Viro 100 vuotta

Lauantai 24.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Viro juhlii tänään sataa itsenäisyyden vuottaan ja toivottelen Virolle parhainta menestystä jatkossakin.

 

 

Viro on ollut minulle tärkeä jo niistä ajoista alkaen, jolloin se oli Neuvostoliiton miehittämä.

 

 

Virolaiset kylpylät ovat vuosien kuluessa tulleet tutuiksi ja laskeskelimme Rouvan kanssa, että olemme viettäneet kylpyläviikkoja ainakin seuraavissa kylpylöissä:

 

• Viimsi Spa kaksikin kertaa viikon kylpylämatka
• Fra Mare Thalasso Spa Haapsalussa myös kaksi kertaa viikon kylpylämatkaa
• Laulasmaa Spa ennen kylpylän konkurssia; nyt uusi matka kiinnostaa
• Spa Hotel Ryytli Saarenmaalla
• Spa Hotel Meri Saarenmaalla
• Gran Rose Saarenmaallla
• Tervis Pärnussa
• Tervise Paradis Pärnussa
• Viking Pärnussa
• Puistotalo Pärnussa

 

 

Listaus saattaa olla puutteellinen, mutta jo se merkitsee, että olen vuosien varrella viettänyt virolaisissa kylpylöissä 12 viikon mittaista jaksoa ja nauttinut virolaiskylpylöiden tarjoamista palveluksista.

 

 

Tässä lisää virolaisista kylpylöitä ja hotelleja, joissa olen saanut vierailla lyhyempiä jaksoja:

 

• Toila Spa, Itä-Viron maakunnassa
• Meresuu Narvassa, useitakin kertoja
  
• Aqua Spa Rakveressä, useitakin kertoja
• Kalev Tallinnassa
• Nordic Forum Tallinnassa, useitakin kertoja
  
• Viru Tallinnassa, monesti jo Neuvostoliiton ajoista alkaen
  
• Olympia Tallinnassa, monesti jo Neuvostoliiton aikana
  
• Kungla Tallinnassa (hävinnyt historian roskatynnyreihin)
• useita muita Tallinnan hotelleja

 

 

Työelämässä sain tehdä tiivistä yhteistyötä mm. tarttolaisen myllyn eli silloiselta nimeltään Tartu Veskin, nykyiseltä nimeltään Tartu Mill AS, kanssa.

 

 

Parhaimmat ja mielenkiintoisimmat Viro-kokemukseni liittyvät niiden asiakasmatkojen ja asiakkaiden palkintomatkojen junailuun, jotka Neuvostoliiton aikana suuntautuivat Tallinnaan.

 

 

Ensi kesän ohjelmassani on käydä Virossa ainakin Tyrin Kukkamarkkinoilla toukokuussa ja Viron läpikulkumatkalla Riikaan heinäkuussa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnun Museossa voi tehdä aikamatkan 11.000 vuoden taakse

Maanantai 11.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pärnun Museo sijaitsee lähes keskikaupungilla Aida 3:ssa ja se on rakennettu vanhaan viljamakasiiniin.

Tutustuimme museoon taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme.

 

Museon pysyvä näyttely ”11 000 vuotta historiaa – Elämyksiä entisiltä ajoilta” ulottuu kivikaudesta nykypäivään. Se välittää tunnelmia menneiltä ajoilta meidän päiviimme saakka.

 

 

Museon aulassa sijaitsee tsaarinaikainen kassakaappi, joka on valmistettu 1900 -luvun alussa. 

Kassakaapin oven sisäpuolelle on kuvattuna Venäjän keisarikunnan kaksipäinen kotka.

Kassakaapin omistaja oli asianajaja Jaan Leesment, joka toimi sittemmin Pärnun kaupunginjohtajana vuosina 1917 – 1919.

 

 

Museokierroksen alkupuolen piristyksiä ovat täytetyt eläimet.

 

 

  

Karhu…

 

 

 

…hylje…

 

 

 

…saksanhirvi (?)…

 

 

 

…ja metsäsika ovat saaneet paikkansa museovieraiden ihailtavina.

 

 

 

Pärnu on ollut suosittu kylpyläkaupunki jo kauan. 

Museossa on runsaasti valokuva- ja elokuva-aineistoa Pärnusta kylpyläkaupunkina 1800- ja 1900 –luvuilla.

Rantatuoli esittelee rantakalusteiden muotia 1900 – luvun alkupuoliskolta.

 

 

 

Viron synkkää miehitysjaksoa esitellään osastolla, joka keskittyy vuosien 1940 ja 1990 väliseen aikaan.

 

 

 

Virolaisten kyyditykset Siperiaan koskivat myös Pärnua. Kyyditysvaunun synkkä tunnelma kuvastuu hyvin, kun kyyditysvaunun pienistä ikkunanräppänöistä vilahtelee ohikiitäviä maisemia.

