Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

IMG_5889.JPG

 

K.J. Ståhlberg

 

 IMG_5888.JPG

 Lauri Kr. Relander

 

IMG_5887.JPG

 

P.E. Svinhufvud

 

 IMG_5886.JPG

 

Kyösti Kallio

 

 IMG_5885.JPG

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntatalo, Eduskuntatalon Valtiosali, K. J. Ståhlberg, Lauri Kr. Relander. P. E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Urho Kekkonen, Sauli Niinistö, Risto Ryti, C. G. E. Mannerheim, Juho Kusti Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Puhemies

Rauhanpatsas Ylöjärvellä, kiivainta rauhan julistamista Suomen ja Neuvostoliiton kesken

Keskiviikko 30.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungintalon lähimaastossa Räikänpuistossa sijaitsee Kaarlo Kalliomäen suunnittelema Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä kuvaava Rauhanpatsas, joka nykypäivänä on kai siirretty alkuperäiseltä paikaltaan hieman sivummalle.

 

 

 

IMG_9743.JPG

 

 

Rauhanpatsas ”ETYK-linnut” on paljastettu vuonna 1977 ja paikalla olivat Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen sekä silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen.

 

 

Voit katsoa paljastustilaisuudesta kuvatun YouTube-videon googlaamalla ”Rauhanpatsas, Ylöjärvi”.

 

 

 

IMG_9745.JPG

 

 

Patsaan jalustassa on laatta, jossa on seuraava teksti:

 

 

Tämä rauhanpatsas on pystytetty 18.9.1977 muistomer-

 

 

kiksi sodan raskaista koettelemuksista.  Muistomerkin sa-

 

 

noma suuntautuu tulevaisuuteen – ystävyyden, yhteistyön

 

 

ja rauhan lujittamiseen Suomen ja Neuvostoliiton sekä

 

 

maailman kaikkien kansojen kesken.

 

 

 

                      Rauhanpatsastoimikunta – Ylöjärven kunta

 

 

 

Aikansa aikaansaannos!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rauhanpatsas, Rauhanpatsas Ylöjärvi, Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, ulkoministeri Paavo Väyrynen, Kaarlo Kalliomäki, Suomi ja Neuvostoliitto,

Kyllä Paavo paikoillaan on!

Perjantai 30.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa oli taannoin, että Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen muotokuva on Keskustan puoluetoimistolla siirretty aulatilasta kellariin.

 

Googlaten löytyy 24.2.2016 tietoa, että Väyrysen muotokuva olisi silloisen puoluesihteeri Timo Laanisen työhuoneen seinällä – Yle oli tuolloin käynyt tarkistamassa tilanteen.

 

Minulla on uunituoretta tietoa Väyrysen muotokuvan sijainnista, sillä käydessäni eräässä seminaarissa Keskustan puoluetoimistolla17.9.2016, oli Väyrysen muotokuva palautettu aulatilan seinälle!

 

 

 

muoto1.jpg

 

 

Paavo paikallaan!

 

 

 

Muut puheenjohtajat puoluetoimiston aulaseinällä:

 

 

 

muoto2.jpg

 

 

Johannes Virolainen

 

 

 

muoto3.jpg

 

 

Esko Aho

 

 

 

muoto4.jpg

 

 

V. J. Sukselainen

 

 

 

Seinältä puuttuvat aktiivisessa politiikassa olevat

 

 

  • Anneli Jäätteenmäki
  • Matti Vanhanen
  • Mari Kiviniemi

 

sekä tietysti Juha Sipilä!

 

 

 

Puoluetoimiston aulan seinälle ovat saaneet muotokuvansa myös

 

 

 

muoto5.jpg

 

 

Urho Kekkonen

 

 

ja

 

 

 

muoto6.jpg

 

 

Arvo Korsimo

 

muoto7.jpg

 

Santeri Alkio katselee maailman menoa hyllykön päältä.

 

 

 

Kokonaan toinen asia on se, että ansaitseeko Paavo Väyrysen muotokuva paikkaa Keskustan puoluetoimiston parhaalla paikalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Väyrynen, Esko Aho, V.J. Sukselainen, Johannes Virolainen, Urho Kekkonen, Arvo Korsimo, Santeri Alkio,

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

perttu1.jpg

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

perttu2.jpg

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

perttu3.jpg

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

perttu4.jpg

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

perttu5.jpg

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

  • miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

  • millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

perttu6.jpg

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, presidentti Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti Urho Kkkonen, kansliapäällikkö Juhani Perttunen, OTT Juhani Perttunen, Pirkanmaan UKK-Seura, UKK-Seura, Kalle Kaihari, Kalle Kaiharin huvila Hämeenkyrön Lavajärvellä, Kauppaneuvoksentie,

On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti, Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, Hämeenkyrön Maatalousnäyttely 1959, Urho Kekkosen presidentinvaalikampanja 1978,

Presidentti Kekkonen ahkeroi vuonna 1975 viitenä päivänä Kimmo Pyykön ateljeessa

Maanantai 7.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä kerron käynnistäni Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla.

