Eero Heinäluoma: "Eduskunnan puhemies on parlamentarismin ylin valvoja"

Perjantai 29.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-Seura järjesti eilen Tampereen Vanhan Kirjastotalon luentosalissa mielenkiintoisen tilaisuuden, kun se oli saanut vierailevaksi luennoitsijaksi miehen politiikan huipulta eli kansanedustaja Eero Heinäluoman.

 

 

Olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Esityksensä aluksi edellisellä vaalikaudella eduskunnan puhemiehenä toiminut Heinäluoma mainitsi, että on mukava puhua, kun neljään vuoteen ei saanutkaan puhua!

 

 

Eero Heinäluoma totesi, että Suomen eduskunta on maailman viiden vahvimman parlamentin joukossa – vahvin Heinäluoman mukaan on Yhdysvaltain kongressi.

 

 

Heinäluoma vieraili puhemiesaikanaan monien maiden parlamenteissa ja hän kertoilikin mielenkiintoisia havaintojaan erityisesti Ison-Britannian sekä Ruotsin parlamenteista ja niiden asemasta maidensa päätöksentekojärjestelmässä.

 

 

Kysyin Heinäluomalta tilaisuuden kysymysosiossa hänen kokemuksistaan Viron parlamentista eli Riigikogusta.

 

 

Heinäluoma kertoi tuntevansa Riigikogua heikosti, mutta totesi, että sen asema on heikompi kuin Suomen eduskunnan.

 

 

 

 

 

 

Eero Heinäluoman esitys oli mainio oppitunti parlamentarismiin, eduskuntatyöskentelyyn ja moniin politiikan kysymyksiin, joita ei tavallisesti tule pohtineeksi.  Seuraavassa muutamia seikkoja, joita kansanedustaja Heinäluoma selosti:

 

• eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit ovat ”kolmen lukon takana”
  • pääministerin perusteltu aloite
  • eduskunnan pitää todeta asia ja yhtyä pääministerin perusteltuun aloitteeseen
  • presidentin hajottamispäätös ja päätös uusien vaalien järjestämisestä

• jos presidentti ja hallitus ovat jostain asiasta erimielisiä, on ratkaisuna se, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon ja eduskunta päättää sen jälkeen koko asian = ei ole siis samantekevää, kenelle eduskuntavaaleissa äänensä antaa!

• näkökohtia puhemiehen roolista
  • puhemies on parlamentarismin ylin valvoja
  • puhemiehen pitää tietoisesti ajatella eduskunnan aseman säilyttämistä
  • puhemiehen valta on piilevää, menettelytapoihin perustuvaa
  • puhemiehen etiikka vaatii, että päätöksiä edeltää riittävän pitkät käsittelyajat
  • puhemies on koko eduskunnan puhemies

 

 

 

 

 

 

Heinäluoman näkemyksiä eräistä kysymyksistä – näkemykset eivät ole puoluepoliittisia

 

• eduskunnan kyselytunti on tietyllä tavalla ”opposition kyselytunti”
  • kun demarit viime kaudella valittivat Heinäluomalle, että he saavat esittää liian vähän kysymyksiä kyselytunnilla, niin Heinäluoma oli vastannut ”hommatkaa itsenne oppositioon”!

• presidentin syrjäyttäminen EU-päätöksenteosta ei ollut hyvä asia
  • nyt presidentin kyky johtaa maan ulkopolitiikkaa heikkenee, kun hän ei osallistu EU-politiikkaan

• pääministerillä on liikaa tehtäviä ja se merkitsee, että pääministerin valta valuu avustajille

• jos hallitus jättää työnsä kesken, niin pitää etsiä uusia hallituskokoonpanoja – ei hajottaa eduskuntaa

• Heinäluoma on edustuksellisen demokratian kannattaja ja ei pidä kansanäänestyksiä hyvänä ratkaisuna
  • päättäjällä pitää olla tietoa

• Heinäluoma kaipaa komiteatyöskentelyä hyvänä tapana valmistella ja käsitellä asioita
  • EH pitää ruotsalaista ”diskuteeraamista” hyvänä

 

 

 

 

 

 

Pitkänä miehenä Heinäluoma totesi hymysuin, että koolla on merkitystä vaikka hän nyt tarkoittikin hallituksen ja opposition voimasuhteita.

