Kyläkirpparisuunnistuksen merkitys on paljon muutakin kuin tavaroiden ostaminen

Lauantai 26.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Pikku-Pispalalaiset, Mannin asukasyhdistys ja Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ovat järjestäjinä eilen alkaneessa Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksessa.

 

Tapahtumassa talot järjestävät tonteilleen myytäviä tavaroita ja kansa käy vaihtelevin tuloksin ostamassa niitä.

 

Tapahtuma alkoi eilen ja se kestää useimpien myyjien osalta sunnuntaihin saakka.

 

Olen aina pyrkinyt osallistumaan asiakkaana Viljakkalan kyläkirpparisuunnistukselle ja niin tein myös eilen.

 

Totean tämän juttuni otsikossa, että kyläkirpparisuunnistus on paljon muutakin kuin tavaroiden ostamista.

 

Sitä se todella on!

 

Vanhojen tuttavuuksien vahvistaminen, uusien tuttavuuksien luominen, tuttujen paikkojen katseleminen ”uusin silmin”, ennenkäymättömissä paikoissa käyminen – tätä kaikkea kyläkirpparisuunnistus on!

 

 

 

**********

 

 

Muutama kuva maisemista, jotka ovat vuosien aikana tulleet tutuiksi ja joihin kyläkirpparisuunnistuksella sain hetkeksi pysähtyä:

 

 

 

 

 

 

Näkymä naapurilta meille!

 

Tähän näkymään liittyy paljon edellisen sukupolven työtä – hieman myös omaa työtäni.

 

 

 

 

 

 

Parvilahti ja Markansaari!

 

 

 

 

 

 

Näkymä Viljakkalan Kirkkojärvelle ja kirkonkylään.

 

 

 

 

 

 

Kototilan ”Alanen lato” rypsivainion keskellä. Olisi pitänyt osua paikalle viikkoa aikaisemmin, niin olisipa maisema ollut keltainen!

 

 

 

 

 

 

Männistönmäestä kohti Koivuniemeä.

 

 

 

 

 

 

Konkarinmäestä kohti Hanhijärveä.

 

 

 

 

**********

 

 

 

Niin, näkihän kirpparisuunnistuksella muutakin:

 

 

 

 

 

 

Kaunisto, jota pikku-pispalalaiset kutsuvat nykyisin kylätalokseen.

 

 

 

 

 

 

Kauniston seinäkello on pysähtynyt aikaan entiseen.

 

 

 

 

 

 

Tässä talossa toimi ennen Viljakkalan hammaslääkäri.

 

Sitä aiemmin talossa toimi myös Viljakkalan kunnanlääkäri.

 

Olen opiskellut talon autotallissa kansalaiskoulun aikana metallitöitä!

 

Paljon muistoja liittyy tähän taloon Viljakkalan Kurjella!

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Elonkaari, josta nyt Ylöjärven kaupunki pyrkii lopettamaan kaikki palvelutoiminnot!

 

 

 

 

 

 

Sahtitynnyreitä eräällä kohteella.

 

Sahtitynnyrit laitettiin paisumaan jokeen tai lammikkoon hyvissä ajoin ennen sahdinteon aloittamista.

 

Valitettavasti sahdintekokulttuurikin on hiipumassa Viljakkalassa.

 

 

************

 

 

 

 

 

 

Tein toki myös kauppaa kyläkirpparisuunnistuksella:

 

 

• paperileikkuri, 3,00 €
• kenttäpullo mallia ”int/40”, valmistaja Peltiteos Oy, 3,00 €
• uistin, 3,00 €
• 8-osainen lasten kahvikalusto, 2,00 €

 

 

Sen koin puutteeksi, että missään ei ollut myytävänä todellisia ”äijä-tuotteita” eli romuja joka äijälle.

 

Vihjeeksi ensi vuodelle!