 

 

Olen täysi amatööri kuvanveiston tuntemisessa, joten juttuni ei täytä taidekriitikon tunnusmerkkejä.

 

 

 

Kimmo Pyykön –taidemuseo sijaitsee kolmessa kerroksessa Kangasala-talossa ja museon pinta-ala on 450 neliömetriä eli n. 150 neliömetriä per kerros.

 

 

Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä teemanäyttelyitä Kimmo Pyykön tuotannosta. Kolmannessa kerroksessa on Pyykön teosten pysyvä näyttely, joka kertoo myös Pyykön urasta.

 

 

Kimmo Pyykkö –taidemuseossa esilläolevien teosten materiaalina on pääasiassa alumiini ja tervaleppä.

 

 

Museon kahteen alimpaan kerrokseen kannattaa tutustua hitaasti, sillä silloin teoksista saa eniten ”irti”.

 

 

Hätkähdyttävät tuoliasetelmat, erikokoiset rotat, sähkölangoilla istuvat linnut ja monet muut veistokset ovat uutta kokemuspiiriä, johon pääsee tutustumaan kahdessa alimmassa kerroksessa.

 

 

Kahden ensimmäisen kerroksen näyttelyt ovat avoinna 10.1.2016 saakka ja sen jälkeen molempien kerrosten näyttelyt uudistuvat – suosittelen käymään museossa ennen kahden alimman kerroksen näyttelyiden uudistumista!

 

 

Näyttelyt avautuvat uudistuneina 29.1.2016.

 

 

***************

 

 

Taidemuseon kolmannen kerroksen anti antaa uutta perspektiiviä jopa Suomen historialle.

 

 

Kimmo Pyykkö on luonut mitalit tai reliefit mm. Juho Kusti Paasikivestä, Mauno Koivistosta, Martti Ahtisaaresta ja Tarja Halosesta. Pyykön luomistyön tulokset ovat nähtävillä museossa.

 

 

Presidenteistämme Kimmo Pyykön yhteistyö Urho Kekkosen kanssa on ollut tiivistä.

 

 

Vuonna 1975 presidentti Kekkonen työskenteli Kimmo Pyykön ateljeessa viitenä päivänä.

 

 

Tunnetuin Kekkosen töistä tänä aikana on hänen tekemä omakuva, jossa päänä on käytetty vanhaa leipälapiota ja hevosen kuolaimet ovat puolestaan omakuvan silmälasit!

 

 

Naisfiguuri ”Niin on jos siltä näyttää” syntyi Kekkoselta Pyykön ateljeessa samaan aikaan kuin omakuva.

 

 

Elävässä arkistossa on hyvä 20 minuutin pituinen pätkä, jossa näytetään, kun presidentti Kekkonen valmistaa tuota naisfiguuria – googleta ”Urho Kekkonen taitelijana” ja katso omin silmin!

 

 

Kimmo Pyykkö – taidemuseon kolmannessa kerroksessa on naulassa se suojatakki, joka näkyy Elävän arkiston filmipätkässä ja joka oli Kekkosen päällä, kun hän teki omakuvaansa ja tuota naisfiguuria.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Kimmo Pyykkö sai kiinnittää tuolle naisfiguurille nännit!

 

 

Poiketkaa ihmeessä Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Urho Kekkonen taitelijana, Urho Kekkonen omakuva, Urho Kekkonen niin on jos siltä näyttää, Niin on jos siltä näyttää,

Presidentti Urho Kekkonen ja kauppaneuvos Kalle Kaihari rahoittivat pääosan "Vesieste" -patsaan kustannuksista

Sunnuntai 1.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Ratinan stadionin pääsisäänkäynnin edustalla sijaitsee ”Vesieste” –patsas, joka on sinne sijoitettu elokuussa 1966.

 

 

 

 

vesieste5.jpg

 

 

Ratinan stadion on nyt remontissa ja se merkitsee, että myös ”Vesieste” –patsaan ympäristö on perin huonossa kunnossa.  Toivottavasti Ratinan stadionin kunnostuksen yhteydessä taideteos pääsee arvoisensa kohtelun piiriin!

 

 

 

************

 

 

Teos on syntynyt kutsukilpailun tuloksena ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Pentti Papinaho.

 

 

Veistoksen kustannuksiin saatiin aikoinaan merkittävä ”tuntemattoman tahon” lahjoitus, joka sittemmin paljastui presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin yhteistuumin tekemäksi.

 

 

Teos sai aikoinaan kovaa kritiikkiä, sillä veistoksen paljastamisen aikaan 3000 metrin estejuoksijat eivät pystyneet aitomalla ylittämään vesiestettä. Nykyään maailman parhaat estejuoksijat pystyvät ylittämään vesiesteen aitomalla eli veistos oli aikaansa edellä!

