön agrologien Viron kartanomatkalla Cantervillan linnassa kreivittären sviitissä.

 

Linna sijaitsee Polvan maakunnassa Valgjärven kunnassa. Se sijaitsee 7 kilometrin etäisyydellä Otepäästä ja Tarttoon sieltä on matkaa 43 kilometriä.

 

 

 

 

Tien varrella olevassa viitoituksessa paikasta käytetään sen molempia nimiä; Pikajärven kartano (Pikajärve mõis) ja Cantervillan linna (Cantervilla loss).

 

Pikajärven kartano on paikan alkuperäinen nimi ja Cantervillan linna puolestaan eräänlainen markkinointinimi.

 

Käytän tässä jutussani paikasta molempia nimiä, mutta ”Cantervillan linna” kuvaa paikkaa mielestäni paremmin.

 

 

 

 

Cantervillan linnan portilla on urosleijona…

 

 

 

 

 

…ja naarasleijona tervehtimässä tulijaa.

 

************* 

 

Kartanon historia juontuu ainakin 1700-luvulle, sillä vuonna 1749 Pikajärven kartano erotettiin idempänä sijaitsevasta Valgjärven kartanosta.

 

Aluksi kartano kuului Schreiterfeld-suvulle, mutta sittemmin sillä oli useita omistajia.

 

Vuonna 1873 kartano siirtyi von Muellerien omistukseen ja heiltä kartano sitten takavarikoitiin vuoden 1919 tapahtumissa.

 

 

 

 

Nykyisin kartanon omistavat Relvo ja Saima Värton. Tämä on kuva kuvasta, jossa Saima ja Relvo Värton poseeraavat linnan edessä.

  

Relvo on varmaan varakas mies, mutta kyllä hän aamulla oli päivystämässä linnahotellin vastaanotossa, kun olin lähdössä aamukävelylle linnan ympäristöön.

 

 

 

 

 

Linnahotellin aulassa on Värton´in vaakuna oikein tupla-veellä komistettuna.

 

 

 

 

 

Relvo Värton on ilmeisen isänmaallinen yrittäjä, sillä hän kävi illalla tervehtimässä seuruettamme ja piti meille jyrisevän puheen – harmi, että vironkielinen puhe avautui meille sanoiltaan puutteellisesti, mutta isäntämme puheen poljento kertoi paljon.

 

 

***********

 

 

 

 

Linnahotellissa vieraiden vastaanottotiski on tavallisesta hotellirespasta poikkeava ja edukseen!

 

 

Cantervillan linnassa oli runsas aamiaispöytä ja siitä uskalsi ottaa – näin ei ollut edellisessä yöpymiskohteessamme Taageperan kartanossa.

 

 

Tässä joitain kuvia Cantervillan linnan ravintola- ja muista tiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Voin suositella Cantervillan linnaa erääksi kohteeksi, kun käytte Virossa!

Näyttää siltä, että Cantervillan linnan ympäristössä nähdystä täytyy kertoa joskus toiste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Cantervillan linnassa kreivittären sviitti oli kartanomatkamme elämys

Keskiviikko 18.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Olin vaimoni kanssa agrologien Viron kartanomatkalla elokuussa onnekas, kun saimme Cantervillan linnassa yöpyessämme majoitushuoneeksemme kreivittären sviitin.

 

 

 

Kreivittären sviitti on viroksi ”Krahvinna tuba”.

 

 

 

 

Kyseessä oli ylellinen sviitti, joka linnassa järjestettävissä hääjuhlissa varataan morsiusparin huoneeksi. 

No, meidän häistämme on kulunut jo lähes 40 vuotta, mutta tuntui siitä huolimatta mukavalta yöpyä morsiuspareille varatussa sviitissä.

 

 

 

 

Tilavan olohuoneen lisäksi sviitissä oli erillinen makuuhuone ja kuten kuvasta nähdään, sen sisustus sopii hyvin morsiusparin makuuhuoneeksi!

 

 

 

 

Sviitin olohuoneessa oli tunnelmallinen takka; myös takkapuita oli valmiina, mutta emme kokeilleet, että oliko takan veto kunnossa!

 

 

 

Hotelliesitteestä huomasimme, että kreivin sviitissä ei ollut saunaa, mutta meilläpä kreivittären sviitissä sellainen oli. 