 

 

 

Salamavalon avulla kyyditysvaunusta otettu kuva paljastaa, että kyydittävinä olivat naiset, lapset ja vanhukset.

 

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Virossa oli toteltava sirpin ja vasaran komentoa.

 

 

 

Eräs tekninen seikka Pärnun museossa miellytti erityisesti ja se oli se, että liikuntarajoitteiset oli museossa huomioitu hyvin. 

Museo toimii useassa kerroksessa, mutta liikuntarajoitteiset pääsevät vaivattomasti kaikkiin kerroksiin pienoishissin avulla!

Toinen "erikoisseikka" Pärnun Museolla on se, että museo on aktiivinen toimija facebookissa!

 

 

Pärnun Museo on eräs kohde, johon suosittelen Pärnuun saapuvia kylpylävieraita tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikä lasinen esine?

Sunnuntai 10.2.2013 - -Esko Erkkilä-

 

Lydia Koidulan museossa Pärnussa on esillä tämä lasinen esine.

 

Tiedätkö mikä se on?

 

************* 

 

 Lydia Koidula oli  1843 – 1886 elänyt virolainen kirjailija ja Viron kansallisrunoilija.

 

 

 

 

Koidula syntyi Pärnussa ja sen vuoksi siellä sijaitsee Lydia Koidulan museo. 

Museo sijaitsee Pärnu-joen toisella puolella kuin kylpylät ja sen vuoksi museo ei pysty kertomaan suurista kävijämääristä.

Museon osoite on Jannseni 37.

Poikkesimme työkaverini kanssa museossa tammikuun 25. päivänä ja vieraskirjan mukaan olin tänä vuonna museon 13. vierailija!

 

 

 

Museoon saapuessaan vieras tulee ensiksi luokkahuoneeseen, jossa Pärnun Ulejoen lapset aloittivat koulutyönsä uutuuttaankiiltävillä koulunpenkeillä vuonna 1850. Opettajana lapsilla oli silloin seitsenvuotiaan Lydian isä J. V. Jannsen.

 

 

 

Luokassa on yhä edelleen opettajanpönttö ja kokeilin, että millaiselta tuntuu olla kansankynttilä.

 

 

 

Luokan opetusvälineisiin kuuluu suuremman kokoinen helmitaulu.

 

 

Luokkahuoneen sivuhuoneessa esitetään Pärnu Postimees –lehden toimitushuone, jossa Lydia Koidulan isä J. V. Jannsen päätoimitti lehteä.

 

 

 

Jannsenin perheen ruokailuhuone antaa kuvan perheen elämänmenon arjesta.

Huomaathan jutun ensimmäisessä kuvassa olevan lasiesineen?

 

 

 

Lydia Koidulan voimanvuosina hänestä tehty kipsiveistos kertoo pelottomasta ja ylväästä kansallisrunoilijasta.

Nämä piirteet ovat meille kaikille tulleet tutuiksi Viron sadan kruunun setelistä!

 

 

 

Lydia Koidula joutui miehensä työn vuoksi muuttamaan Kronstadiin.

Koidulan viimeiset vuodet kuluivat syöpään sairastumisen jälkeen Kronstadissa ja museon perimmäisen huoneen kalustus sekä runoilijan sairashuoneen raskas tunnelma kuvastavat lahjakkaan runoilijan viimeisiä vuosia.

 

 

**********

 

Niin se kysymys lasisen esineen käyttötarkoituksesta:

 

Lasiesine on kärpäsenpyydys.

 

Kärpänen pääsee lasiesineen alle, sillä esineen jalat pitävät ”maljaa” sopivasti koholla pöydän pinnasta.

 

Kärpänen pääsee esineen sisälle, mutta sen on jokseenkin mahdoton päästä sieltä pois, sillä pyydyksen muotoilu tekee poispääsyn mahdottomaksi.

 

Tiedän kokemuksesta, että näitä lasisia kärpäsenpyydyksiä on myös Suomessa - jos onnistaa, niin ehkä sellaisen voi hankkia joltain kirpputorilta! Olisikohan niitä virolaisilla kirpputoreilla?

 

 

*********

 

 

Olen nyt tutustunut Lydia Koidulan Pärnussa sijaitsevaan museoon kahdesti ja suosittelen siellä käymistä kaikille Pärnussa kylpylälomaa viettäville suomalaisille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Isän ja tyttären patsaat samassa kaupungissa

Lauantai 9.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lienee harvinaista, että isällä ja tyttärellä on molemmilla erilliset muistopatsaat. Vielä harvinaisempaa on se, jos patsaat sijaitsevat samassa kaupungissa.

 

Pärnussa näin on, sillä isän eli Johann Valdemar Jannsen´n patsas ja tyttären Lydia Koidulan patsaat sijaitsevat kaupungissa.