 

 

Taideteoksen pienoismalleja on jaettu urheilijoille, jotka ovat Ratinassa tehneet lajinsa Suomen ennätyksen.

 

 

Arvokkaimmalla paikallaan on se veistoksen pienoismalli, joka sijaitsee Tamminiemessä presidentti Kekkosen työhuoneessa.

 

 

”Vesieste” –taideteoksen pienoismalli on sijainnut presidentti Kekkosen selän takana, kun Kekkonen on tehnyt päätöksiä, jotka koskivat koko Suomea ja Suomen asemaa kansainvälisessä politiikassa.

 

 

Olen käynyt parikin kertaa Tamminiemessä ja nämä kuvat olen käynneilläni ottanut.

vesieste1.jpg

vesieste2.jpg

vesieste3.jpg

Kuvat kertovat, että Vesieste-taideteoksen pienoismalli on ollut kunniapaikalla presidentti Kekkosen työhuoneessa.

Odotan suurella mielenkiinnolla Ratinan stadionin remontin valmistumista ja sitä, että merkittävä taideteos saa jälleen ympäristön, joka sille ehdottomasti kuuluu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vesieste, Vesieste-patsas, Vesieste-veistos, Urho Kekkonen ja Kalle Kaihari rahoittivat Vesieste-veistoksen, Ratinan stadion, Vesieste Ratinen stadionilla, presidentti Urho Kekkonen, kauppaneuvos Kalle Kaihari,

Esa Seppänen: "Kuka Kekkonen?" - teräväpiirtokuvaa UKK:sta

Keskiviikko 10.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-seura järjesti eilen Tampereen Vanhan kirjastotalon Luentosalissa esitelmätilaisuuden, jossa tietokirjailija, valtiotieteen tohtori ja everstiluutnantti evp Esa Seppänen kertoi toimittamastaan ja 3.9.2014 julkaistusta teoksestaan ”Kuka Kekkonen?”.

 

 

 

 

seppanen1

 

 

Esa Seppänen toimi presidentti Kekkosen adjutanttina vuosina 1969 – 1971.

 

 

 

Kaikesta Seppäsen sanomasta ilmeni, että hän arvostaa yhä edelleen presidentti Kekkosen toimintaa.

 

Muutamia Seppäsen presidentti Kekkoseen liittämiä luonnehdintoja:

 

  • erinomainen esimies
  • en ole tavannut muuta niin hyvää esimiestä
  • antoi tehtävät selkeästi
  • ei sotkeutunut alaistensa töihin
  • tehtävänannossa oli tärkeää, että milloin tehtävä oli saatava valmiiksi
  • teki nopeita päätöksiä
  • työpöytä oli aina siisti
  • Kekkonen ei ollut tekniikan ihmelapsi
  • aina mentiin eteenpäin ja nopeasti
  • maksimaalisen tehokas ajankäyttö
  • UKK tapasi ihmisiä, joiden kautta hän johti Suomea
  • ei järjestänyt aivoriihiä eikä kokouksia
  • UKK oli henkilöjohtaja
  • ei moittinut
  • ei solvannut
  • ei mannannut
  • ei menettänyt malttiaan

 

 

 

seppanen2

 

 

Kekkonen työskenteli työajastaan 90 % työhuoneessaan Tamminiemessä.

 

Olen kerran päässyt käymään Kekkosen työhuoneessa ja se on yhä edelleen siinä kunnossa, kuin se oli Kekkosen aikana.

 

 

 

 

seppanen3

 

 

Kekkonen oli vielä 70 vuoden iässä hyvässä kunnossa.

 

Seurasaaressa oli seitsenportaiset kivirappuset ja Kekkosella oli tavoitteena, että hän pystyisi hyppäämään ylös saakka.

 

Hyppy oli kerran onnistumaisillaan, mutta Kekkonen joutui ottamaan kaiteesta tukea ja turvamiehet hylkäsivät yksimielisesti suorituksen – UKK hyväksyi turvamiesten päätöksen.

 

 

Kalastus oli Kekkoselle kutsumus, ei harrastus!

 

 

 

 

seppanen4

 

 

Adjutantti Esa Seppänen totesi, että Urho Kaleva Kekkosen hahmo tulee koko ajan nousemaan Suomen historiassa.

 

Seppänen kysyi:

 

  • oliko presidentin valtaoikeuksien riisuminen oikea ratkaisu?

  • mentiinkö presidentin valtaoikeuksien riisumisessa liian pitkälle?

 

Aiheellisia kysymyksiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Esa Seppänen, evrstiluutnantti evp Esa Seppänen, valtiotieteen tohtori Esa Seppänen, tietokirjailija Esa Seppänen, UKK, Pirkanmaan UKK-seura, Urho Kekkonen, Kuka Kekkonen?,

Saimme käydä vieraisilla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa - Tamminiemessä!