On selvää, että saunaa piti iltamenojen jälkeen kokeilla ja hyvät löylyt saunassa saimmekin!

 

Aamusaunat jäivät kokematta, sillä aamulla piti ani varhain lähteä tutustumaan linnan lähiympäristöön. Aamun kävelykierroksella nähdystä ehkä myöhemmin tarkemmin.

 

 

 

 

 

Krahvinnan tubassa saniteettitilat olivat virolaisten kartanoiden tapaan osattu rakentaa jälkikäteen huoneisiin siten, että ne soveltuvat huoneen kokonaisilmeeseen. 

Tästä kuvassa nähdään, että sauna- ja saniteettitilat (oikealla) on osattu sijoittaa sviitin tunnelmaan sointuviksi.

 

 

 

 

Kaikki hyvä loppuu liian aikaisin ja sen vuoksi meidänkin piti aamulla pakata laukkumme ja jättää krahvinnan tuba todellisille morsiuspareille heidän hääyösviitikseen!

 

 

*********

 

 

Vielä se, että Cantervillan linnan hinnastossa krahvinnan tuban hinnastohinta on 140 euroa yöltä!

Meidän kartanomatkamme kokonaishinta oli kolmen yön ja neljän päivän reissulla 395 euroa ja hintaan sisältyi joka aamu aamupala sekä vähintään yksi ruokailu joka päivä!

 

Matkamme järjestelyistä vastasi Suomen Matka-Agentit Oy – suosittelen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisomisteinen Oü Kure mõis Virossa edustaa todellista markkinaehtoista maatalousyrittämistä

Tiistai 10.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Ammatillisesti parasta antia taannoisella agrologien kartanokierroksella Viroon oli tutustuminen Oü Kure mõis´n toimintaan lähellä Tarttoa.

 

 

 

 

Oü Kure mõis on osa entisestä Leninin nimelle omistetusta näyttelykolhoosista, joka vuonna 1998 siirtyi suomalaisomistukseen. 

Vladimir Iljits Lenin ei milloinkaan käynyt maatilalla, mutta Suomen presidentti Urho Kekkonen on tilalla käynyt, kun kävi hiihtomatkallaan lähellä sijaitsevalla Otepään hiihtokeskuksella.

 

 

 

 

Korpilahtelainen Antti Mennala on hankkeen puuhamies.

Tässä Antti Mennala (oikealla) keskustelee Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalaisen kanssa.

 

 

Antti Mennalan lisäksi omistuskuvioissa ovat mm. Erkki Nieminen, Hannu Uusitalo sekä Mennalan suvusta ainakin Anssi Mennala ja Sirkku Mennala – nämä tiedot meille kertoi Antti Mennala, kun esitteli kartanoa.

 

 

 

 

Kartanon pellot sijaitsevat lähellä talouskeskusta ja peltoa on viljelyksessä kaikkiaan 1.200 hehtaaria. Pelloista on omassa omistuksessa 700 hehtaaria.

 

 

 

 

Tilan peltoviljelypuolesta vastaa suomalainen ja suomalaiskoulutuksen saanut agronomi Arto Auer.

Olipa mukavaa nähdä haalariasuinen agronomi!

 

 ********

Peltolohkot ovat suomalaisittain ajateltuna kooltaan suuria, sillä lohkojen keskikoko on 30 hehtaaria. Viljelylohkoja tilalla on 58.

 

Viljelykasveja ovat mm.:

 

• syysvehnä, satotaso 8.000 kg/ha
• ohra, satotaso 5.500 kg/ha
• maissi, korjataan säilörehuksi lokakuun alussa
• ruisvehnä eli triticale
• kevätrapsi, satotaso 2.400 kg/ha
• syysrapsi, satotaso 4.200 kg/ha

 

Myyntiin menevä viljasato kuivataan.

 

Rapsisato toimitetaan jalostettavaksi Werol Oy:lle, joka on tullut tutuksi aikoinaan myös minulle.

 

Werol perustettiin vuonna 1997 ja sen tuotannollinen toiminta alkoi vuonna 1999. Värikkäiden vaiheiden jälkeen yhtiö ajautui maksuvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin, mutta lienee nyt taas päässyt ainakin joiltain osin jaloilleen. Yrityksen virallinen nimi taitaa nykyisin olla Scanola Baltic Oy! Kasviöljyjen jalostaminen ei taloudellisesti ole ruusuilla tanssimista.

