Kaksi suurta hallitsevat patsaina Käkisalmea!

Perjantai 9.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monta kertaa saanut käydä ja yöpyä Käkisalmessa, mutta suurta kunnioitusta en tuohon sinänsä kunniakkaaseen kaupunkiin osaa tuntea – pyydän asennettani anteeksi käkisalmilaisilta ja heidän jälkeläisiltään.

 

 

Puna-armeija poltti perääntyessään Käkisalmen vuonna 1941 ja silloin kaupungista jäi polttamatta vain 10 %.  Puna-armeijan barbaarit liikkuivat tuossa vaiheessa Käkisalmen kaduilla ja heittivät kaikkiin taloihin tulisoihdut, jotka polttivat lähes kaikki tuon silloin niin kauniin kaupungin puutalot.

 

 

Kaupunki ei ole vieläkään pystynyt yli 70-vuoden aikana nousemaan uuteen kukoistukseensa ja se tilanne on kai minullakin päällimmäisenä, kun en osaa arvostaa Käkisalmea!

 

 

Käkisalmi on tuottanut maailmalle lukuisia tieteen, taiteen sekä bisnesmaailman kärkinimiä ja heistä voidaan mainita mm.:

 

• Tuure Ara, laulaja

• Aku Korhonen, näyttelijä

• Rauno Meriö, entinen Ilmavoimien komentaja ja Karjala-liiton puheenjohtaja

• Göran Stubb, jääkiekkovaikuttaja ja ex-pääministeri Alexsander Stubb´n isä

• Urpo Ylönen, jääkiekkomaalivahti

• Olavi Viestäjä, Aamulehden teatterikriitikko

• Simo Kärävä, KOP:n entinen pankinjohtaja

 

 

 

 

Nyky-Käkisalmessa on keskeisellä paikalla kaksi maailmanhistorian suurnimeä, joista ainakin…

 

 

 

…Pietari Suuri voidaan kirjata historiankirjoihin paljon positiivistakin aikaansaaneena, mutta toisen eli…

 

 

 

 

 

…Vladimir Lenin ”ansioluettelosta” voidaan olla myös toista mieltä.

 

 

**************

 

 

 

Olen aina ihmetellyt, että miten Käkisalmen keskustan äärellä puistossa sijaitseva ”Poika ja leopardi” liittyy Käkisalmeen, mutta en ole saanut vastausta – olisikohan Neuvostoliiton aikainen päähänpisto!

 

 

 

 

 

Käkisalmen linna ja siellä olevat näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia, mutta nyt Kyröläismatkallamme emme 8.7.2019 ehtineet siellä poiketa ja jouduimme tyytymään vain niiden…

 

 

 

 

 

 

 

 …kahden hyökkäysvaunun katseluun, jotka vahtivat maailmanmenoa Käkisalmen linnan edustalla.

Hyökkäysvaunujen takana näkyy se vuonna 1881 vaatimattomaksi kutistunut vesiväylä, jota pitkin siihen saakka Saimaan vedet virtasivat Laatokkaa.

Virallisten tietojen mukaan 21.5.1881 puhkesi Taipaleen kannas ja sen seurauksena Suvannon vedet purkautuivat Laatokkaan ja Käkisalmen kautta ennen kulkenut vesiuoma käytännössä kuivui.

 

 

 

 

 

Ohitimme pysähtymättä Kiviniemen ja…

 

 

 

 

 

…ylitimme Vuoksen sekä kiirehdimme seuraavaan kohteeseemme!

Harmillista muuten se, että emme pysähtyneet Kiviniemessä, sillä olisi ollut mukava käydä tervehtimässä sitä entistä Puna-armeijan hävittäjälentäjää, joka pitää kalakauppaa Kiviniemessä ja käyttää kalojensa rehuina Raision kalanrehuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy"

Keskiviikko 10.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle Venäjälle 4. – 8.7.2019.

 

 

Kyröläismatkat saivat alkunsa, kun hämeenkyröläissyntyinen kenraali järjesti omistamansa Vihdin Liikenne Oy:n/VL-Matkat toimesta ensimmäisen sotahistoriamatkan hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille viisitoista vuotta sitten.  Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille, joista osa on Venäjän lisäksi suuntautunut Baltian maihin sekä Puolaan.

 

 

Otsikossa oleva lausahdus on tuttu monesta seikasta Venäjällä, mutta meidän matkallamme kaikki toimi ja kaikki järjestyi.

 

 

Kiertomatkamme pääkohteet olivat Sortavala, Petroskoi, Kizhin saari, Aunus, Rajakontu, Salmi, Sortavala uudestaan, Käkisalmi sekä Viipuri.

 

 

Sain matkalta paljon uutta aineistoa ja pyrin kertomaan matkastamme tarkemmin lähipäivinä.