Lauantai 6.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain tilaisuuden vierailla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa kesäkuun 13. päivänä, kun osallistuin Keskustan Sahalahden paikallisosaston järjestämälle matkalle Tamminiemeen ja Eduskuntaan.

 

 

tammi1



Tamminiemi on nyt museona, mutta se on toiminut kolmen presidenttimme eli Risto Rytin, Garl Gustav Emil Mannerheimin sekä Urho Kekkosen virka-asuntona.

 

Tamminiemestä muodostui presidentti Kekkoselle todellinen koti, sillä se muutettiin hänen palvelukodikseen Kekkosen presidenttikauden päätyttyä.

 

 

tammi2

 

 

Tamminiemen ovista käy nykyisin melkoinen vilske, kun ”Suomen viimeisestä todellisesta presidentistä” kiinnostuneet kansalaiset ja myös ulkomaalaiset käyvät tutustumassa Tamminiemeen.

 

 

tammi3

 

 

Amos Anderssonin Suomen Valtiolle Tasavallan Presidentin asunnoksi vuonna 1940 lahjoittama Tamminiemi on mereltä päin katseltuna hieno kokonaisuus.

 

 

tammi4

 

 

Tamminiemessä ja sen lähipoluilla ovat liikkuneet monet merkittävät henkilöt ja minä sain tilaisuuden tallentaa valokuvaan Tamminiemen edessä sahalahtelaisen Simo Arran.

 

 

tammi5

 

 

Tamminiemen saunassa on laitettu monia Suomen asioita oikeaan järjestykseen – tässä Tarmo Aaltosen ottamassa kuvassa olen Tamminiemen saunan edustalla.

 

Tamminiemen saunan kopio on Hauholla nykyisin agrologi Karl Fazer´n omistamalla Hahkialan kartanolla. Hahkialan sauna on pohjaratkaisuiltaan täsmälleen samanlainen kuin Tamminiemen kuuluisa sauna, mutta se on Tamminiemen saunan peilikuva.

 

Hahkialan kartanon sauna on minulle ulkopuolelta tuttu jo aikoja sitten, sillä olin vuosiharjoittelijana silloin Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla vuonna 1966!

 

Pääsin sittemmin useitakin kertoja saunomaan Hahkialan saunassa työurani aikana, kun Kesko järjesti Hahkialassa yhteistyökumppaneilleen erilaisia tilaisuuksia ja palavereja.

 

 

tammi6

 

 

Presidentti Kekkosen työhuone on edelleen siinä kunnossa, että arvostettu presidenttimme voisi milloin vain asettua työpöytänsä taakse.

 

 

tammi7

 

 

Kekkosen takana tilaustyönä vuonna 1956 teetetyn kirjahyllyn päällä näkyvä ”Vesieste” –taideteos on Multialla syntyneen tamperelaisen Pentti Papinahon veistämä. Sama teos on suurikokoisena nähtävissä Tampereella Ratinan stadionilla.

 

 

tammi8

 

 

Tässä on vielä uudestaan Kekkosen työpöytä hieman toisesta näkökulmasta.

 

 

Kekkonen tapasi järjestää pienet kokoukset työhuoneessaan.

 

 

Tamminiemessä oli Kekkosen aikana monia merkittävien suomalaisten taiteilijoiden töitä esillä ja ne ovat yhä edelleenkin paikoillaan.

 

 

tammi9

 

 

Reidar Särestöniemen ”Ilves kohtaa Jäämeren” on massiivinen ja värikylläinen teos.

 

 

tammi10

 

 

Essi Renwall: ”Ihmisiä työssä”.

 

 

tammi11

 

 

Portaikossa oli Elsa Montell-Saanion ripsiraanu-työ, jota erityisesti seurueemme naisväki ihasteli.

 

 

tammi12

 

 

Presidentti Kekkosen makuuhuoneessa olevalla työpöydällä oleva kalenteri on jätetty avoimeksi Kekkosen kuolinpäivän kohdalta.

 


tammi13



Kekkosen lahjaksi saama ”Ainutlaatuinen Pispala” on saanut paikan päällimmäisenä hänen makuuhuoneensa kirjoista.

 

 

 

tammi14

 

 

Sylvi Kekkosen makuuhuoneen pöydällä oli yhteiskuva perheen pojista Matista ja Tanelista.

 

 

 

tammi15

 

 

Perheen ruokapöytänä oli perheen kokoon soveltuva pöytä, jota toki pystyi suurentamaan niin, että pöydän äärelle mahtui kahdeksankin ruokailijaa.

 

 

tammi16

 

 

Ruokailutilan erikoisuus oli liukuoven taakse ”piilotettu” baariosasto.

 

 

tammi17

 

 

Tamminiemen keittiössä kaapit olivat standardityötä, joten siellä ei ollut mitään luksusta.