 

 

*********

 

Oli kiinnostavaa kuulla tilan kotieläinpuolesta.

 

 

 

 

Tilalla on 550 lypsylehmää ja niiden keskituotos on kunnioitettava 9.400 kiloa.

Tilan maitotuotos on 14.000 kiloa päivässä. 

Tila kuuluu maidonmyyntipooliin ja pooli pystyy tarjoamaan 2.000 tonnia maitoa päivässä myyntiin. 

Lehmien ruokinta perustuu 100 %:sesti aperuokinnalle.

 

 

 

 

Apevaunun hinta on n. 150.000 € ja kun sille kertyy vuodessa käyttötunteja n. 2.000, on se uusittava viiden vuoden välein.

 

 

 

Lypsyrobotteja ei ole, vaan lypsäminen tapahtuu lypsyasemalla. Lypsyteho on 89 lehmää tunnissa.

 

Meijeriin on matkaa 550 metriä, joten olettaisi, että tila saa hyvän hinnan meijerille toimittamastaan maidosta. Pooliin kuuluminen saattaa yhtenäistää maidosta saatavan hinnan kaikille poolin jäsenille; tästä ei ollut juttua.

 

*********

 

Muutamia agronomi Auer´n ajatuksia pohdittavaksi:

 

 

• pellon hinta Virossa on 2.000 €/ha, mutta sitä ei juurikaan ole myynnissä
• tilan rahavirrasta tukien osuus on 10 %
• tilan tukipaperit pystyy täyttämään neljässä tunnissa
• ”kyntäminen on perseestä”
• Stalin toteutti Virossa maatalouden rakennemuutoksen, kun loi kolhoosit

 

 

*********

 

Jokunen kuva kartanon konekalustosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä on rautatievaunun pyöristä tehty säilörehuauman tiivistyslaite.

 

 

********

 

 

Kiitokset Antti Mennalalle ja Arto Auer´lle mielenkiintoisesta tilaesittelystä!

Mustialassa opiskelleiden agrologien tapaan toivottelemme Oü Kure mõis´lle sekä tilan omistajille ja työntekijöille:

Jatkuvaa menestystä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Ruiskreivin hautakukkana kasvaa ruista!

Keskiviikko 4.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Uskon, että jokseenkin kaikille maatalousopintoja suorittaneille on Sangaste –ruislajike tuttu ainakin nimeltään.

 

Saimme elokuun puolivälissä toteutetun agrologien Viroon suuntautuneen kartanomatkan aikana tutustua Sangaste –ruislajikkeen syntymätienooseen eli Sangasten kartanolinnaan.

 

 

 

 

Olen jo aikaisemmin esitellyt Sangasten linnan ja nyt on aika kertoa, että miten Sangaste –ruislajike liittyy tähän kartanolinnaan.

 

 

 

 

Kartanon omisti aikoinaan kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg, joka on työnsä tuloksena saanut lempinimen ”ruiskreivi” eli rukkikrahv.

Ruiskreivin "arvonimi" perustui sille, että kreivi Berg jalosti Sangaste-ruislajikkeen.

 

F. G. M. von Berg oli syntynyt vuonna 1845 ja hän kuoli Sangasten linnassa vuonna 1938.

 

Kreivi oli Suomen kansalainen vuodesta 1920 alkaen aina kuolemaansa saakka.

 

 

 

 

Kreivi von Berg´n rintakuvaveistos on myös linnan sisätiloissa.

 

 

 

 

Sangasten linnassa on erillinen ruishuone, virolaisittain ruistupa, jossa vierailijat saavat runsaaseen aineistoon tukeutuen perehtyä kuuluisan ruislajikkeen syntyhistoriaan.

 

 

Kreivi sai ruispelloiltaan vuonna 1875 suuren sadon ja hän itse pitikin sitä vuotta Sangaste-rukiin kehittämisvuotena.

 

Sangaste-ruis sai vuonna 1889 Pariisin maailmannäyttelyssä viljojen sarjassa ensimmäisen palkinnon (Grand Prix-palkinto).

 

Sangaste-ruis oli hyvin talvehtiva, taudeista vapaa, satoisa ja laadukas lajike, jonka ominaisuuksia kasvinjalostajat ovat pystyneet siirtämään jopa näihin päiviin saakka.

