Urho Kekkonen ja Kalle Kaihari olivat mesenaatteja, jotta Tampereen Ratinan stadionille saatiin "Vesieste" -taideteos!Lauantai 25.7.2020 - -Esko Erkkilä- Parhaillaan käydään tiivistä keskustelua, että voidaanko Tampereella Ratinan stadionilla käydä Suomi-Ruotsi – yleisurheilumaaottelu 5. – 6.9.2020.****************Tamminiemessä Urho Kekkosen työhuoneessa……on yhä edelleen pienoismalli estejuoksijoista, jotka ovat ylittämässä vesiestettä.Kyseessä on todella pienoismalli siitä veistoksesta, joka elokuussa 1966 pystytettiin Ratinan stadionille.Teos on syntynyt kutsukilpailun tuloksena ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Pentti Papinaho.Veistoksen kustannuksiin saatiin aikoinaan merkittävä ”tuntemattoman tahon” lahjoitus, joka sittemmin paljastui presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin yhteistuumin tekemäksi.Teos sai aikoinaan kovaa kritiikkiä, sillä veistoksen paljastamisen aikaan 3000 metrin estejuoksijat eivät pystyneet aitomalla ylittämään vesiestettä. Nykyään maailman parhaat estejuoksijat pystyvät ylittämään vesiesteen aitomalla eli veistos oli aikaansa edellä!Voi helposti kuvitella, että presidentti Kekkonen samaisti itsensä niihin estejuoksijoihin, jotka jo silloin pystyivät ylittämään 3000 metrin esteiden vesihaudan aitomalla!Kun käytte Ratinassa, pysähtykää hetkeksi ”Vesieste” –taideteoksen äärelle ja antakaa arvo presidentti Urho Kekkoselle ja hänen hyvälle ystävälleen kauppaneuvos Kalle Kaiharille!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Presidentti Urho Kekkonen, kauppaneuvos Kalle Kaihari, Ratina, Ratinan stadion, Vesieste-taideteos, Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelu Ratinassa 5. - 6.9.2020, Tamminiemi ja Urho Kekkosen työhuone, |
Saimme käydä vieraisilla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa - Tamminiemessä!Lauantai 6.7.2013 - -Esko Erkkilä- Sain tilaisuuden vierailla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa kesäkuun 13. päivänä, kun osallistuin Keskustan Sahalahden paikallisosaston järjestämälle matkalle Tamminiemeen ja Eduskuntaan.
Tamminiemi on nyt museona, mutta se on toiminut kolmen presidenttimme eli Risto Rytin, Garl Gustav Emil Mannerheimin sekä Urho Kekkosen virka-asuntona.
Tamminiemestä muodostui presidentti Kekkoselle todellinen koti, sillä se muutettiin hänen palvelukodikseen Kekkosen presidenttikauden päätyttyä.
Tamminiemen ovista käy nykyisin melkoinen vilske, kun ”Suomen viimeisestä todellisesta presidentistä” kiinnostuneet kansalaiset ja myös ulkomaalaiset käyvät tutustumassa Tamminiemeen.
Amos Anderssonin Suomen Valtiolle Tasavallan Presidentin asunnoksi vuonna 1940 lahjoittama Tamminiemi on mereltä päin katseltuna hieno kokonaisuus.
Tamminiemessä ja sen lähipoluilla ovat liikkuneet monet merkittävät henkilöt ja minä sain tilaisuuden tallentaa valokuvaan Tamminiemen edessä sahalahtelaisen Simo Arran.
Tamminiemen saunassa on laitettu monia Suomen asioita oikeaan järjestykseen – tässä Tarmo Aaltosen ottamassa kuvassa olen Tamminiemen saunan edustalla.
Tamminiemen saunan kopio on Hauholla nykyisin agrologi Karl Fazer´n omistamalla Hahkialan kartanolla. Hahkialan sauna on pohjaratkaisuiltaan täsmälleen samanlainen kuin Tamminiemen kuuluisa sauna, mutta se on Tamminiemen saunan peilikuva.
Hahkialan kartanon sauna on minulle ulkopuolelta tuttu jo aikoja sitten, sillä olin vuosiharjoittelijana silloin Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla vuonna 1966!
Pääsin sittemmin useitakin kertoja saunomaan Hahkialan saunassa työurani aikana, kun Kesko järjesti Hahkialassa yhteistyökumppaneilleen erilaisia tilaisuuksia ja palavereja.
Presidentti Kekkosen työhuone on edelleen siinä kunnossa, että arvostettu presidenttimme voisi milloin vain asettua työpöytänsä taakse.
Kekkosen takana tilaustyönä vuonna 1956 teetetyn kirjahyllyn päällä näkyvä ”Vesieste” –taideteos on Multialla syntyneen tamperelaisen Pentti Papinahon veistämä. Sama teos on suurikokoisena nähtävissä Tampereella Ratinan stadionilla.
Tässä on vielä uudestaan Kekkosen työpöytä hieman toisesta näkökulmasta.
Kekkonen tapasi järjestää pienet kokoukset työhuoneessaan.
Tamminiemessä oli Kekkosen aikana monia merkittävien suomalaisten taiteilijoiden töitä esillä ja ne ovat yhä edelleenkin paikoillaan.
Reidar Särestöniemen ”Ilves kohtaa Jäämeren” on massiivinen ja värikylläinen teos.
Essi Renwall: ”Ihmisiä työssä”.
Portaikossa oli Elsa Montell-Saanion ripsiraanu-työ, jota erityisesti seurueemme naisväki ihasteli.
Presidentti Kekkosen makuuhuoneessa olevalla työpöydällä oleva kalenteri on jätetty avoimeksi Kekkosen kuolinpäivän kohdalta.
Kekkosen lahjaksi saama ”Ainutlaatuinen Pispala” on saanut paikan päällimmäisenä hänen makuuhuoneensa kirjoista.
Sylvi Kekkosen makuuhuoneen pöydällä oli yhteiskuva perheen pojista Matista ja Tanelista.
Perheen ruokapöytänä oli perheen kokoon soveltuva pöytä, jota toki pystyi suurentamaan niin, että pöydän äärelle mahtui kahdeksankin ruokailijaa.
Ruokailutilan erikoisuus oli liukuoven taakse ”piilotettu” baariosasto.
Tamminiemen keittiössä kaapit olivat standardityötä, joten siellä ei ollut mitään luksusta. Keittiössä emäntä sekä apuemäntä laittoivat ruuat ja hovimestari huolehti ruokien tarjoilusta. Kekkonen ei käynyt keittiössä, vaan kaikki viestit keittiöön kulkivat hovimestarin välityksellä.
****
Käynti Tamminiemessä on elämys ja suosittelen lämpimästi siellä käymistä kaikille!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamminiemi, Tamminiemen sauna, Urho Kekkonen, Sylvi Kekkonen, Reidar Särestöniemi, Vesieste-taideteos, Pnetti Papinaho, Ilves kohtaa Jäämeren, Elsa Montell-Saanio, ripsiraanu, Essi Renwall, Ainutlaatuinen Pispala, |