Keittiössä emäntä sekä apuemäntä laittoivat ruuat ja hovimestari huolehti ruokien tarjoilusta. Kekkonen ei käynyt keittiössä, vaan kaikki viestit keittiöön kulkivat hovimestarin välityksellä.

 

****

Käynti Tamminiemessä on elämys ja suosittelen lämpimästi siellä käymistä kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamminiemi, Tamminiemen sauna, Urho Kekkonen, Sylvi Kekkonen, Reidar Särestöniemi, Vesieste-taideteos, Pnetti Papinaho, Ilves kohtaa Jäämeren, Elsa Montell-Saanio, ripsiraanu, Essi Renwall, Ainutlaatuinen Pispala,

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 20.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Eduskuntatalon Valtiosalissa on viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

 

presi1

 

K.J. Ståhlberg

 


 

presi2

 

L.K. Relander

 


 

presi3

 

P.E. Svinhufvud

 


 

presi4

 

Kyösti Kallio

 

 


presi5

 

Urho Kekkonen

 

 

On ounasteltavissa, että Sauli Niinistön rintakuva liitetään aikanaan kuudentena presidenttinä Valtiosalin seinällä esiintyvien valtiomiesten joukkoon.

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet tasavallan presidentin ja myös eduskunnan puhemiehen tehtävissä!

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntatalo, Valtiosali, eduskunnan puhemies, K.J. Ståhlberg, L.K. Relander, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Urho Kekkonen, Sauli Niinistö,

Kataisen hallitus rikkoo haparoinnillaan presidentti Urho Kekkosen tärkeintä viisautta

Tiistai 22.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen tunnettu järjestys sisä- ja ulkopolitiikalle oli selkeä: jos jomman kumman on oltava rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka.

 

Me kaikki tiedämme, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen harjoittama sisäpolitiikka on hakoteillä, mutta viimeaikojen tapahtumat kertovat, että valitettavasti myös hallituksen ulkopolitiikka on tuuliajolla.

 

 

ulkopolitiikka1

 

Sain joululahjaksi VTT Juhani Suomen toimittaman kirjan valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972-1985. Kirja on mielenkiintoinen aikalaiskuvaus UM:n johtavan virkamiehen kokemuksista Kekkosen ja Koiviston Suomessa. Kirjan nimi on ”Salaisuuksien vartija” ja sen alaotsikkona on ”Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972-1985”.

 

 

ulkopolitiikka2

 

Loppiaisen tienoon sukulaisvierailulla ahmin Pertti Suomisen kokoaman kirjan ”Armeijan silmänä ja korvana”. Kirja kertoo täsmälleen samoista tapahtumista kuin valtiosihteeri Matti Tuovisen havainnoimat tapahtumat, mutta tämän kirjan osalta havaintojen tekijänä on tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Raimo Heiskanen.

 

Kirjat käsittelevät aikaa, jolloin ulkoministereinä olivat pääasiassa Ahti Karjalainen ja Paavo Väyrynen sekä lyhyempiä jaksoja Kalevi Sorsa, Olavi J. Mattila, Pär Stenbäck ja Keijo Korhonen.

 

Molemmat kirjat ovat loistavia kuvauksia siitä ammattitaidosta, jolla erityisesti Urho Kekkonen, mutta myös Mauno Koivisto, silloiset ulkoministerit ja UM:n korkeimmat virkamiehet sekä Puolustusvoimain johtavat kenraalit luotsasivat maatamme kohti vakaampia aikoja.

 

Neuvostoliitto oli koko ajan kärttämässä ulkopolitiikkaamme, mutta em. henkilöt osasivat luovia neuvostoliittolaisten asettamien karikoiden ohi ja pikkuhiljaa laajentaa maamme liikkumatilaa kohti länttä.

 

Voimme nostaa hattua silloisille ulkopolitiikan taitajille – erityisesti Ahti Karjalaiselle, Paavo Väyryselle ja Keijo Korhoselle.

 

Valtiosihteeri Matti Tuovisen ja tiedustelupäällikkö Raimo Heiskasen ammattitaito sekä hyvät henkilökohtaiset suhteet kaikkiin suuntiin olivat ratkaisevia, sillä niiden avulla poliittiset päätöksentekijät osasivat tehdä oikeita valintoja.

 

************

 

Kirjoja lukiessa tuli etsimättä mieleen ne lukuisat epäonnistumiset, joihin Kataisen hallitus on ulkopolitiikan hoidossaan päätynyt. Epäonnistunut yritys päästä YK:n turvaneuvostoon, suomalais-venäläiset lapsikiistat ja haparointi Islannin ilmatilan valvonnassa ovat esimerkkejä Kataisen hallituksen epäonnistumisista ulkopolitiikassa.