 

Nykypäivänä tuntuu hieman erikoiselta, kun vajaat sata vuotta sitten suuren pahnasadon omaavaa ruislajiketta arvostettiin – Sangaste antoi suuren pahnasadon!

 

 

 

Vuonna 1935 oli Sangaste-rukiin viljelyala Virossa puolet rukiin kokonaisalasta.

 

 

 

 

 

Sangasten linnan ruistuvassa on useita valokuvia ruiskreivistä ja tästä kuvasta huomaa helposti, että Sangaste-ruis tuotti runsaan pahnasadon.

 

 

 

 

Tunnetuin valokuva kreivi Berg´stä lienee tämä, jossa hän on työpöytänsä ääressä vuonna 1929.

 

 

********

 

Kreivi Friedrich Georg Magnut von Berg halusi kuolemansa jälkeen tulla haudatuksi Sangasten hautausmaalle.

 

Kreivi oli pidetty henkilö ja hänen hautajaisistaan muodostui suuri surujuhla.

 

Oppaamme johdatteli meidät kartanokäynnin jälkeen Sangasten hautausmaalle ja siellä ruiskreivin haudalle.

 

 

 

 

Kreivin hautamuistomerkin on veistänyt Anton Starkopf ja muistomerkissä on kuvattuna Sangasten rukiintähkät. 

On luonnollista, että ruiskreivin haudalla olevat ”kukat” ovat rukiita!

 

 

Matkaseurueemme oli tyytyväinen, sillä saimme mielenkiintoista uutta taustatietoa Sangaste-rukiista ja sen jalostajasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sangasten linna on suosittu "pulmapidu" pitopaikka!

Maanantai 2.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Sangasten linna oli eräs mielenkiintoisimmista kohteista Viroon 15. – 18.8.2013 suuntautuneella agrologien kartanomatkallamme.

 

Linna on sinänsä jo melkoinen nähtävyys, mutta sillä on ollut omistajansa kautta myös merkittävä rooli maatalouden ja erityisesti kasvinviljelytalouden edistämisessä.

 

Tässä jutussa keskityn kuitenkin lyhyeen kartanon esittelyyn ja sitä kautta myös siihen, että miten kartano liittyy ”pulm” iin!

 

 

 

 

Sangasten linna eli viroksi Sangaste loss sijaitsee Valgamaalla ja sinne on Tallinnasta matkaa 250 kilometriä, Tartosta 65 kilometriä ja Otepäästä 25 kilometriä.

 

 

 

 

 

Sangasten linna on eräs omaperäisempiä kartanorakennuksia Virossa. 

Kartanon tiiliseiniin on muurattu 1.450.000 tiiltä. 

Linnan on rakentanut kreivi Friedrich von Berg, mutta hänestä myöhemmissä jutuissa enemmän.

 

 

 

 

Linnan sisäänkäynnin tiilisessä katoksessa on hieno akustiikka, sillä yhdessä nurkassa lausuttu kuiskaus kuuluu ihmeellisen selvänä vastakkaisessa nurkkauksessa seisovan korviin – kokeiltu on!

 

 

 

Kartanoa ympäröi vehmas puisto…

 

 

 

 

…ja viereinen järvi tuo eläväisyyttä maisemaan.

 

 

 

 

 

Pengerrykset ja kukkaistutukset antavat kartanoympäristöstä viimeistellyn vaikutuksen.

 

 

 

 

Kartanon tornista näkee…

 

 

 

 

 

…ympäröivän luonnon vihreyden.

 

 

 

Jutun otsikossa mainitaan ”pulmapidu”.

 

Pulmapidu on viroa ja tarkoittaa suomeksi hääjuhla. Hääthän ovat viroksi pulm!

 

 

 

 

Sangasten kartanon nykyistä juhlasalia on vaikea kuvitella siihen tilaan, jossa se oli neuvostomiehityksen jälkeen.

Neuvostojoukot olivat käyttäneet tätä 300 neliömetrin suuruista salia hevostallina ja puimasuulina! Lattiassa oli suuria aukkoja ja kulkeminen salissa oli ollut vaivalloista.

 

 

 

 

Nyt kaikki on toisin ja sen vuoksi Sangasten kartano onkin suosittu ja romanttinen hääjuhlien eli ”pulmapitojen” järjestämispaikka. 

