Vaskiveden taistelujen muistomerkki kertoo eräästä Vapaussodan ratkaisutaistelustaMaanantai 25.10.2021 - -Esko Erkkilä- Olen sotahistoriassa ”erikoistunut” Talvi- sekä Jatkosodan taisteluihin, mutta toki myös Vapaussodan taistelut kiinnostavat.Taannoisella ”Pitkin poikin Pirkanmaata” –matkallamme minulla oli tilaisuus poiketa Virroilla Vaskiveden taistelujen muistomerkillä.Kyseinen muistomerkki ei varsinaisesti kuulunut matkaohjelmaamme, sillä yhä Vapaussota ja sen muisteleminen jakavat suomalaisia.Poikkesimme matkallamme kuitenkin Virroilla Vaskivedellä……RasinTuvalla kahvilla ja RasinTuvan vieressä sijaitsee Vaskiveden taistelujen muistomerkki, jolla yksikseni poikkesin.***************Vaskiveden taistelut käytiin Vapaussodassa 9. – 11.3.1918 ja ne päättyivät Valkoisten voittoon.Vaskivedellä oli kahakoitu useaan otteeseen jo helmikuussa. Vastakkain olivat Hyvinkään punakaartin pataljoona ja joukko turkulaisia kaartilaisia sekä jääkärien Kaapo Viitaharjun ja Nikolai Rannanjärven komentamat valkoiset.Taistelussa kaatui yhdeksän punaista ja viisi valkoista. Taistelu päättyi punaisten vetäytymiseen Kuruun.***********Aloitteen muistomerkin hankkimiseksi teki Virtain Suojeluskunta. Abraham Tanhua-Tyrkkö lahjoitti muistomerkin maapohjan ja siitä muodostettiin itsenäinen tila.Muistomerkin suunnitteli virtolaissyntyinen arkkitehti ja rakennusopin professori Onni Tarjanne (1864-1946), joka myös lahjoitti muistomerkin yläosan.Kivi on harmaata graniittia. Paasi ja valtakivi louhittiin Vaskiveden Asulankalliosta ja tamperelainen Oy Granit veisti sen paikan päällä. Yläosan valmisti Suomen Kiviteollisuus Oy Uudestakaupungista.Patsaan koko korkeus on 3,17 metriä. Valtakiven korkeus on 2,15, leveys 0,86 ja syvyys 0,60 metriä. Sileäksi hiotun yläosan korkeus on 0,71 metriä.Yläosan julkisivulla on pyöreä syvennys, jonka keskellä on leijonan pää.Kivi paljastettiin 11.3.1928, Vaskiveden viimeisen taistelupäivän 10-vuotispäivänä. Patsas luovutettiin Virtain manttaalikunnalle, jonka puolesta sen ottivat vastaan A. Sipilä, A. Tanhua-Tyrkkö ja Justus Pirttiniemi, joka myös piti vastaanottopuheen. Manttaalikunnan omistukseen patsas tuli lopullisesti 1933.Virtain Manttaalikunta luovutti muistomerkin 15.12.1992 Vaskiveden Nuorisoseuran omistukseen ja hoitoon.Tampereelta on Vaskivedelle matkaa 87 kilometriä ja olen usein kulkenut tuon matkan, mutta vasta nyt pysähdyin Vaskivedellä ja tutustuin Vaskiveden muistomerkkiin sekä RasinTupaan – voin suositella poikkeamaan RasinTuvassa ja tutustumaan Vaskiveden taistelujen muistomerkkiin!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaussota, Vapaussota 1918, Vaskiveden taistelu, Vaskiveden taistelujen muistomerkki, Virrat, Vaskivesi, RasinTupa, Pitkin poikin Pirkanmaata, |