 

************

 

On myönnettävä, että olisin empinyt edellä olevan johtopäätökseni julkituomista, mutta kun Aamulehdessä perjantaina tammikuun 11. päivänä julkaistu toimittaja Kari Huovialan ”Lisäpöytäkirja” teeman alla julkaistu juttu päätyy kanssani samaan johtopäätökseen, olen tyytyväinen, että olen osannut arvioida ulkopolitiikan hoitomme oikein.

 

 

ulkopolitiikka3

 

Huoviala on otsikoinut juttunsa:


”Ulkopolitiikka rempallaan”

 

Kari Huovila toteaa kirjoituksessaan mm. näin:

 

”Nykyinen hallitus on soveltanut Kekkosen vanhaa ohjetta omalla tavallaan tasapainoisesti: sekä sisäpolitiikka että ulkopolitiikka ovat rempallaan.”

 

”Päämäärätietoista, Suomen etuun tähtäävää ulkopolitiikkaa sanan vanhassa merkityksessä ei oikeastaan ole enää olemassakaan.”

 

Huoviala osaa hyvin kytkeä hallituksen monet epäonnistumiset yhteen, kun hän toteaa:

 

”Ikuisen onnen sijasta saimme luvan upota kaulaamme myöten eurooppalaiseen kriisiin, joka imee hallituksen voimia ja aikaa muulta kansakunnan edunvalvonnalta.”

 

***********

 

Jälleen kerran ihmettelen niitä lukuisia henkilöitä, jotka manaavat Aamulehden kirjoittelua ja ovatpa jotkut lopettaneet Aamulehden tilaamisenkin.

 

En suinkaan aina ole samaa mieltä Aamulehden kirjoitusten kanssa, mutta varsin usein lehden sivuilta saa lukea todellisia helmiä – Kari Huovialan juttu 11.1.2013 on sellainen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, jos jomman kumman on oltava rempallaan olkoon se sisäpolitiikka, Salaisuuksien vartija, Armeijan silmänä ja korvana, Matti Tuovinen, valtiosihteeri Matti Tuovinen, Raimo Heiskanen, tiedustelupäällikkö Raimo Heiskanen, Paavo Väyrynen,

Ruotsalaisministerien ehdottamasta puolustusyhteistyöstä on paikallaan keskustella

Sunnuntai 20.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström ehdottivat Pohjoismaille sotilaskaluston yhteisomistusta ja yhteisten sotaharjoitusten järjestämistä. Ministereiden puheenvuorot julkistettiin Dagens Nyheter –lehdessä.

 

Olen ”viettänyt” vuodenvaihteen tienoot tiiviisti sen ajan seurannassa, jolloin Neuvostoliitto heinäkuussa 1978 ehdotti Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Presidentti Urho Kekkonen ja Puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela kuitenkin torjuivat vaikenemalla Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinovin tekemän ehdotuksen.

 

Tätä taustaa vasten tuntuu jopa mielenkiintoiselta, että nyt vastaavansuuntainen ehdotus tulee meille toisesta naapurimaastamme.

 

Kuten totesin, niin Kekkonen vaikeni kuoliaaksi Ustinovin tekemän ehdotuksen, mutta niin ei varmaan tapahdu Bildt´n tekemälle ehdotukselle.

 

Ruotsin ulkoministerin tekemä ehdotus antaa hyviä sytykkeitä siihen keskusteluun, joka eduskunnassa tullaan kevään aikana käymään hallituksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevasta selonteosta.

 

Ruotsin tekemään ehdotukseen sisältyy lukemattomia näkökohtia, joihin asiantuntijatkaan eivät pystyisi kertomaan mielipidettään lyhyessä jutussa.

 

Maallikkona – tosin jalkaväkikoulutuksen saaneena, mutta Ilmavoimissa enimmät kertausharjoitukseni käyneenä reservistä varareserviin siirtyneenä yliluutnanttina – uskallan esittää ainakin joitain kysymyksiä ja kommentteja. Kas näin:

 

  • hamuaako Ruotsi alasajamilleen omille puolustusvoimilleen itäisen korvaajan Suomesta?

 

  • onko Ruotsin tarkoituksena saada lisämarkkinoita aseteollisuutensa tuotteille Suomesta ja muista Pohjoismaista?

 

  • ovatko Ruotsin aseteollisuuden tuotteet Nato-yhteensopivia?

 

  • avaisiko mahdollinen puolustusliitto mahdollisuuksia Suomen puolustusvälineteollisuudelle?

 

  • olisiko puolustusyhteistyössä kyse Nato-jäsenyyden korvaamisesta?

 

  • olisiko puolustusyhteistyö esiaskel Natoon?

 

  • miksi Venäjä ei ole julkisesti kommentoinut Ruotsin ehdotuksia – mikä on ollut henki kabineteissa tapahtuneissa kommentoinneissa?