Sangasten linna lupaa, että heiltä löytyy tiloja 150 hengen suuruiselle juhlajoukolle.

 

 

 

 

Käyntiämme seuraavana yönä linnassa tuli yöpymään 70 häävierasta…

 

 

 

…ja häiden järjestelijät parhaillaan plaseerasivat häävieraille oikeita paikkoja.

 

Muutamia kuvia juhlasalin viereisistä tiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

Poikkesimme hieman salaa yhdessä hotellihuoneessakin ja totesimme, että siellä oli saniteettitilat rakennettu myöhemmin ja täällä niiden soveltaminen vanhaan ympäristöön ei ollut onnistunut yhtä hyvin kuin esim. Taageperan linnassa.

 

 

Joskus myöhemmin pyrin kertomaan Sangasten linnan merkityksestä kasvinviljelytalouden kehittymisessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hella Wuolijoki oli syntynyt Viron Taageperassa

Sunnuntai 1.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Näytelmäkirjailija, poliitikko, Yleisradion pääjohtaja ja liikenainen Hella Wuolijoki syntyi Virossa Helmen kunnan...

 

 

 

...Taageperan kylässä.

 

Olen jo parissa aiemmassa jutussani kertonut Taageperan kartanolinnasta ja Hella Wuolijoen synnyintalo sijaitsee lähellä Taageperan kartanolinnaa.

 

 

 

 

Tässä talossa syntyi Ella Murrik vuonna 1886.

 

 

 

 

Hella Wuolijoen synnyinkodin seinässä on tämä laatta, jossa kait kerrotaan, että EU sekä Viron valtio ovat osallistuneet kohteen kunnostamiseen.

 

Vastaavia laattoja näkee hyvin monien uusien EU-maiden erilaisissa kohteissa.

 

********

 

Ella Murrik siirtyi Suomeen 1904 ja aloitti opiskelunsa Helsingin Yliopistossa, jota silloin kutsuttiin Aleksanterin yliopistoksi.

 

Ella avioitui kansanedustaja Sulo Wuolijoen kanssa 1908 ja sen jälkeen hän käytti nimeä Hella Wuolijoki.

 

Hella Wuolijoella on ollut merkittäviä rooleja Suomen historiassa.

 

Eräs hänen ”nykypäivän rooleistaan” on se, että hän on ulkoministeri Erkki Tuomiojan isoäiti, sillä Hella ja Sulo Wuolijoen tytär Vappu oli suurlähettiläs Sakari Tuomiojan puoliso.

 

Yksi tekemättömistä töistäni on se, että pitäisi lukea Erkki Tuomiojan kirja ”Häivähdys punaista”. Kirjassa ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo isoäidistään Hella Wuolijoesta ja tämän sisaresta Salme Pekkalasta.

 

Agrologien Viron-matkamme opas kertoi, että hän toimi oppaana, kun Erkki Tuomioja kävi tutustumassa isoäitinsä lapsuudenmaisemiin.

 

Hella Wuolijoen asema on Suomen historiassa värikäs ja osin myös kiistanalainen.

 

Jaksan henkilökohtaisesti uskoa, että Hella Wuolijoella oli tietty rooli, kun Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläs Aleksandra Kollontai toimi välittäjänä Talvisodan rauhaan päätyneissä Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa.

 

Aleksanda Kollontain isä oli venäläinen kenraali ja äiti suomalaisen puutavarakauppiaan tytär ja Aleksandra viettikin lapsena kesiään Kuusaan hovissa Muolaalla.  Muistan, kun Muolaan hovista oli jotain jäljellä vielä kymmenkunta vuotta sitten, mutta nyt hienosta kartanosta ei liene enää mitään jäljellä.

 

Pysähtykää edes valokuvaamaan Hella Wuolijoen syntymäkoti, kun olette liikenteessä Helmen kunnan Taageperan kylässä, sillä niin merkittävästä henkilöstä on kyse, kun puhutaan Hella Wuolijoesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamureippailulla Taageperan linnan puistossa

Lauantai 31.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Agrologimatkamme ensimmäisen yöpymisen aamu elokuun 16. päivänä valkeni Taageperan linnassa kauniin sään vallitessa ja kun en tapaa ulkomaanmatkoillani makoilla aamuisin pitkään, niin lähdin varhain aamureippailulle kartanon ympäristöön ja puistoon.

