Käkisalmi rakennettiin aikoinaan paikkaan, jossa käen kuultiin keväällä ensimmäisenä kukkuvan

Perjantai 12.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime ja tänä kesänä päässyt Karjalan-matkoillani yöpymään Käkisalmessa.

 

 

 

 

 

Molemmilla kerroilla olemme yöpyneet vuonna 1939 rakennetussa ja viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa hotellissa, jonka alkuperäinen nimi oli hotelli Vuoksenhovi - …

 

 

 

 

 

…hotellin nykyinen nimi on Korela.

 

 

 

 

 

En ole aikaisemmin huomannutkaan, että Korelan jokaisen hotellikerroksen aulassa on rekvisiittana Tikkakoskella valmistettu…

 

 

 

 

 

…Tikka-ompelukone.

Tikkakoski joutui yrityksenä neuvostoliittolaisomistukseen sodan jälkeen, sillä aikaisemmin sen omistuksessa oli merkittävä osuus saksalaisilla.

Ovatkohan Korelassa olevat ompelukoneet valmistettu Suomessa venäläisomisteisen yrityksen tehtaalla?

 

 

 

 

 

Hotellin edessä sijaitseva aukio on nimeltään Leninin aukio ja itse Lenin seisookin aukion itälaidalla.

 

 

 

 

 

Aukion länsilaidalla sijaitsee Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko – harmillista, että en ole koskaan päässyt vierailemaan siellä sisällä.

 

 

 

 

 

Ortodoksikirkon edessä Pietari Suuri katselee tiukasti Leniniä aukion toisella laidalla.

 

 

Pietari Suurella on tiukka ilme ja Leninillä palttoo auki – mitä lienevät ajatella?

 

 

 

 

 

Leninin selän takana sijaitsevassa Keskuspuistossa on ”Poika ja pantteri” –patsas.

 

 

Oletan, että patsas on neuvostoaikainen, sillä sen kolhiintunut ulkonäkö viittaa siihen.

Neuvostoaikaiseen taiteeseen viittaa sekin, että mitä yhteyttä Käkisalmella ja pantterilla on? Ainakaan minä en keksi mitään yhteyttä.  Kertokaa, jos tiedätte!

 

 ***************

 

Käkisalmen evankelisluterilainen kirkko on sitä kohdanneen tulipalon jäljiltä rappeutumassa.

 

 

Se on sen verran sivussa, että en nyt käynyt sen luona.

 

 

Emme poikenneet tällä kerralla Käkisalmen linnassakaan, sillä sateinen sää ja kireä aikataulu estivät tutustumisen linnaan.

*************

 

 

Neuvostoliitto harjoitti Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheessa Käkisalmessa poltetun maan taktiikka, joten nykyään kaupungissa on vähän rakennuksia Suomen ajalta.

 

 

Puna-armeijan polttopartiot liikkuivat Käkisalmen kaduilla ja rikkoivat talojen ikkunat sekä heittivät sisään palavia soihtuja.

 

 

Neuvostoliitto väitti sotien jälkeen pitkään, että suomalaiset olisivat polttaneet Käkisalmen, mutta polttajia olivatkin neuvostoliittolaiset.

 

 

Monilla suomalaisilla merkkihenkilöillä on sukujuuret Käkisalmessa, joten se on yhä edelleen rakas kaupunki monille suomalaisille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomi-konepistooli - itsenäisyytemme eräs merkittävä takaaja

Keskiviikko 29.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain taannoin osallistua tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Suomi-konepistoolia ja sen merkitystä Talvisodan sekä Jatkosodan taisteluissa.

 

Kyse ei ollut aseharrastajien tai reserviläisten järjestämästä tilaisuudesta, vaan keskustelimme laajalla joukolla sotiemme muistoista ja keskityimme Suomi-konepistoolin rooliin viime sodissamme.

 

Suomi-konepistoolin suunnittelija on Aimo Johannes Lahti. Hänellä on pirkanmaalaiset juuret, sillä Lahti syntyi Viialassa 28.4.1896.

 

Lahdella ei ollut kummoistakaan teknillistä koulutusta, mutta se ei estänyt hänen nousemistaan suureksi asekeksijäksi.

 

Aimo J. Lahti ei saanut keksijänuransa alkutaipaleella mitään tukea valtiolta. Vasta, kun amerikkalaiset yrittivät 1930-luvun alkupuolella ostaa hänet suurella rahalla palvelukseensa, heräsivät myös maamme hallituspiirit.

 

Suomen hallitus ja Aimo J. Lahti allekirjoittivat sopimuksen, jolla Lahti sai korvauksen aiemmista ja tulevista asekeksinnöistään sekä turvatun aseman aseiden kehittäjänä Suomen armeijalle.

 

Talvisodan aikana Suomi-konepistooleja oli käytössä vasta 3.200 kappaletta, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa niitä Suomen Puolustusvoimilla oli jo 53.000 kappaletta.

 

Suomi-konepistoolit valmistettiin Tikkakoskella alkuaan Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiön tuotantona. Yrityksen toinen tunnettu tuotemerkki Suomi-konepistoolin ohella on Tikka-ompelukone.

 

Suomi-konepistooli oli tehokas ase sodissamme. Se kuului monen sotilaan aseistukseen. Lukemattomat kahakat ratkaistiin sen avulla suomalaisten voitoksi. Juoksuhautojen vyörytyksessä se oli tehokas ase.

 

Olen 1960-luvulla asevelvollisuuteni suorittaneena luonnollisesti käyttänyt Suomi-konepistoolia. Myöhemmissä kertausharjoituksissa se on tullut entistäkin tutummaksi.

 

Kuvailisin Suomi-konepistoolia aseeksi, jolla on "pehmeä" ampua. Konepistoolin käyttäjä ei osaa ampuessaan arvostaa aseen tehoa - vasta perehtyminen aseen tehoon antaa oikean kuvan sen ominaisuuksista.

 

Meillä oli tilaisuudessa mahdollisuus tutustua deaktivoituun Suomi-konepistooliin. Tuttu ase, jonka purkamisessa ja kokoamisessa on varusmiesaikana ja myöhemmin kertausharjoituksissa vietetty paljon aikaa.

 

Suomi-konepistoolin luoja Aimo J. Lahti teki merkittävän keksijänuran. Osaltaan hänen ansiostaan Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

-Esko Erkkilä