Kaverukset Urho Kekkonen ja Kalle Kaihari

Keskiviikko 15.3.2023 - -Esko Erkkilä-

UKK-Seura ry järjesti Tampereella 10.3.2023 kaikille avoimen tilaisuuden, jonka aiheena oli ”Kaverukset Urho Kekkonen ja Kalle Kaihari”.

 

 

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Suomen entinen pääministeri ja UKK-Seuran puheenjohtaja Esko Aho.

 

 

 

Tilaisuuteen oli saapunut runsaasti väkeä ympäri Suomea ja pirkanmaalaisia edustivat lisäkseni mm. kunnallisneuvos Pirkko Vuolle Ylöjärveltä (vasemmalla), joka teki pitkän poliittisen uran Viljakkalassa sekä tamperelainen Keskusta-aktiivi ja Keskustan kunniajäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

UKK-Seuralla on tapana kokouksissaan käsitellä Kekkosen kavereita ja nyt oli vuorossa Kalle Kaiharin rooli tamperelaisena yhteiskuntavaikuttajana, urheilumiehenä sekä hyväntekijänä.

 

Oli mielenkiintoinen tilaisuus ja pyrin joskus palaamaan siellä esitettyyn aineistoon – toki minullakin on henkilökohtaisia kokemuksia Kalle Kaiharista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eero Heinäluoma: "Eduskunnan puhemies on parlamentarismin ylin valvoja"

Perjantai 29.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-Seura järjesti eilen Tampereen Vanhan Kirjastotalon luentosalissa mielenkiintoisen tilaisuuden, kun se oli saanut vierailevaksi luennoitsijaksi miehen politiikan huipulta eli kansanedustaja Eero Heinäluoman.

 

 

Olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Esityksensä aluksi edellisellä vaalikaudella eduskunnan puhemiehenä toiminut Heinäluoma mainitsi, että on mukava puhua, kun neljään vuoteen ei saanutkaan puhua!

 

 

Eero Heinäluoma totesi, että Suomen eduskunta on maailman viiden vahvimman parlamentin joukossa – vahvin Heinäluoman mukaan on Yhdysvaltain kongressi.

 

 

Heinäluoma vieraili puhemiesaikanaan monien maiden parlamenteissa ja hän kertoilikin mielenkiintoisia havaintojaan erityisesti Ison-Britannian sekä Ruotsin parlamenteista ja niiden asemasta maidensa päätöksentekojärjestelmässä.

 

 

Kysyin Heinäluomalta tilaisuuden kysymysosiossa hänen kokemuksistaan Viron parlamentista eli Riigikogusta.

 

 

Heinäluoma kertoi tuntevansa Riigikogua heikosti, mutta totesi, että sen asema on heikompi kuin Suomen eduskunnan.

 

 

 

 

 

 

Eero Heinäluoman esitys oli mainio oppitunti parlamentarismiin, eduskuntatyöskentelyyn ja moniin politiikan kysymyksiin, joita ei tavallisesti tule pohtineeksi.  Seuraavassa muutamia seikkoja, joita kansanedustaja Heinäluoma selosti:

 

• eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit ovat ”kolmen lukon takana”
  • pääministerin perusteltu aloite
  • eduskunnan pitää todeta asia ja yhtyä pääministerin perusteltuun aloitteeseen
  • presidentin hajottamispäätös ja päätös uusien vaalien järjestämisestä

• jos presidentti ja hallitus ovat jostain asiasta erimielisiä, on ratkaisuna se, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon ja eduskunta päättää sen jälkeen koko asian = ei ole siis samantekevää, kenelle eduskuntavaaleissa äänensä antaa!

• näkökohtia puhemiehen roolista
  • puhemies on parlamentarismin ylin valvoja
  • puhemiehen pitää tietoisesti ajatella eduskunnan aseman säilyttämistä
  • puhemiehen valta on piilevää, menettelytapoihin perustuvaa
  • puhemiehen etiikka vaatii, että päätöksiä edeltää riittävän pitkät käsittelyajat
  • puhemies on koko eduskunnan puhemies

 

 

 

 

 

 

Heinäluoman näkemyksiä eräistä kysymyksistä – näkemykset eivät ole puoluepoliittisia

 

• eduskunnan kyselytunti on tietyllä tavalla ”opposition kyselytunti”
  • kun demarit viime kaudella valittivat Heinäluomalle, että he saavat esittää liian vähän kysymyksiä kyselytunnilla, niin Heinäluoma oli vastannut ”hommatkaa itsenne oppositioon”!