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n patsas sijaitsee Pärnussa Rüütli-kadun varrella. 

Johann Jannsen oli virolainen runoilija ja lehtimies joka eli 1819 – 1890. 

Jannsen perusti Pärnu Postimees –lehden ja sillä oli merkittävä vaikutus Viron kansallistunteen vahvistamisessa.

 

 

 

Sanotaan, että Johann Jannsen´n patsaan kirjaa kosketellessa koskettelijan tietomäärä kasvaa ja tässä näkyy, että pyrin kasvattamaan tietomäärääni!

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n tytär Lydia Jannsen – myöhemmin Lydia Koidula – kohosi merkittäväksi henkilöksi Virossa. 

Lydia Koidulan patsas sijaitsee Koidula-puistossa Pärnussa. 

Lydia Koidulasta (1843 – 1886) kehittyi Viron kansallisrunoilija ja…

 

 

 

…hänet ehdittiin ikuistamaan ensimmäisenä ja ainoana naisena Viron ”sada krooni” seteliin.

 

Vuonna 1871 Lydia Koidula matkusti Suomeen ja tapasi tällä matkallaan mm. J.V. Snellmanin, Elias Lönnrotin sekä Yrjö Koskisen.

 

Johann Voldemar Jannsen ja hänen tyttärensä Lydia Koidula ovat henkilöitä, joiden muistopatsaisiin kannattaa Pärnussa käydessä tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Beethoven-konsertti Pärnun konserttitalossa oli elämys

Perjantai 8.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Harrastimme tuttavapariskunnan kanssa musiikkikulttuuria, kun tammikuun lopulla sisällytimme Pärnun kylpyläviikon ohjelmaamme käynnin Beethoven-konsertissa Pärnun hienossa konserttitalossa.

 

 

 

Pärnun konserttitalo (Pärnu kontserdimaja) sijaitsee kaupungin keskustassa lähellä Port Arthur –tavarataloja ja linja-autoasemaa. 

Vuonna 2005 Pärnun konserttitalo oli vaarassa joutua keskikaupungin sijainnistaan huolimatta tulvan uhriksi. Merenpinnan taso kohosi silloin Pärnussä 2,95 metriä ja vesi oli neljää senttiä vaille konserttitalon kynnyksiä!

Uskomatonta!

 

 

 

Konsertissa ei luonnollisesti voinut kuvata, joten nyt joudumme kuvien osalta tyytymään konserttijulisteisiin…

 

 

 

…sekä konserttitalon lämpiössä pyörineeseen kuvaruutumainokseen.

 

 

Kyseessä oli teemaltaan perhekonsertti – Kultainen klassikko - ja ohjelma koostui seuraavista teoksista:

• Beethovenin ”Konsertti viululle, sellolle ja pianolle C-duuri op. 56 (Kolmikkontsert)”…

• …ja väliajan jälkeen Beethovenin ”Sinfonia nro. 7 A-duuri, op. 92”.

 

Konsertin järjesti Viron Konsertti ja kyseessä oli kolmen erillisen konsertin ensimmäinen esiintyminen, sillä seuraavana päivänä sama konsertti oli nautittavissa Tallinnassa Estonia konserttisalissa ja sitä seuraavana iltana vielä Jöhvin konserttitalossa.

 

Pärnun kaupunginorkesterissa oli mukana kaikkiaan 35 soittajaa – osa heistä oli orkesterin vahvistuksia Tallinnasta.

 

Konserttiliput maksoivat 5,00 euroa henkilöltä ja siihen hintaan sai myös narikkapalvelun.

 

Varasimme ennen konserttia väliaikatarjoilun ja se olikin hieman haastava juttu.

 

Kaikki kuitenkin sujui hienosti sen jälkeen, kun löysimme väliaikaa tarkoittavan vironkielisen sanan ”vaheaeg”.

 

Varasimme vaheaeg-tarjoiluksi kolme caputsinoa, yhden teen, kolme isoa valkosuklaalla päällystettyä leivosta, kolme Hennessy-konjakkia sekä yhden kermaliköörin.

Tilatut ja maksetut tarjoilut odottivat meitä vaheaeg´lla ”ykkös-pöydässä” ja ne maksoivat yhteensä 24 euroa – ei paha hinta!

 

Hieman ihmetytti, että n. neljänsadan konserttivieraan joukosta vain me neljän hengen seurueena olimme varanneet etukäteen väliaikatarjoilun.

 

Varsinainen konsertti oli otsikkoa lainaten elämys.

 

Kolmekymmentäviisi-jäsenisen orkesterin solisteina toimivat;

 

• Arvo Leibur, viulu
• Henry-David Varema, sello
• Jüri Alperten, piano

 

Jüri Alperten toimi myös orkesterin kapellimestarina.