 

 

 

*********************

 

 

 

Yövyimme matkallamme neljä yötä ja olimme kaikkiaan kolmessa eri hotellissa;

 

 

 

 

 

Sortavalassa Piipun Piha on majoitusolosuhteiltaan ja myös aamiais- sekä illallistarjoiluineen oikein kelvollinen hotelli. Olen aikaisemminkin yöpynyt Piipun Pihassa.

 

 

 

 

 

Petroskoissa yövyimme kaksi yötä laadukkaassa Hotelli Fregatissa. Majoitusolosuhteet Fregatissa ovat suorastaan huippulaadukkaat ja samaa on sanottava myös sen aamiais- sekä illallistarjonnasta. Toisena iltana ruokailimme Hotelli Pohjolan ravintolasalissa.

Olen yöpynyt monissa hotelleissa Petroskoissa, mutta Fregatissa ensimmäisen kerran vasta nyt.

 

 

 

 

 

Käkisalmessa ei hotellien osalta ole paljon valinnanvaraa, mutta Hotelli Korela täyttää kaikki vaatimattoman matkaajan toiveet - olen yöpynyt Korelassa useasti.

 

 

 

Hotellin ja ravintoloiden henkilökunnan palvelutahto on korkealla tasolla ja ymmärtäähän sen, sillä matkailijoiden viihtyminen on hotellien henkilökunnan kannalta tulevaisuudessa ainoa elinehto!

 

 

Uskallan suositella kaikkia käyttämiämme hotelleja muillekin Karjalan matkaajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmi rakennettiin aikoinaan paikkaan, jossa käen kuultiin keväällä ensimmäisenä kukkuvan

Perjantai 12.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime ja tänä kesänä päässyt Karjalan-matkoillani yöpymään Käkisalmessa.

 

 

 

 

 

Molemmilla kerroilla olemme yöpyneet vuonna 1939 rakennetussa ja viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa hotellissa, jonka alkuperäinen nimi oli hotelli Vuoksenhovi - …

 

 

 

 

 

…hotellin nykyinen nimi on Korela.

 

 

 

 

 

En ole aikaisemmin huomannutkaan, että Korelan jokaisen hotellikerroksen aulassa on rekvisiittana Tikkakoskella valmistettu…

 

 

 

 

 

…Tikka-ompelukone.

Tikkakoski joutui yrityksenä neuvostoliittolaisomistukseen sodan jälkeen, sillä aikaisemmin sen omistuksessa oli merkittävä osuus saksalaisilla.

Ovatkohan Korelassa olevat ompelukoneet valmistettu Suomessa venäläisomisteisen yrityksen tehtaalla?

 

 

 

 

 

Hotellin edessä sijaitseva aukio on nimeltään Leninin aukio ja itse Lenin seisookin aukion itälaidalla.

 

 

 

 

 

Aukion länsilaidalla sijaitsee Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko – harmillista, että en ole koskaan päässyt vierailemaan siellä sisällä.

 

 

 

 

 

Ortodoksikirkon edessä Pietari Suuri katselee tiukasti Leniniä aukion toisella laidalla.

 

 

Pietari Suurella on tiukka ilme ja Leninillä palttoo auki – mitä lienevät ajatella?

 

 

 

 

 

Leninin selän takana sijaitsevassa Keskuspuistossa on ”Poika ja pantteri” –patsas.

 

 

Oletan, että patsas on neuvostoaikainen, sillä sen kolhiintunut ulkonäkö viittaa siihen.

Neuvostoaikaiseen taiteeseen viittaa sekin, että mitä yhteyttä Käkisalmella ja pantterilla on? Ainakaan minä en keksi mitään yhteyttä.  Kertokaa, jos tiedätte!

 

 ***************

 

Käkisalmen evankelisluterilainen kirkko on sitä kohdanneen tulipalon jäljiltä rappeutumassa.

 

 

Se on sen verran sivussa, että en nyt käynyt sen luona.

 

 

Emme poikenneet tällä kerralla Käkisalmen linnassakaan, sillä sateinen sää ja kireä aikataulu estivät tutustumisen linnaan.

*************

 

 

Neuvostoliitto harjoitti Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheessa Käkisalmessa poltetun maan taktiikka, joten nykyään kaupungissa on vähän rakennuksia Suomen ajalta.

 

 

Puna-armeijan polttopartiot liikkuivat Käkisalmen kaduilla ja rikkoivat talojen ikkunat sekä heittivät sisään palavia soihtuja.

 

 

Neuvostoliitto väitti sotien jälkeen pitkään, että suomalaiset olisivat polttaneet Käkisalmen, mutta polttajia olivatkin neuvostoliittolaiset.