• presidentin syrjäyttäminen EU-päätöksenteosta ei ollut hyvä asia
  • nyt presidentin kyky johtaa maan ulkopolitiikkaa heikkenee, kun hän ei osallistu EU-politiikkaan

• pääministerillä on liikaa tehtäviä ja se merkitsee, että pääministerin valta valuu avustajille

• jos hallitus jättää työnsä kesken, niin pitää etsiä uusia hallituskokoonpanoja – ei hajottaa eduskuntaa

• Heinäluoma on edustuksellisen demokratian kannattaja ja ei pidä kansanäänestyksiä hyvänä ratkaisuna
  • päättäjällä pitää olla tietoa

• Heinäluoma kaipaa komiteatyöskentelyä hyvänä tapana valmistella ja käsitellä asioita
  • EH pitää ruotsalaista ”diskuteeraamista” hyvänä

 

 

 

 

 

 

Pitkänä miehenä Heinäluoma totesi hymysuin, että koolla on merkitystä vaikka hän nyt tarkoittikin hallituksen ja opposition voimasuhteita.

 

Heinäluoman mielestä hallituksella pitäisi olla edustajia enemmän kuin 105, mutta ei mielellään yli 150!

 

 

Ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta Heinäluoma totesi, että hallitus ajaa tällä vaalikaudella läpi maakuntahallinnon, mutta sote-ratkaisun osalta hän ei ollut niin varma!

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Pirkanmaan UKK-seuralle, sen puheenjohtaja Antti Juvalle ja erityisesti Eero Heinäluomalle mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Esa Seppänen: "Kuka Kekkonen?" - teräväpiirtokuvaa UKK:sta

Keskiviikko 10.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-seura järjesti eilen Tampereen Vanhan kirjastotalon Luentosalissa esitelmätilaisuuden, jossa tietokirjailija, valtiotieteen tohtori ja everstiluutnantti evp Esa Seppänen kertoi toimittamastaan ja 3.9.2014 julkaistusta teoksestaan ”Kuka Kekkonen?”.

 

 

 

 

 

 

Esa Seppänen toimi presidentti Kekkosen adjutanttina vuosina 1969 – 1971.

 

 

 

Kaikesta Seppäsen sanomasta ilmeni, että hän arvostaa yhä edelleen presidentti Kekkosen toimintaa.

 

Muutamia Seppäsen presidentti Kekkoseen liittämiä luonnehdintoja:

 

• erinomainen esimies

• en ole tavannut muuta niin hyvää esimiestä

• antoi tehtävät selkeästi

• ei sotkeutunut alaistensa töihin

• tehtävänannossa oli tärkeää, että milloin tehtävä oli saatava valmiiksi

• teki nopeita päätöksiä

• työpöytä oli aina siisti

• Kekkonen ei ollut tekniikan ihmelapsi

• aina mentiin eteenpäin ja nopeasti

• maksimaalisen tehokas ajankäyttö

• UKK tapasi ihmisiä, joiden kautta hän johti Suomea

• ei järjestänyt aivoriihiä eikä kokouksia

• UKK oli henkilöjohtaja

• ei moittinut

• ei solvannut

• ei mannannut

• ei menettänyt malttiaan

 

 

 

 

 

Kekkonen työskenteli työajastaan 90 % työhuoneessaan Tamminiemessä.

 

Olen kerran päässyt käymään Kekkosen työhuoneessa ja se on yhä edelleen siinä kunnossa, kuin se oli Kekkosen aikana.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen oli vielä 70 vuoden iässä hyvässä kunnossa.

 

Seurasaaressa oli seitsenportaiset kivirappuset ja Kekkosella oli tavoitteena, että hän pystyisi hyppäämään ylös saakka.

 

Hyppy oli kerran onnistumaisillaan, mutta Kekkonen joutui ottamaan kaiteesta tukea ja turvamiehet hylkäsivät yksimielisesti suorituksen – UKK hyväksyi turvamiesten päätöksen.