 

 

 

 

Jätin muut nukkumaan kartanolinnan hienoihin huoneisiin ja aloin tutustumaan Taageperan puistoon sekä kartanoympäristöön.

 

 

 

 

Taageperan linnan kanssa samassa pihapiirissä on toiminut sairaalarakennus, jossa on neuvostovallan aikana saatu monenlaisia hoitoja. Matkamme aikana huomasimme, että useat virolaiset hoitolat ovat olleet neuvostomiehityksen aikana mielenterveyskuntoutukseen tähtääviä laitoksia.

 

 

Taageperan sairaalarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Alar Kotli (1904 – 1963).

 

 

 

 

Taageperan linnan sairaalarakennus on päässyt huonoon kuntoon, mutta perusrakenteet ovat sellaiset, että saamme rauhallisin mielin odottaa rakennuksen kunnostamista.

 

Alar Kotli oli aikoinaan tunnettu ja tunnustettu arkkitehti Neuvosto-Virossa, sillä hän toimi mm. Viron Neuvostoliiton Arkkitehdit –säätiön puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

 

Kotlin tunnetuin työ on Tallinnan Laululavan suunnittelu. Sen lisäksi hänen työnsä jälkeä voi ihailla mm. Kadriorgin palatsissa Tallinnassa, joka on nykyisin Viron presidentin virallinen asunto, vaikka Viron nykyinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ei asu siellä.

 

Palatsi on tyyliltään uusbarokkia.

 

Onko Taageperan sairaalarakennuksessa joitain vaikutteita Alvar Aallon töistä?

 

 

 

 

Tässä sairaalarakennus on toiselta puoleltaan nähtynä.

 

 

 

 

 

Kartanolinnan puisto on hoidettu hyvin ja nurmikon leikkaamisesta on huolehdittu.

 

 

 

 

 

Lyhyeksi leikatulla nurmikolla oli korkeita ja nopeakasvuisia kasveja, joita en tuntenut.

Tuntevatko lukijani tämän kasvin?

 

 

 

 

Minulle tuntemattomia kasveja esiintyi nurmikolla runsaasti.

 

 

 

 

 

Taageperan kartanolinnaan ja sen puistoon pääsee kulkemaan kahden kiviportin kautta – tässä porteista toinen.

 

 

Muutamia kuvia kartanolinnan puistosta ja laajemminkin kartanon alueesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

 

 

 

Aamureippailun jälkeen oli aika hiiviskellä hotellin käytävällä, jotta en herättäisi sikeässä unessa olevia matkatovereitani…

 

 

 

 

 

…ja palasin omaan korkeaan hotellihuoneeseeni.

 

Hotellihuoneeseen on remonttitöiden aikana saatu suhteellisen onnistuneesti rakennettua saniteettitilat siten, että ne eivät heikennä huoneen aistikkuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Taageperan linnassa lomittuvat tyylikkyys ja maalaismiljöö

Tiistai 27.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valgan maakunnassa sijaitseva Taageperan linna oli taannoisen Viroon suuntautuneen agrologimatkamme ensimmäinen yöpymiskohde.

 

 

 

Jykevän jugendtyylisen linnan on rakentanut Hugo von Stryk vuosina 1907 - 1912 omaksi kodikseen. Sisäänkäynnin yläpuolella sijaitsevan parvekkeen taustaseinään on hakattu vuosiluvuksi 1907.

 

Linnan on suunnitellut riikalainen arkkitehti Otto Wildau.

 

 

 

Linnan holvattu porrashalli…

 

 

 

 

…ja metsästyssali tuovat tuulahduksen aidosta metsästyslinnan tunnelmasta.

 

 

 

Iso takka…

 

 

 

 

…ja hienot nahkasohvat täydentävät metsästyslinnamaista tunnelmaa.

 

 

 

Linnan juhlasali luo puitteet esimerkiksi hääjuhlien tanssiaisille.

********

Taageperan linnalla on nettisivut ja niiden osoite on

www.taageperaloss.ee

********

 

 

 

 

Lähtöaamunamme linnaa alettiin koristella illan hääjuhlallisuuksia varten ja halusin, että minusta otettiin valokuva erään hääkoristeen kanssa, sillä yhdennäköisyyteni hääkoristeen kanssa oli ilmeinen!

 

 

 

 

Jossain on todettu, että Taageperan linna tuo mieleen peikkotarinat. 