 

 

Monilla suomalaisilla merkkihenkilöillä on sukujuuret Käkisalmessa, joten se on yhä edelleen rakas kaupunki monille suomalaisille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmessa näkymä hotellihuoneesta - Lenin!

Lauantai 11.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kukapa ei matkoilla ollessaan kuvaisi näkymää hotellihuoneestaan – ainakin minä tapaan niin tehdä.

 

 

Voittopuolisesti näkymät hotellihuoneista ovat ankeita, mutta toki poikkeuksiakin on.

 

 

Useinkin näkymänä on vastapäisen rakennuksen seinä tai korkealla ollessa alempana sijaitsevien naapurirakennusten katot.

 

 

Keväällä Portugalissa ollessamme saimme ihailla merinäkymää – poikkeus tavanomaisesta.

 

 

 

 

 

 

Käkisalmessa yövyimme hotelli Korelassa (osoite: ul. Kalinina 11) Lenin-aukion vierellä.

 

 

 

 

 

 

Hotellia kuvataan ”vaatimaton hotelli ydinkeskustassa”, mutta ainakin minun mittapuuni mukaan se oli aivan OK-hotelli.

 

 

 

 

 

 

Hotellihuoneemme erikoisuus oli, että saimme katsella Leninin patsasta – se alkaa olla harvinaista herkkua nykymaailmassa!

 

 

 

 

 

 

Omien aamutoimien lomassa oli mukava seurata aamulla, kun kaupungin työntekijä saapui kastelemaan kukat Leninin patsaan ympärillä ja samalla hän antoi aamupesun myös Leninille!

 

 

 

 

 

 

Toki olimme jo edellisiltana käyneet tutustumassa Käkisalmen Lenin-aukiota hallitsevaan bolsevikkipuolueen perustajan ja leninismin ideologian perustajan patsaaseen.

 

 

Käkisalmen Leninillä ei ole lainkaan lakkia. Kerrotaan, että Lenin-patsaita kun aikoinaan valmistettiin määrättömiä määriä Neuvostoliitossa, niin osalla patsaita oli lakki päässä ja osalla lakki on Leninin kädessä.

 

 

Patsaita kun tehtiin moduleista, niin kerran paljastustilaisuudessa huomattiin, että juuri paljastetulla Leninillä oli lakki päässä, mutta sen lisäksi lakki oli myös kädessä!  Samaan patsaaseen oli siis lakkipäiseen hahmoon hitsattu sellainen moduli, jolla oli lakki kädessä!

 

 

No, sattuuhan sitä paremmissakin perheissä!

 

 

 

 

 

 

Käkisalmessa olevalla Leninillä ei ole lakkia kädessään ja ei myöskään päässään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmessa kannattaa linnan museoon ja näyttelytilaan tutustumiseen varata aikaa

Perjantai 10.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Käkisalmi oli taannoisella Äänisen ja Laatokan kierroksellamme eräs yöpymiskohde ja ennen yöpymistä ehdimme tutustumaan Käkisalmen linnaan.

 

 

Varsinaisessa linnassa ei ole paljon tutustumista, mutta linnanpihassa sijaitseviin museoon ja näyttelytilaan tutustumiseen kannattaa varata aikaa.

 

 

 

 

 

 

Käkisalmen linna ja sen vierellä sijaitsevat rakennukset ovat kauniita katsella.

 

 

Käkisalmen linna oli linnanmuureja myöten veden ympäröimiä siihen saakka, kunnes Taipaleen kannas puhkaistiin ja Vuoksen purkautumissuunta Laatokkaan vaihtui.  Kannas puhkaistiin vuonna 1818.

 

 

 

 

 

 

Museorakennus on hyvinhoidetun näköinen ja myös sisältä siisti.

 

 

 

 

 

 

Museon lipunmyyjän takana oli vaatepuilla komeat rooliasut odottamassa niitä suuria yleisötapahtumia, joita Käkisalmen linnassa järjestetään.

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia museosta ja näyttelytilasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

Larin Paraske oli saanut oman ”ständinsä” museoon.

 

 

 

 

 

 

Olen joskus sattunut paikalle, kun Käkisalmen linnamuseossa on ollut esillä mittava näyttely Puna-armeijan suomalaisilta saamaa sotamateriaalia.

 

 

Nyt saman aihepiirin osasto oli kovin vaatimaton, mutta esillä oli kuitenkin Suomi-konepistooli sekä Emma eli ”Degtarjev” –pikakivääri.

 

 

Suomalaiset saivat neuvostoliittolaista Degtjarjova Pehotnyi –pikakivääriä sotasaaliiksi Talvisodan ja Jatkosodan aikana n. 9.000 kappaletta. Isäni – joka kävi alusta loppuun Talvisodan ja Jatkosodan sekä sen lisäksi osallistui vielä Lapinsotaan - oli sodassa pikakiväärimies ja hän tunsi sodan jälkeenkin Emman ”omaksi aseekseen”!