 

Heinäluoman mielestä hallituksella pitäisi olla edustajia enemmän kuin 105, mutta ei mielellään yli 150!

 

 

Ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta Heinäluoma totesi, että hallitus ajaa tällä vaalikaudella läpi maakuntahallinnon, mutta sote-ratkaisun osalta hän ei ollut niin varma!

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Pirkanmaan UKK-seuralle, sen puheenjohtaja Antti Juvalle ja erityisesti Eero Heinäluomalle mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Esa Seppänen: "Kuka Kekkonen?" - teräväpiirtokuvaa UKK:sta

Keskiviikko 10.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-seura järjesti eilen Tampereen Vanhan kirjastotalon Luentosalissa esitelmätilaisuuden, jossa tietokirjailija, valtiotieteen tohtori ja everstiluutnantti evp Esa Seppänen kertoi toimittamastaan ja 3.9.2014 julkaistusta teoksestaan ”Kuka Kekkonen?”.

 

 

 

 

 

 

Esa Seppänen toimi presidentti Kekkosen adjutanttina vuosina 1969 – 1971.

 

 

 

Kaikesta Seppäsen sanomasta ilmeni, että hän arvostaa yhä edelleen presidentti Kekkosen toimintaa.

 

Muutamia Seppäsen presidentti Kekkoseen liittämiä luonnehdintoja:

 

• erinomainen esimies

• en ole tavannut muuta niin hyvää esimiestä

• antoi tehtävät selkeästi

• ei sotkeutunut alaistensa töihin

• tehtävänannossa oli tärkeää, että milloin tehtävä oli saatava valmiiksi

• teki nopeita päätöksiä

• työpöytä oli aina siisti

• Kekkonen ei ollut tekniikan ihmelapsi

• aina mentiin eteenpäin ja nopeasti

• maksimaalisen tehokas ajankäyttö

• UKK tapasi ihmisiä, joiden kautta hän johti Suomea

• ei järjestänyt aivoriihiä eikä kokouksia

• UKK oli henkilöjohtaja

• ei moittinut

• ei solvannut

• ei mannannut

• ei menettänyt malttiaan

 

 

 

 

 

Kekkonen työskenteli työajastaan 90 % työhuoneessaan Tamminiemessä.

 

Olen kerran päässyt käymään Kekkosen työhuoneessa ja se on yhä edelleen siinä kunnossa, kuin se oli Kekkosen aikana.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen oli vielä 70 vuoden iässä hyvässä kunnossa.

 

Seurasaaressa oli seitsenportaiset kivirappuset ja Kekkosella oli tavoitteena, että hän pystyisi hyppäämään ylös saakka.

 

Hyppy oli kerran onnistumaisillaan, mutta Kekkonen joutui ottamaan kaiteesta tukea ja turvamiehet hylkäsivät yksimielisesti suorituksen – UKK hyväksyi turvamiesten päätöksen.

 

 

Kalastus oli Kekkoselle kutsumus, ei harrastus!

 

 

 

 

 

 

Adjutantti Esa Seppänen totesi, että Urho Kaleva Kekkosen hahmo tulee koko ajan nousemaan Suomen historiassa.

 

Seppänen kysyi:

 

• oliko presidentin valtaoikeuksien riisuminen oikea ratkaisu?

• mentiinkö presidentin valtaoikeuksien riisumisessa liian pitkälle?

 

Aiheellisia kysymyksiä.

 

 

-Esko Erkkilä-