Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset vetivät vesiperän!

Lauantai 15.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ryhtyminen hallitusvastuuseen oli tärkeä askel suomalaisen kuluttajan, suomalaisen kotieläintuottajan ja koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta mm. sen vuoksi, että turkistalouden kieltoa havitelleet voimat saavat pitää suunnitelmilleen ainakin neljän vuoden tauon.

 

Turkistalouden lopettamista vaativat vouhottajat saivat uutta vettä myllyynsä, kun Norjan parlamentti eli suurkäräjät on hyväksynyt lain, joka kieltää turkistarhauksen vuoteen 2025 mennessä.

 

*****************

 

Lainaan vuoden 2014 tilastoja, kun totean näin:

”Vuonna 2014 turkisten viennin arvo oli 460 miljoonaa euroa. Se on osapuilleen yhtä paljon, kuin Turun telakalla usean vuoden aikana valmistettavan risteilyaluksen hinta.

Viennin arvo on valtava myös muiden tuotantoeläinalojen vientiin verrattuna. Niiden yhteen laskettu vienti on noin 1 miljardi.

Veroja turkiselinkeino maksoi 48,1 miljoonaa euroa.

Lukuisat kunnat turkistuotantoalueella ovat riippuvaisia elinkeinon tuomista veroeuroista. Vuonna 2014 turkisala tuotti yhdeksään suurimpaan tuottajakuntaan vähintään 100 euroa asukasta kohden.”

 

 ****************

Turkistalous alentaa ”jokapäiväisen leipämme” tai tarkemmin sanottuna ostamiemme jokapäiväisten lihajalosteiden hintaa, sillä turkisrehutehtaat maksavat lihanjalostusteollisuudelle muuten markkinakelvottomista rehujakeista hyvää hintaa.

 

 

Turkistaloudella on suuri taloudellinen merkitys Atrialle, HKScanille, Snellmanille ja muille lihanjalostusyrityksille – sillä turkistalous alentaa merkittävästi jokapäiväisen makkarapakettimme hintaa päivittäistavarakaupan kylmäaltaissa.

 

Maataloutemme on suuressa taloudellisessa kriisissä ja sen vuoksi on nostettava hattua turkiselinkeinolle, joka mahdollistaa Itikalle, Lihakunnalle, LSO:lle ja muille tuottajaosuuskunnille sekä lihaa hankkiville yrityksille paremman tilityskyvyn.

 

 

Jos turkisrehuyritykset eivät toimisi lihanjalostusteollisuuden rehujaemarkkinoilla – joita usein kutsutaan teurasjätemarkkinoiksi –  teurasjätteet jouduttaisiin kuljettamaan erillisiin käsittelylaitoksiin Honkajoelle ja Kaustisille, joissa ne kuivattaisiin kalliilla öljyllä lihaluujauhoksi ja se taas käytettäisiin melkein nolla-hinnalla eri paikkakuntien lämpövoimaloissa omakotitalojen, rivitaloasuntojen ja kerrostaloasuntojen kaukolämmön tuottamiseen.

 

 

On hienoa ja kannatettavaa, että Keskusta ja RKP ovat mukana Rinteen hallituksessa, sillä niiden mukanaolo päätöksenteossa estää sen, että turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset saisivat sananvallan asiassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset vetivät vesiperän!, Turkistalous, Rinteen hallitus, Keskusta Rinteen hallituksessa, RKP Rinteen hallituksessa, Atria, HKScan, Snellman, Itikka, Lihakunta, LSO, Honkajoki Oy, Findest Protein Oy,

Turkistalous alentaa "jokapäiväisen makkarapakettimme" hintaa

Perjantai 17.5.2019 - -Esko Erkkilä-

On selvää, että hallitustunnustelut – vai ovatko ne jo hallitusneuvotteluja – tuovat pintaan jälleen kerran kysymyksen turkistuotannosta luopumisesta.

 

 

Suomalaisen turkistalouden työllistävä vaikutus on 5.000 henkilötyövuotta ja se luo verotuloja 150 miljoonaa euroa vuodessa eli Keravan kaupungin verran.

 

 

Turkistalous tuottaa nahkojen lisäksi lannoitteita, biopolttoaineita sekä rehujen raaka-aineita.

 

 

Liian vähälle huomiolle on jäänyt turkistalouden merkitys elintarviketuotannon kiertotaloudessa, sillä elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäjänä turkistalouden merkitys on huomattava.

 

 

Lihanjalostusteollisuudessa syntyvät rehujakeet – teurasromppeet – turkistalous pystyy hyödyntämään ja jopa maksaa niistä teurastamoille hyvää hintaa. Tämä toiminta alentaa kuluttajan ostaman makkarapaketin hintaa merkittävästi.

 

 

 

 

Tunnen turkistalouden ja ainakin siihen liittyvän ”rehutehtailun” hyvin, sillä sain työurani aikana toimia parikin vuotta Suomen vanhimman turkisrehuyrityksen Monäs Feed Oy Ab:n hallituksen jäsenenä.

 

 

Hallituksen jäsenyyteni ajoittuu siihen aikaan, jolloin työantajani Rehuraisio Oy toimi Monäs Feed Oy Ab:n emoyhtiönä.

 

 

Monäs Feed Oy Ab on yhä edelleen juridisesti itsenäinen yritys ja nyt sen osake-enemmistön omistaa Etelä-Pohjanmaan Minkinrehu Oy.

 

 

 

*******************

 

 

Tässä Etelä-Pohjanmaan Minkirehu Oy:n nettisivuilta kopioitua aineistoa Monäs Feed Oy Ab:n vaiheista:

 

 

1957 Ab Monäs Frys perustettiin.


1980 Uusi keittö uudenaikasella tekniikalla rakennettiin.


1982 KWH osti Monäs Frys. Uusi firmanimi oli Oy KWH Monäs Ab.


1992 Raisio tuli enemmistö-omistajaksi. Uusi firmanimi oli Monäs Feed Oy Ab.


2002 Uusi pakkasvarasto rakennettiin sekä tehtiin muutoksia tuotantolaitoksessa.


2008 E-P:n Minkinrehu uusi omistaja.

 

Keskustalla ja RKP:llä tulee olemaan tärkeä rooli tulevassa hallituksessa – jos sellainen saadaan suunnitellussa muodossa syntymään - jotta elinvoimaisen turkistalouden asema Suomessa saadaan säilymään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turkistalous alentaa "jokapäiväisen makkarapakettimme" hintaa, turkistalouden merkitys lihajalosteiden hintaan, turkistalous on kiertotaloutta, Monäs Feed Oy Ab, Etelä-Pohjanmaan Minkinrehu Oy, Ab Monäs Frys, Oy KWH Monäs Ab, Rehuraisio Oy, Raisio Yhtymä,

Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksi

Maanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.

 

Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

 

Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.

 

Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.

 

Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.

 

Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.

 

Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.

 

Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.

 

”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.

 

Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.

 

Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.

 

Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.

 

Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.

 

Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe.


Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisaloite, turkistalous, teurastamoteollisuuden rehujakeet, teurastamoteollisuuden sivujakeet, teurasjäte, kuluttajahinnat, alkutuotannon kannattavaisuus, kotieläintuotannon kannattavaisuus,