 

 

Arvostan Pikku-Pispalalaisten, Mannin asukasyhdistyksen ja Viljakkalan Seurojentalonyhdistyksen puuhahenkilöitä aktiivisuudesta Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksen järjestämisessä.

 

Poiketkaahan kohteilla tänään ja osa on avoinna myös sunnuntaina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan kyläkirpputorisuunnistus oli vahva voimannäyte kylätoiminnan merkityksestä ja sen hienoista tuloksista

Maanantai 25.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin kyläsihteerillä Katri Halttusella oli keskeinen rooli torstaina 21.7.2011 toteutetulla Viljakkalan kyläkirpputorisuunnistuksella.

 

Osallistuin kyläkirpputorisuunnistukselle ja vaikka ehdin käymään ainoastaan osalla ”rasteja” aikaa kului yli neljä tuntia.

 

Opin synnyinseudustani ja juuristani paljon – ehkä pystyin myös antamaan uutta tietoa ”rastiväelle” ja muille suunnistukseen osallistuneille.

 

Odotan innolla Viljakkalan Karhen, Nisun ja Väinänperän vastaavaa tapahtumaa 6.8.2011 – aion osallistua myös siihen!

 

Kulutin rahaa kirpputorikierroksella vaatimattomasti alle 20 euroa. Sain sillä rahalla toimivan öljylampun, lekan, uudenuutukaisen XXL-kokoisen Karjala-paidan ja paljon kirjoja. Paras kirjalöytö oli Viljakkalan Sotavetaraanit ry:n vuonna 2006 julkaisema 174-sivuinen kirja "Viljakkalan sotavetaraanien kertomuksia sodasta". Minulla on toki sama kirja jo ennestään, mutta hankinta oli niin edullinen, että en epäröinyt sen suorittamista.

 

Suuret euromääräiset myynnit eivät tuntuneet olevan tavoitteena edes myyjillä, vaan pääasia oli vanhojen tuttujen tapaaminen ja uusien tuttavuuksien luominen. Omalta kohdaltani sain tavata henkilöitä, joiden kanssa on ollut yhteistä vuosikymmeniä sitten.

 

Tässä muutama valokuva kirpputorikierrokseltani:

 

 

Kauniston talo Viljakkalan Pikku-Pispalassa, joka on ollut pikku-pispalalaisten kylätalona jo vuosia.

Hämmästytti, että talolla ollet pikku-pispalalaiset eivät tunteneet talon historiaa lainkaan! Minä sentään muistan ainakin kolme Kauniston talon asukasta - usein he istuskelivat talon vierellä olevalla penkillä, kun polkupyörällä olin matkalla Viljakkalan kirkonkylään.

 

Kauniston seinäkello on pysähtynyt osoittamaan aikaa, jolloin Kauniston väki vielä asui talossa.

 

Eräs kirpputorirasti oli Viljakkalan vanhalla paloasemalla. Se hallitsee edelleen Viljakkalan kylämaisemaa vaikka paloasema onkin muuttanut toiseen paikkaan.

 

 

On hienoa, että Viljakkalan vaakuna on saanut pitää paikkansa Viljakkalan entisen kunnantalon sisäänkäynnin yläpuolella.

 

 

Jalavan kaupparakennukseen sisältyy paljon viljakkalalaisten muistoja.

 

 

Viljakkalan ns. lääkärintalossa taitaa nykyisin olla joitain Ylöjärven kaupungin toimintoja

 

 

Viljakkalan Härkin talosta on isäni äiti eli toinen mummuistani aikanaan lähtenyt miniäksi Karhelle.  Kuulin Härkin naapuritalon kirpputorilla aivan uutta tietoa mummuni suostuttelemisesta karhelaiseksi miniäksi!

 

Viljakkalan kyläkirpputoritapahtuma oli kyläkulttuurin vaalimista parhaimmillaan.

 

Kiitokset aktiivisille myyjille sekä kyläsihteeri Katri Halttuselle!

 

-Esko Erkkilä-