 

 

Kalastus oli Kekkoselle kutsumus, ei harrastus!

 

 

 

 

 

 

Adjutantti Esa Seppänen totesi, että Urho Kaleva Kekkosen hahmo tulee koko ajan nousemaan Suomen historiassa.

 

Seppänen kysyi:

 

• oliko presidentin valtaoikeuksien riisuminen oikea ratkaisu?

• mentiinkö presidentin valtaoikeuksien riisumisessa liian pitkälle?

 

Aiheellisia kysymyksiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Varmaan Kesko kysyi luvan ja sen myös sai!

Keskiviikko 22.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tamminiemen sauna oli presidentti Kekkosen aikaan paikka, jossa päätettiin tai ainakin pohjustettiin monia suuria asioita.

 

Sain eilen Tampereen UKK-seuran tilaisuudessa kuunnella todellista Tamminiemen sauna-asiantuntijaa eli hallinto-opin kandidaatti Jouko Loikkasta.

 

 

 

 

 

 

Viiden pääministerin sihteerinä ja Martti Miettusen III hallituksessa II valtiovarainministerinä toiminut TVH:n pitkäaikaisin pääjohtaja Jouko Loikkanen on todellinen asiantuntija Tamminiemen saunomisiin liittyvissä kysymyksissä.

 

 

*************

 

Kesko rakensi 1960-luvun puolivälissä Hauholla omistamalleen Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle Kirrinen-järven rantaan edustussaunan, jonka pohjapiirustus on peilikuva presidentti Kekkosen Tamminiemen saunasta.

 

Kysyin Jouko Loikkaselta, että pyysikö Kesko luvan käyttää Tamminiemen saunan pohjapiirustuksia Länsi-Hahkialaan rakennetun saunan pohjapiirustuksina.

 

 

 

 

 

 

Jouko Loikkanen piti luvan pyytämistä todennäköisenä ja totesi, että luvan saantia varmaan helpotti presidentti Kekkosen ja 1957 – 1968 Keskon pääjohtajana toimineen Ilmo Olavi Nurmelan kaverisuhde.

 

Osoituksena Kekkosen ja Nurmelan hyvistä väleistä kertoo se presidentti Kekkosen vuorineuvos I.O.Nurmelalle 12.10.1965 lähettämä kirje, joka on julkaistu ”Kirjeitä myllystäni” sen ensimmäisessä osassa:

 

 

**************

 

Vuorineuvos Ilmo Nurmela           12/10 1965

Hyvä Veli,

Poissaoloni aikana olet suorittanut huomattavia ja kiitettäviä tekoja, joista esitän Sinulle kansakunnan kiitokset. Niihin yhtyy koko Tunisian kehittyvä ja ratsastava, taatelia ja lampaanrasvaa syövä kansa. (Muuten 42 haukea lyhyessä ajassa oli kyllä liian kanssa!)

Vaatimattomana osoituksena kiitollisuudesta lähetän Sinulle oheisen asiakirjan, jonka sisällöstä en ymmärrä mitään. Mutta kovasti päättelen, että se sopisi kalastusalukseksi sateenkaarilammikollesi.

 

**************

 

Sain tutustua Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan saunaan ulkopuolelta, kun olin vuoden 1966 vuosiharjoittelijana Länsi-Hahkialassa. Tilan maatalousharjoittelijat olivat apuna, kun saunarantaa ruopattiin tammikuun kovilla pakkasilla. Minulle sattui ruoppauksen aikana ”jalkamiesviikko” ja niinhän minä availin mutaa pellolle ajaneiden traktoreiden peräkärryjen takalaitoja lähes kolmenkymmenen asteen pakkasilla!

 

Työurani aikana sitten tutustuin muutaman kerran Länsi-Hahkialan saunaan myös sisältä päin, sillä sain Keskon yhteistyökumppanina osallistua muutamiin miellyttäviin saunailtoihin ”Kekkosen saunalla”.

 

Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan Kesko-omistus oli vuonna 1966 verhottu Kaupan Maataloussäätiön taakse, joten kyseinen säätiö oli palkanmaksajanani silloin.

 

Nykyisin Länsi-Hahkiala on Hahkialan Kartanon nimellä agrologi Karl Fazer´n omistuksessa.

 

 

-Esko Erkkilä-