 

 

Pääsymaksut linnaan, näyttelytilaan ja museoon olivat yhteensä 60 ruplaa eli euron verran, joten kustannuskysymys Käkisalmen linnaan tutustuminen ei ole!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmen luterilaisesta kirkosta on edelleen nähtävissä puna-armeijan perääntymisensä aikana sytyttämän tulipalon jäljet

Perjantai 26.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen muutaman kerran päässyt vierailemaan Käkisalmessa eli yhdessä niistä kaupungeista, joita puna-armeija ei koskaan viime sotien aikana pystynyt suomalaisilta asein valloittamaan.

 

Suomi toki menetti Käkisalmen Talvisodan ja Jatkosodan jälkeen; menettäminen tapahtui kynällä rauhanteon yhteydessä, mutta asein Suomi ei Käkisalmea ole menettänyt.

Pääsin taas heinäkuun alussa käymään Käkisalmessa.

 

 

 

 

Käkisalmen luterilainen kirkko ei kärsinyt vahinkoja Talvisodan aikana, mutta neuvostoliittolaisten perääntyessä Käkisalmesta Jatkosodan alussa he polttivat koko kaupungin ja siinä yhteydessä myös kirkko kärsi palovahinkoja. Palovahingot ovat edelleen havaittavissa ainakin kirkontornissa, vaikka tuhopoltosta on kulunut jo yli 70 vuotta!

 

Neuvostoliiton puna-armeijalla oli Käkisalmesta perääntyessään käytössään polttajayksiköitä, jotka laittoivat tuleen lähes koko Käkisalmen kaupungin.

 

Kirkkoa kunnostettiin Jatkosodan aikana, mutta valmiiksi sitä ei ehditty saada ennen kuin kaupunki oli taas jätettävä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

Kirkko ei ole ollut kirkollisessa käytössä vuoden 1944 jälkeen ja nyt voi ruohottuneista sisäänkäyntien käytävistä päätellä, että kirkossa ei ole mitään toimintaa nykyisin.

 

 

 

 

 

Käki-säätiö on vuonna 1996 pystyttänyt kirkon läheisyyteen muistomerkin, jonka tekstissä todetaan näin:

 

Tämä on 2. maailmansodassa kaatuneiden 105:n käkisalmelaisen soturin leposija

 

 

Muistomerkin pystyttämisen eri vaiheissa Käki-säätiö oli yhteydessä mm. silloisen suurlähettiläs Juri Derjabinin kanssa.

Toivoa sopii, että Käkisalmen luterilainen kirkko vielä näkisi sen päivän, jolloin siellä julistettaisiin Jumalan Sanaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Käkisalmesta, Konevitsan luostarista ja Viipurista

Keskiviikko 10.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua jo kymmenentenä kesänä peräkkäin matkalle, jonka osanottajat olivat Talvi- ja Jatkosodassa taistelleiden Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten sukulaisia tai muuten tuntevat kiinnostusta mainioon matkaseuraan!

 

Retkemme johtajana toimi edellisvuosien tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

Sotahistoriaan, alueen kulttuuriin, maantieteeseen ja moneen muuhun osa-alueeseen keskittyvä matkamme suuntautui tämä vuonna Käkisalmeen, Konevitsan luostariin ja Viipuriin – taistelupaikkoihin tutustuminen oli keskeisellä sijalla retkemme ohjelmassa.

 

 

 

Ylitimme rajan Pelkolassa eli vanhan Enson kohdalla.

 

 

Enson jälkeen ajoimme Jääsken, Antrean ja Räisälän kautta Käkisalmeen.

 

 

 

Menomatkan kohokohtia olivat tutustuminen Kuukaupin siltaan…

 

 

 

..ja Räisälän kirkkoon.

 

 

 

 

Toisena matkapäivänä tutustuimme Konevitsan luostariin.

Pyrin laatimaan Konevitsan käynnistämme oman jutun.

 

 

*********

 

 

Kiviniemi, Äyräpää, Taipaleenjoki ja Summa olivat taistelupaikoista taas kerran tutustumisemme kohteita.

 

Vaikka olen käynyt monia kertoja kaikilla näillä kunniakkailla taistelupaikoilla, niin aina jokainen käynti täydentää kuvaa taistelujen etenemisestä.

 

 

********

 

 

Viipurin linnan näkeminen…

 

 

 

 

…ja matkan päätöslounas Pyöreässä tornissa kruunasivat hienon matkamme.

 

 

Matkalta kertyi juttuaineistoa paljon ja pyrin palaamaan matkamme antiin lähipäivinä yksityiskohtaisemmin.

 

Matkustaminen on mukavaa, mutta kotiintulo vielä mukavampaa!

 

 

-Esko Erkkilä-