 

  • kutistuisiko puolustusyhteistyö vain Ruotsin ja Suomen väliseksi, sillä muut Pohjoismaathan kuuluvat Natoon?

 

  • voisiko Paavo Väyrysen vanha unelma yhtyneestä Pohjolasta toteutua?

 

  • Baltian maista ainakin Viro patistelee Suomea liittymään Natoon

  • matariaaliyhteistyölle lievä KYLLÄ, mutta poliittiselle puolustusliitolle ehdoton  EI?

 

Luin jostakin, että Ruotsin ja Suomen puolustusliitto olisi paluuta siihen aikaan, jolloin Suomi kuului Ruotsiin; Suomi sai aseet Ruotsilta, Ruotsin kuningas määräsi suomalaiset sotimaan Ruotsi-Suomen puolesta ja suomalaiset sotivat muita valtioita vastaan etulinjassa!

 

No, ei muistella vanhoja vaan tutkaillaan ennakkoluulottomasti nykyaikana mahdollisia kuvioita, mutta pidetään kirkkaana mielessä Suomen etu!


Odotan suurella mielenkiinnolla Eduskunnassa käytävää keskustelua hallituksen esittämästä puolustuspoliittisesta selonteosta!


Näin siitä huolimatta, vaikka Tasavallan Presidentti pyrkikin päättämään keskustelun lyhyeen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Carl Bildt, Karin Enström, Urho Kekkonen, Lauri Sutela, Dmitri Ustinov, Ruotsin ja Suomen puolustusliitto, Neuvostoliiton ja Suomen yhteiset sotaharjoitukset, Nato

Kauno Kleemolan patsas Kälviällä kertoo maamme historiasta

Lauantai 6.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kleemolan puistossa Kälviän kellotapulin vieressä sijaitseva eduskunnan puhemiestä ja moninkertaista ministeriä Kauno Kleemolaa esittävä patsas on eräs Keski-Pohjanmaan ja koko Suomen onnistuneimmista muistomerkeistä.

 

Kauno Kleemola syntyi Kälviällä 1906 ja hän kuoli eduskunnan puhemiehenä vuonna 1965.

 

Kleemola kuului maalaisliiton ns. K-linjaan yhdessä Urho Kekkosen, Ahti Karjalaisen ja Arvo Korsimon kanssa. K-linjaan on sanottu kuuluneen myös Matti Kekkonen, Kustaa Vilkuna sekä Raision Tehtaitten pääjohtaja Eino Kivivuori.

 

Kauno Kleemola toimi ministerinä seitsemässä hallituksessa vuosina 1950 – 1962.

 

Vuoden 1962 eduskuntavaalien jälkeen hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi ja tätä luottamustointa Kleemola hoiti kuolemaansa saakka.

 

Presidentti Kekkonen mainitsi radiossa Kauno Kleemolan muistosanoissa mm. seuraavaa:

 

”Hän oli sovinnon ja sovittelun mies, tasapuolinen ja tasoittava, henkilönä avoin ja ymmärtäväinen, jonka oli koruttomalla sydämellisyydellään helppo saada persoonallinen kosketus eri piireihin kuuluvien kansalaisten kanssa.”

 

pict1036.jpg

 

Kälviällä Kleemolan puistossa kirkkotapulin vieressä sijaitsevan muistopatsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

pict1037.jpg

 

Kuvanveistäjä Risto Saalasti on saanut hyvin ikuistettua pronssiin puhemies Kauno Kleemolan piirteet.

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan muistopatsas kannattaa sisällyttää käyntikohteeksi, kun liikkuu Keski-Pohjanmaalla!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauno Kleemola, Kälviä, eduskunnan puhemies, Urho Kekkonen, Ahti Karjalainen, Arvo Korsimo, Matti Kekkonen, Eino Kivivuori, Kyösti Kallio, Kerttu Saalasti, Risto Saalasti, kuvanveistäjä Risto Saalasti,

Presidenttien Uudenvuodenpuheet ovat menettäneet merkityksensä

Maanantai 10.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen aikana Tasavallan Presidentin televisioitu Uudenvuodenpuhe oli Tapaus.

Kekkosen aloitus ”Kansalaiset” viritti televisionkatsojat kuuntelemaan, että kuinka Maan Isä linjasi mennyttä ja erityisesti tulevaa.

Koivisto oli käynyt Kekkosen koulun, joten hänen puheissaan oli toveittain särmää. Ahtisaaren ja erityisesti Halosen aikana kaikki on toisin.

Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren puheille on tullut painoarvoa – vaikea uskoa, että Haloselle kävisi samoin.

Ainakaan minä en ole viime vuosina halunnut pilata Uudenvuodenpäivääni kuuntelemalla presidentin jaarituksia. Minulle on riittänyt, että tutustun puheen antiin median kritiikin kautta.

Presidentin vuoden 2011 Uudenvuodenpuhe oli median kertoman analysoinnin perusteella pohjanoteeraus.