En tiedä, mutta kiipesin lähtöaamunamme linnantorniin. Sinne on linnan toisesta kerroksesta kivirappusia 96 askelmaa ja sen jälkeen vielä 30 askelmaa puurappusia.

 

 

 

 

Käynti linnantornissa oli tietyllä tapaa koettelemus, sillä tornin huipulla olevassa tilassa oli määrätön määrä lentäviä hyönteisiä, jotka tunkivat suuhun, silmiin ja joka paikkaan.

 

 

Onneksi olin liikenteessä niin varhain, että ehdin tornissa käyntini jälkeen käydä suihkussa ja siten puhdistautua hyönteisten hyökkäyksen vaikutuksilta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas Viljandissa on sotahistoriasta kiinnostuneille mielenkiintoinen kohde

Sunnuntai 25.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Johan Laidoner oli Viron itsenäisyystaistelun sotilaallinen johtaja 1919 - 1920 ja toimi sittemmin Viron puolustusvoimain komentajana vuoteen 1940 saakka.

 

Puolustusvoimain komentajana Laidoner teki läheistä yhteistyötä presidentti Konstantin Päts´n kanssa.

 

Laidoner erotettiin tehtävistään 1940 ja sen jälkeen hänet kyydittiin vaimonsa kanssa Moskovaan.

 

Laidoner virui Neuvostoliiton eri vankiloissa 13 vuoden ajan. Kenraali Lainoder kuoli vuonna 1953 vankeudessa kokemiinsa rasituksiin ja saattaa olla, että hänet teloitettiin, mutta varmuutta siitä ei ole.

 

 

Johan Laidoner on ollut arvostettu henkilö Virossa, sillä hänelle omistettuja puistoja, kylpylöitä ja muita kohteita oli ennen vuotta 1940 mm. Rakveressä, Pärnussa ja Haapsalussa.

 

 

 

 

 

Kenraali Johan Laidoner oli syntynyt Viiratsissa ja sen vuoksi hänellä on hieman luonnollista kokoa suurempi ratsastajapatsas Viljandissa.

 

 

 

 

Laidonerin patsas sijaitsee Viljandin kaupungin keskustassa ja sen lähellä sijaitsevat mm. Viljandin laululava, jota parhaillaan rakennetaan uuteen uskoon…

 

 

 

 

…sekä Pyhän Johanneksen kirkko.

 

 

Tunnustan, että ennen agrologien Viron matkaa en tiennyt mitään kenraali Johan Laidoneristä, mutta olen matkamme jälkeen pyrkinyt muodostamaan kuvaa hänestä.

 

Tunnelmani ovat ristiriitaiset, sillä en osaa päätellä, että olivatko presidentti Päts ja kenraali Laidoner liian pehmeitä Stalinin vaatimuksille 1939 – 1940.

 

Jossain lähteessä todetaan, että Talvisodan aikana Stalin arvosti Suomen tiukkaa vastarintaa, mutta halveksi Viron hampaattomia toimia.

 

Mene ja tiedä, mutta toivon, että historiantutkijat jatkavat tutkimuksiaan siitä, miten Viro joutui Neuvostoliiton miehityksen alle n. viideksikymmeneksi vuodeksi! Oliko siinä ja millainen rooli presidentti Päts´n ja kenraali Laidoner´n toiminnalla?

 

Laidoner´n puolustukseksi on mainittava, että joutui virumaan Neuvostoliiton vankiloissa kolmetoista vuotta ennen kuolemaansa.

 

Totuus kuitenkin on, että kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas sijaitsee tänäänkin Viljandin eräässä keskikaupungin puistossa – kannattaa tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalpaveljien Ritarikunnan rakentaman ritarilinnan rauniot ovat Viljandin merkittävin turistikohde

Perjantai 23.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuun puolessa välissä toteutetun agrologien Viron kartanomatkan ensimmäisen päivän ehtoopuolella pysähdyimme Viljandin kaupungissa.

 

Olen kerran aikaisemmin poikennut Viljandissa, mutta silloin kohteenamme olivat ainoastaan vanhan ritarilinnan rauniot.

 

Niillä kävimme myös nyt ja ne ovatkin turistien pääkohde Viljandissa.

 

 

 

 

Ritarilinnoitus on ollut mahtava kokonaisuus Viljandi-järven rannalla.