105-vuotias kuusi on kokenut kapinan, Talvisodan ja Jatkosodan!Keskiviikko 24.3.2021 - -Esko Erkkilä- Takka- sekä saunapuiden pilkkominen ovat juuri nyt ajankohtaisia ja sitä hommaa minäkin olen kuluneen parin viikon aikana tehnyt.Noudan kuivuneet tukkipuun kokoiset polttopuurangat pätkittyinä peräkärryllä maalta ja pilkon pätkityt pöllit klapeiksi lopullisella käyttöpaikalla eli omakotitaloni tontilla Tampereella.Tukkipuun kokoiset polttopuut ovat pystyynkuivaneita kuusia, joilla ei enää ole käyttöä sahatavaraksi.Yksi peräkärrykuormallinen oli suuria kuusipöllejä ja niiden halkominen polttopuukokoon oli hyvinkin haasteellista.Tutkailin tarkemmin yhtä pölliä ja totesin, että sen ikä oli 105-vuotta, halkaisija 45 senttiä eli 17 tuumaa.Meneehän se metsäomistaja hiljaiseksi, kun toteaa, että omasta metsästä löytyy kuusi, joka on elänyt taimivaiheensa jo kapinan aikana eli Vapaussodan aikana vuonna 1918!-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 105-vuotias kuusi, Kapina 1918, Vapaussota 1918, vuoden 1918 tapahtumat , Talvisota, Jatkosota, polttopuut, polttopuiden tekeminen, klapien tekeminen, kevät on klapienteon aikaa, |
Onko 16.10.1994 tapahtuneesta EU-äänestyksestä tulossa samanlainen Suomen kansakuntaa jakava yli satavuotinen riesa kuin vuoden 1918 Vapaussodasta?Tiistai 12.5.2020 - -Esko Erkkilä- Ei tarvitse olla kummoinenkaan kansakunnan tulkki, kun havaitsee sen katkeruuden, joka yhä elää suomalaisessa yhteiskunnassa vuoden 1918 tapahtumista.Katkeruutta ylläpitää hävinnyt osapuoli.Kunniakkaat Talvi- ja Jatkosota heikensivät tuota katkeruutta, sillä niissä Suomi taisteli yksituumaisena idän vihollista vastaan, mutta elintasomme kohotessa katkeruuden siemen on saanut taas itää – toki pienessä, mutta sitäkin äänekkäämmässä elinpiirissä.*********************Suomessa järjestettiin 16.10.1994 neuvoa-antava kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos oli se, että 56,89 % kannatti EU-jäsenyyttä ja 43,11 % vastusti sitä.On luonnollista, että kannatin EU-jäsenyyttä.Eduskunta äänesti EU-jäsenyydestä 18. marraskuuta 1994 ja silloin Suomen EU- jäsenyys hyväksyttiin äänin 152–45.************************Neuvoa-antaneesta kansanäänestyksestä ja eduskunnan selkeästä linjauksesta huolimatta urputtajia on riittänyt ja sen huomasi……taas kerran, kun 9.5.2020 vietimme Eurooppa-päivää ja siniristiliput liehuivat lipputangoissa.Valitettavan moni lipputanko tuolloin oli ilman lippua, mutta uskon ja toivon, että useimmat tyhjien lipputankojen omistajatkin ovat myötäsukaisia Suomen EU-jäsenyydelle!
-Esko Erkkilä- |
4 kommenttia . Avainsanat: EU-kansanäänestys 16.10.1994, Vapaussota 1918, Eurooppa-päivä 9.5.2020, |
Hämeenkyrön Mannanmäessä taisteltiin Isänmaan puolesta 14 - 24.3.1918Perjantai 30.8.2019 - -Esko Erkkilä- Hämeenkyrön Mannanmäki sijaitsee Kyröskoskelta kolmen kilometrin päässä VT3:n varrella pohjoiseen mentäessä.
Mannanmäessä käytiin kovia taisteluja Vapaussotamme aikana maaliskuussa 1918.
Mannanmäessä on 15 metriä korkea näkötorni, joka samalla…
…on Vapaussodan taisteluissa Hämeenkyrössä kaatuneen kuudenkymmenenkahdeksan Valkoisen muistomerkki.
”Tää taistotanner sankarteoinain ajast aikain julistaa.Oot kaunihimpi monin verroinsa vapahana synnyinmaa.Miespolvi poistuu aikanansamutt velvoitus on sama tää:ett vapahana maa ja kansasun jälkehesi tänne jää.”
Sotiemme aikana näkötornia käytettiin ilmavalvonta-asemana, jossa päivystäneiden lottien muistolaatta paljastettiin elokuussa 2014.
Näkötornista on hienot näköalat joka suuntaan:
******************
Mannanmäen näkötorni ja Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki vihittiin käyttöönsä 24.3.1938 eli Mannanmäen taistelujen 20-vuotispäivänä.