Kansalaisilla on lupa odottaa presidentiltä jotain muutakin, kuin epäkohtien listaamista – siihen riittää kyllä, kun vilkaisee muutaman jutun netin eri keskustelupalstoilta.

Presidentti Halosen toiminta on hyvin ristiriitaista. Hän korostaa presidentin oikeuksia ja päätösvaltaa, mutta vuoden tärkeimmässä tilanteessa paljastuu gallup-tulosten toistelijaksi!

Uudenvuodenpuhe, jos mikä, olisi paikka linjanvedoille, mutta kun ei, niin ei.

Kerran vielä Uutenavuonna eli 1.1.2012 joudun olemaan kaukana televisioruudun äärestä klo 12.00!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tasavallan Presidentti, Presidentti, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Urho Kekkonen, Uudenvuodenpuhe, Tasavallan Presidentin Uudenvuodenpuhe,

Halonen haraa vastaan perustuslakiuudistuksessa

Tiistai 18.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tasavallan presidentti Tarja Halonen vastustaa tiukasti hallituksen esitystä perustuslain muuttamiseksi.

 

Halonen jätti hallituksen esitykseen lausuman, jossa hän lausuu eriävän mielipiteensä perustuslakiuudistukseen.

 

Tässä asiassa on helppo olla eri mieltä Halosen kanssa ja kannattaa perustuslakivaliokunnan kantaa sekä hallituksen esitystä.

 

Yhteiskunnallinen kehitys on Suomessa kulkenut presidentti Urho Kekkosen ajan jälkeen kansanvaltaisempaan suuntaan. On perin inhimillistä, että istuvat vallanpitäjät kokevat itsensä korvaamattomiksi ja siten taistelevat valtansa pienenemistä vastaan. Näin on nähtävä tämäkin episodi.

 

Halosta närästää eniten ehkä se, että hän menetti istuvana presidenttinä lautasenpaikan EU-pöydissä. Perustuslakivaliokunnan mukaan Suomea edustaa EU-huippukokouksissa aina pääministeri myös ennen perustuslain muuttamista ja presidentti saisi osallistua kokouksiin ainoastaan poikkeustapauksissa, jos valtioneuvosto niin päättää.

 

Suomeen on nyt valittu presidentti suoralla kansanäänestyksellä kolmasti.

 

Suora kansanvaali ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että useiden eri henkilöiden muodostamat kokonaisuudet - hallitus ja Eduskunta - on luotettavampi päätöksentekoelin kuin yksi henkilö. Useiden henkilöiden muodostama mielipide hioutuu eri näkemysten yhteensovittamisessa kypsemmäksi kuin yhden henkilön ajatukset.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perustuslakiuudistus. perustuslakivaliokunta, hallitus, eduskunta, Tarja Halonen, Urho Kekkonen, EU-huippukokous

Suomi sai kuusi uutta kaupunkia tasan 50 vuotta sitten

Perjantai 1.1.2010 klo 19:40 - -Esko Erkkilä-

Suomeen syntyi tammikuun 1. päivänä 1960 kuusi uutta kaupunkia, kun V. J. Sukselaisen hallituksen sisäministeri Eino Paloveden esittelyn jälkeen presidentti Urho Kekkonen päätti, että Hyvinkään, Kouvolan, Riihimäen, Rovaniemen, Salon ja Seinäjoen kauppalat muuttuvat kaupungeiksi.

 

Ennen näiden kaupunkien syntymistä sai Lahti olla Suomen nuorin kaupunki 54 vuoden ajan.

 

Usein ei tulla huomioiduksi, että 50 vuotta sitten syntyneet kaupungit ovat ensimmäiset itsenäisen Suomen aikana syntyneistä kaupungeista.

 

Henkilökohtaisena muistona minulla on, että sain opettajalta tehtäväkseni esitellä koko luokalle nämä Suomeen syntyneet uudet kaupungit.

 

Hyvinkään, Kouvolan, Riihimäen, Rovaniemen, Salon ja Seinäjoen kaupunkien syntyyn liittyvät yksityiskohdat ovat vuosien saatossa osoittautunut hyväksi tietokilpailukysymykseksi. Asiat on monille uusia, mutta niiden käsittelyn jälkeen useimmat ovat pitäneet juttuja mielenkiintoisena. Kannattaa kokeilla esim. illanistujaisten tai pitkän bussimatkan virkistyksenä!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Pari asiaan hieman liittyvää tietokilpailuluonteista lisäkysymystä:

 

1. Mikä oli ministeri Eino Paloveden alkuperäinen sukunimi? (Vastaus: Möttönen)

 

2. Kuka olisi Keski-Suomen läänin ensimmäinen maaherra? (Vastaus: Eino Palovesi)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvinkää, Kouvola, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, V.J.Sukselainen, Eino Palovesi, Urho Kekkonen