 

Alkuperäinen linna rakennettiin jo vuonna 1224 ja se oli kooltaan Liivinmaan suurin.

 

 

 

 

Ritarilinnan raunioita ympäröi 13 metriä syvät vallihaudat ja ne ovat säilyttäneet muotonsa tähän päivään saakka.

 

 

 

 

Linnanrauniot sekä niitä ympäröivä puisto ovat turistien ja viljandilaisten vapaasti käytettävissä.

 

Linnanraunioilla järjestetään kesällä monenlaista teatteri- sekä musiikkitoimintaa.

 

 

 

 

Vierailuhetkellämme lipunmyyjät olivat jo paikalla ja äänentoistolaitteita asennettiin paikoilleen.

Tässä on alkamassa olleen esityksen mainos!

 

 

 

 

Ritarilinnan raunioiden vallihautojen yli pääsee kulkemaan vuonna 1879 valmistunutta riippusiltaa pitkin.

Riippusillan on rakentanut riikalainen Felser & Co.

 

 

*********

 

 

Vielä joitain kuvia ritarilinnan raunioilta;

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

Viljandissa käydessä kannattaa ehdottomasti poiketa tutustumassa Kalparitarien Veljeskunnan rakentaman ritarilinnan raunioihin.

Jos samaan aikaan raunioilla on menossa jokin kulttuuritapahtuma, niin linnakokemus vain paranee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olutsveren kartanoon saatiin sähköt ensimmäisenä paikkana koko Baltiassa

Torstai 22.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Viron kartanomatkamme toinen kohde oli Olutsveren kartano Viljandinmaalla.

 

Tallinnasta on Olutsvereen matkaa 142 kilometriä.

 

 

 

 

Kartanossa toimii peruskoulu sekä Olutsveren Palvelu- ja Maatalouskoulu eli Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskool.

 

Kartano on Viron valtion omistuksessa, mutta oli mielenkiintoista kuulla, että Norja on vahvasti tukenut kartanon opetustoimintaa.

 

 

 

 

Kartanoa esitteli meille hyvällä suomenkielellä ja iloisella tavallaan Elvira Grosberg, joka kertoi omaavansa kartanossa emännän roolin sekä tyttöjen opettajana toimimisen.

 

 

*******

 

 

Kartanossa opiskellaan mm. maanviljelijöiksi, kokeiksi sekä elintarviketeollisuuden monipuolisiksi taitajiksi.

 

Lehmiä kartanossa ei ole, mutta hevosia on peräti 12, muutama poni, vuohia sekä lampaita – kartanossa on myös mehiläisiä.

 

Olutsveren kartanon pinta-ala on 800 hehtaaria ja siitä on peltoa 160 hehtaaria.

 

Ruis on kartanon tärkein viljalaji ja sen lisäksi viljellään vehnää, speltti-vehnää, ohraa, kauraa, rapsia, perunaa sekä juureksia.

 

Hehtaarisadot ovat hyviä, sillä viime vuonna rukiin ja vehnän satotaso oli 7,8 tonnia per hehtaari ja rapsia tuli 4.000 kiloa hehtaarilta.

 

Kartano työllistää 70 ihmistä.

 

 

********

 

Kartanon historia on värikäs ja siitä kertoo mm. se, että eräällä entisaikojen kartanonomistajalla oli 6 lasta vaimonsa kanssa ja niiden lisäksi 13 avioliiton ulkopuolista lasta!

 

Kartanon salongeissa oli seinillä useita muotokuvia ja kysyinkin, että onko muotokuvissa tämä ihmemies, mutta Elvira-emäntä kertoi, että hänestä ei ole muotokuvaa kartanossa.

 

 

********

 

 

Olutsveren kartanolla on hyvät nettisivut ja ne löytyvät googlaten:

”Olutsvere möis”.

 

********

 

Muutamia kuvia kartanosta, sen sisätiloista ja puutarhasta:

 

 

 

 

Kartanon eteishallin matot ovat Viron parlamentin entisiä mattoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän kartanon tuoleja kokeilla!

 

 

 

 

********

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

 

Olutsveren kartanon tähän rakennukseen on aikoinaan saatu sähköt ensimmäisenä koko Baltiassa!

 

 

*******

 

Suosittelen Olutsveren kartanon ottamista Viron matkojenne ohjelmaan!

 

 

-Esko Erkkilä-