******************Pääsin käymään näkötornissa 8.8.2019 ja eräs seikka näkötornin huipulla harmitti ja ihmetytti; en ole missään ja en ole koskaan nähnyt niin paljon lentomuurahaisia, kuin on näkötornin huipulla.
Annan vahvan palautteen tornin omistajalle Hämeenkyrön kunnalle sekä näkötornin haltijalle eli Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistykselle: Hoitakaa tuholaistorjunta nopeasti kuntoon, sillä lentomuurahaiset saattavat tehdä pahaakin jälkeä arvokkaalle rakennukselle!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannanmäki, Mannanmäen taistelut Vapaussodassa, Vapaussota, Vapaussota 1918, Mannanmäen muistomerkki, Vapausodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistys, |
Valitettavan monella sankarihautausmaalla sankarivainajan muistokivestä puuttuu kaatumispaikkakuntaTorstai 28.7.2016 - -Esko Erkkilä- Vierailen muutaman kerran vuoden aikana synnyinseurakuntani Viljakkalan hautausmaalla, sillä siellä on monien sukulaisteni hautoja ja minulla on henkilökohtaisesti muistoja monista Viljakkalan hautausmaalla lepäävistä vainajista.
Toivottavasti saan sieltä aikanaan myös oman lepopaikkani.
Viljakkalan sankarihautausmaa on aina kohteenani, kun käyn Viljakkalan hautausmaalla, sillä lepäähän siellä sankarihautausmaalla mm. yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.
Arvostan Viljakkalan seurakuntaa, sillä seurakunta on aikoinaan kaivertanut sankarivainajien muistokiviin sen paikan, jossa kyseinen sankarivainaja on kaatunut.
Kaatumispaikan ilmoittaminen muistokivessä on meille jälkeenjääneille arvokas tieto ja pystymme sen avulla mieltämään lisää siitä, että miten tämä kalleimpansa Isänmaan puolesta antanut on taistellut.
****************
Tapaan matkoillani poiketa eri paikkakunnilla liikkuessani sankarihautausmailla ja tutkailla niiden soturien viimeisiä leposijoja, jotka taistellen turvasivat meille itsenäisen Suomen.
Valittavan monilla sankarihautausmailla ei ole hautakivessä mainittu sitä paikkakuntaa, jolla kyseinen soturi kohtasi matkansa pään.
***************
Olen parhaillaan Kälviällä, jonne matkaamme Rouvan kanssa joka kesä ainakin yhden kerran hänen synnyinpaikkakunnalleen ja synnyinkotiinsa.
Matkalla Kälviälle Rouva poikkesi tapansa mukaan Lennol Oy:n tehtaanmyymälään Jalasjärvellä kangasostoksille ja tutustuin sinä aikana Jalasjärven kirkkoon sekä Jalasjärven sankarihautausmaahan.
Jalasjärven sankarihautausmaalla on isona pitäjänä paljon sankarivainajia, mutta…
…valitettavasti muistokivissä ei ole henkensä Isänmaan puolesta antaneiden sotureiden kaatumispaikkaa.
Sama tilanne on myös Kälviän sankarihautausmaalla, sillä…
…myös siellä sankarivainajien muistokivissä ei ole mainintaa kaatumispaikasta.
Ilahduin, kun totesin Kälviän sankarihautausmaalla että Vapaussodassa 1918 kaatuneiden sankarivainajien muistokivissä on maininta kaatumispaikasta.
Maininnat…
…antavat vierailijalle elävän kuvan, että missä Kälviältä kotoisin olleet taistelijat ovat kohdanneet matkansa pään.
Valitettavasti ajan hammas on vajaan sadan vuoden aikana hämärtänyt kiviin kaiverretut tekstit Kälviälläkin niin, että päivämäärien hahmottaminen on vaikeaa.
Teen ehdotuksen:
Sankarihautausmailla muistokivet pitää nyt tai lähivuosina kaivertaa sekä kullata uudelleen ja ehdotankin, että siinä yhteydessä jokaiseen muistokiveen kaiverretaan ja kullataan sen paikkakunnan nimi, jossa kyseinen soturi on kohdannut matkansa pään!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan sankarihautausmaa, Jalasjärvi, Jalasjärven sankarihautausmaa, Kälviä, Kälviän sankarihautausmaa, Vapaussota, Vapaussota 1918, |