Vaskiveden taistelujen muistomerkki kertoo eräästä Vapaussodan ratkaisutaistelusta

Maanantai 25.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen sotahistoriassa ”erikoistunut” Talvi- sekä Jatkosodan taisteluihin, mutta toki myös Vapaussodan taistelut kiinnostavat.

 

Taannoisella ”Pitkin poikin Pirkanmaata” –matkallamme minulla oli tilaisuus poiketa Virroilla Vaskiveden taistelujen muistomerkillä.

 

Kyseinen muistomerkki ei varsinaisesti kuulunut matkaohjelmaamme, sillä yhä Vapaussota ja sen muisteleminen jakavat suomalaisia.

 

Poikkesimme matkallamme kuitenkin Virroilla Vaskivedellä…

 

 

 

…RasinTuvalla kahvilla ja RasinTuvan vieressä sijaitsee Vaskiveden taistelujen muistomerkki, jolla yksikseni poikkesin.

 

***************

 

Vaskiveden taistelut käytiin Vapaussodassa 9. – 11.3.1918 ja ne päättyivät Valkoisten voittoon.

 

Vaskivedellä oli kahakoitu useaan otteeseen jo helmikuussa. Vastakkain olivat Hyvinkään punakaartin pataljoona ja joukko turkulaisia kaartilaisia sekä jääkärien Kaapo Viitaharjun ja Nikolai Rannanjärven komentamat valkoiset.

 

Taistelussa kaatui yhdeksän punaista ja viisi valkoista. Taistelu päättyi punaisten vetäytymiseen Kuruun.

 

***********

 

 

 

 

Aloitteen muistomerkin hankkimiseksi teki Virtain Suojeluskunta. Abraham Tanhua-Tyrkkö lahjoitti muistomerkin maapohjan ja siitä muodostettiin itsenäinen tila.

Muistomerkin suunnitteli virtolais­syntyinen arkkitehti ja rakennusopin professori Onni Tarjanne (1864-1946), joka myös lahjoitti muistomerkin yläosan.

Kivi on harmaata graniittia. Paasi ja valtakivi louhittiin Vaskiveden Asulan­kalliosta ja tamperelainen Oy Granit veisti sen paikan päällä. Yläosan valmisti Suomen Kiviteollisuus Oy Uudesta­kaupungista.

Patsaan koko korkeus on 3,17 metriä. Valtakiven korkeus on 2,15, leveys 0,86 ja syvyys 0,60 metriä. Sileäksi hiotun yläosan korkeus on 0,71 metriä.

Yläosan julkisivulla on pyöreä syvennys, jonka keskellä on leijonan pää.

 

Kivi paljastettiin 11.3.1928, Vaskiveden viimeisen taistelupäivän 10-vuotispäivänä. Patsas luovutettiin Virtain manttaali­kunnalle, jonka puolesta sen ottivat vastaan A. Sipilä, A. Tanhua-Tyrkkö ja Justus Pirttiniemi, joka myös piti vastaanottopuheen. Manttaalikunnan omistukseen patsas tuli lopullisesti 1933.

Virtain Manttaalikunta luovutti muisto­merkin 15.12.1992 Vaskiveden Nuoriso­seuran omistukseen ja hoitoon.

 

 

Tampereelta on Vaskivedelle matkaa 87 kilometriä ja olen usein kulkenut tuon matkan, mutta vasta nyt pysähdyin Vaskivedellä ja tutustuin Vaskiveden muistomerkkiin sekä RasinTupaan – voin suositella poikkeamaan RasinTuvassa ja tutustumaan Vaskiveden taistelujen muistomerkkiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Isokenkäisten isoja, pieniä ja siroja kenkiä Juupajoella

Lauantai 7.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Juupajoki on pieni itsenäinen kunta koillis-Pirkanmaalla ja siellä sijaitsee Suomen ainoa kenkä- ja nahkamuseo eli Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo.

 

 

Sain tutustua tuohon mielenkiintoiseen museoon 12.8.2019, kun me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet retkeilimme ”Pitkin poikin Pirkanmaata" ja eräänä kohteenamme oli tuo museo.

 

 

 

 

Museo toimii jo vuonna 1894 perustetun nahkatehtaan alueella Juupajoen Korkeakoskella.

 

 

 

 

 

Tehtaalla sinällään on värikäs historia ja se kuului mm. Emil Aaltosen omistukseen vuodesta 1926 alkaen. Emil Aaltosen muotokuvaveistos on kunniapaikalla museossa. Pientä fiksausta veistos kaipailee.

 

 

 

 

 

Koskenjalan nahkatehtaalla on harvinaisen komea liikemerkki!

 

 ******************

 

 

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo valitsee vuosittain merkittävien suomalaisten joukosta henkilön, jolta he pyytävät lahjoittamaan museon kokoelmiin oman kenkäparinsa.

 

 

 

Seuraavassa muutamia ”isokenkäisiä”, jotka ovat lahjoittaneet museon kokoelmiin kenkänsä:

 

 

 

 

 

Puhemies Riitta Uosukainen oli ensimmäinen, joka vuonna 1997 lahjoitti museolle kenkänsä.

 

 

 

 

 

Päivi ja Paavo Lipponen ovat lahjoittaneet kuvan vihkikengistään vuodelta 1998.

 

 

 

 

 

Tarja Halosen vaalikampanjakengät vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäen kengät ovat museossa vuoden 2002 kenkinä.

 

 

 

 

 

Jutta Urpilaisen kengät vuodelta 2009.

 

 

 

 

 

Viime vuoden kengät on museolle lahjoittanut Aira Samulin.

 

 

 

 

 

 

Tämän vuoden kesäkuussa museolla paljastettiin vuoden 2019 kengät ja niiden omistajana on ollut Jorma Uotinen!

 

 

 

Kannattaa poiketa Juupajoella kenkä- ja nahkamuseossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-