 

Yhden euron maksaneesta konsertin monipuolisesta ja 12-sivuisesta ohjelmalehdestä ilmeni, että konsertin solistit olivat varsin paljon maailmaa nähneitä musiikkitaiteilijoita - taitaapa heidän toimestaan virolainen musiikkitaitelija olla esiintynyt kaikilla maailman mantereilla!

 

Mielenkiintoista, että viulutaiteilija Arvo Leibur on työskennellyt mm. Kuopion konservatoriossa.

 

 

 

Konsertin jälkeen kipaisin konserttitalon toiseen kerrokseen ja otin tämän kuvan.

 

 

 

Konserttisaliin mahtuu 800 – 900 kuuntelijaa ja kertoivatpa lipunmyyjät, että oikein kun tiukkaan ihmiset laittautuvat, niin tuhat ihmistä mahtuu kuuntelemaan musiikkia.

 

 

Kannustan, että Pärnun lomaviikon aikana kannattaa käydä nauttimassa Pärnun konserttitalon tarjonnasta – voin vakuuttaa, että kokemus on hieno ja todeta, että se ei tee suurta lovea matkakassaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta löytyy sieltä nähtävää ja koettavaa talvellakin

Tiistai 29.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen palannut Pärnuun tekemältämme kahdeksan päivää kestäneeltä kylpylälomalta takaisin Suomeen.

 

Tämä oli jo viides viikon mittainen kylpylälomamme Pärnussa – yhteensä olemme viettäneet virolaisissa kylpylöissä nyt yksitoista viikon mittaista lomaa. Olemme viettäneet kylpylälomamme joka kerta eri kylpylässä.

 

 

 

Estonian Roheline Maja eli Vihreä Talo oli tämänkertainen kylpylämme. 

Pärnussa sijaitsevat Estonia-kylpylät tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä nytkin saimme raveja eli hoitoja kaikissa kolmessa Estonia-kylpylässä. Vihreän Talon lisäksi samaan kokonaisuuteen kuuluvat Valkoinen Talo eli Valge Maja sekä Puistotalo eli Pargi Maja.

 

 

 

Vihreä Talo (oikealla) ja Valkoinen Talo ovat yhdistetty käytävällä, mutta Puistotaloon matkaa kertyy n. 300 metriä.

Se, että Vihreän Talon asukkaille osa raveista eli mm. vesivoimistelu annetaan Puistotalossa, on merkittävä epäkohta ja toivon monien kylpylävieraiden tapaan, että asiaan saataisiin muutos.

 

 

 

Viro vapautui neuvostomiehityksestä v. 1991 ja sen jälkeen Viron lippu on saanut hulmuta vapaasti kaikkialla Virossa. 

Pärnussa Viron lipun seurassa oli melkein joka paikassa Pärnun oma lippu eli valkoinen risti sinisellä pohjalla.

 

 

 

Pärnun vaakunassa pilvestä esiin ojentuva käsi kannattelee ristiä ja ristin vierellä on avain.

En tiedä, että voidaanko vaakunaheraldiikkaa ja kirkkotaidetta verrata toisiinsa, mutta kirkkotaiteessa pilvestä esiin ojentuva käsi kertoo Jumalasta lahjojen antajana ja kaiken luojana.

 

 

Pärnussa vanha ja uusi rakennuskanta sijaitsevat usein aivan rinnakkain.

 

 

 

Tämä vanha puutalo…

 

 

 

…ja kadun toisella puolella sijaitseva nykyaikainen kivitalo ovat kuvattu täsmälleen samoilta jalansijoilta.

Näytti siltä, että kivitalo ei ollut lainkaan asuttu - ovatko rahat loppuneet rakennusprojektin viime hetkillä?

 

 

 

Pärnussa on hyvin tavallista, että Müüa-kylttejä näkyy kaupungilla runsaasti. Kyse on myytävänä olevista kohteista. 

Tammikuussa 2005 myrskytuulet ja tulvat aiheuttivat kaupungissa suuria vahinkoja. Merivesi nousi silloin lähes kolme metriä normaalitasoaan ylemmäs.

On luonnollista, että varsinkin alavilla seuduilla ja lähellä merenrantaa Pärnussa näkee runsaasti Müüa-kylttejä, mutta…

 

 

 

…näkee niitä kaupungin keskustaan rakennettujen hienojen lasipalatsienkin ikkunoissa!

 

**********

 

Valitettavasti kaikki Pärnuun suuntautuneet käyntini ovat ajoittuneet talviaikaan, joten Pärnu kesäkaupunkina on minulta jäänyt kokematta.

 

Vaikka minulla on omakohtaista kokemusta Pärnusta ainoastaan talvelta, uskallan suositella matkan suuntaamista tähän Viron neljänneksi suurimpaan kaupunkiin niin kesällä kuin talvellakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-