HKScan myy Ruotsin liiketoimintansa Lantmännenille!

Lauantai 6.1.2024 - -Esko Erkkilä-

Lounaissuomalaisen osuusteurastamo LSO:n taival suomalaisessa yrityselämässä on ollut vuosien ajan paljon takkuisempi kuin etelä-pohjalaisen verrokkinsa Itikan.

 

LSO:n omistaman yrityksen nimi on nykyisin mm. HKScan ja Itikan puolestaan Atria. 

 

Olen aikoinaan saanut toimia molempien yritysten kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa ja olinhan aikoinaan Raision sekä LSO:n yhteisomistaman Liemirehu Oy:n toimitusjohtajakin.

 

LSO:n harharetkiä on ollut omistuskokeilut ulkomailla ja nyt se on päättänyt luopua Ruotsissa omistamistaan liha-alan yrityksistä. Ilmeisen viisas päätös!

 

********************

 

Olen läheltä seurannut LSO:n harharetkiä ainakin 1990-luvun alusta alkaen ja toivon, että yritys nyt on pääsemässä selvemmille vesille – en toki siitä ole nytkään varma!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset vetivät vesiperän!

Lauantai 15.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ryhtyminen hallitusvastuuseen oli tärkeä askel suomalaisen kuluttajan, suomalaisen kotieläintuottajan ja koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta mm. sen vuoksi, että turkistalouden kieltoa havitelleet voimat saavat pitää suunnitelmilleen ainakin neljän vuoden tauon.

 

Turkistalouden lopettamista vaativat vouhottajat saivat uutta vettä myllyynsä, kun Norjan parlamentti eli suurkäräjät on hyväksynyt lain, joka kieltää turkistarhauksen vuoteen 2025 mennessä.

 

*****************

 

Lainaan vuoden 2014 tilastoja, kun totean näin:

”Vuonna 2014 turkisten viennin arvo oli 460 miljoonaa euroa. Se on osapuilleen yhtä paljon, kuin Turun telakalla usean vuoden aikana valmistettavan risteilyaluksen hinta.

Viennin arvo on valtava myös muiden tuotantoeläinalojen vientiin verrattuna. Niiden yhteen laskettu vienti on noin 1 miljardi.

Veroja turkiselinkeino maksoi 48,1 miljoonaa euroa.

Lukuisat kunnat turkistuotantoalueella ovat riippuvaisia elinkeinon tuomista veroeuroista. Vuonna 2014 turkisala tuotti yhdeksään suurimpaan tuottajakuntaan vähintään 100 euroa asukasta kohden.”

 

 ****************

Turkistalous alentaa ”jokapäiväisen leipämme” tai tarkemmin sanottuna ostamiemme jokapäiväisten lihajalosteiden hintaa, sillä turkisrehutehtaat maksavat lihanjalostusteollisuudelle muuten markkinakelvottomista rehujakeista hyvää hintaa.

 

 

Turkistaloudella on suuri taloudellinen merkitys Atrialle, HKScanille, Snellmanille ja muille lihanjalostusyrityksille – sillä turkistalous alentaa merkittävästi jokapäiväisen makkarapakettimme hintaa päivittäistavarakaupan kylmäaltaissa.

 

Maataloutemme on suuressa taloudellisessa kriisissä ja sen vuoksi on nostettava hattua turkiselinkeinolle, joka mahdollistaa Itikalle, Lihakunnalle, LSO:lle ja muille tuottajaosuuskunnille sekä lihaa hankkiville yrityksille paremman tilityskyvyn.

 

 

Jos turkisrehuyritykset eivät toimisi lihanjalostusteollisuuden rehujaemarkkinoilla – joita usein kutsutaan teurasjätemarkkinoiksi –  teurasjätteet jouduttaisiin kuljettamaan erillisiin käsittelylaitoksiin Honkajoelle ja Kaustisille, joissa ne kuivattaisiin kalliilla öljyllä lihaluujauhoksi ja se taas käytettäisiin melkein nolla-hinnalla eri paikkakuntien lämpövoimaloissa omakotitalojen, rivitaloasuntojen ja kerrostaloasuntojen kaukolämmön tuottamiseen.

 

 

On hienoa ja kannatettavaa, että Keskusta ja RKP ovat mukana Rinteen hallituksessa, sillä niiden mukanaolo päätöksenteossa estää sen, että turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset saisivat sananvallan asiassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rypsiporsaan tuotekehittäminen tapahtui paljolti kirjoituspöydän takana

Tiistai 12.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Jyväbroiler-tuotteen kehittämisestä ja tänään valotan toisen merkittävän elintarvikebrändin eli Rypsiporsas-tuotemerkin syntyvaiheista.

 

 

Molempien tuotemerkkien osalta rehustus on kaikki kaikessa; Jyväbroilerissa broilerruokinnassa ja Rypsiporsaan osalta sikojen ruokinnassa.

 

 

Rehuraisiolla oli ratkaiseva ja keskeinen rooli Jyväbroiler –tuotemerkin kehittämisessä ja sama oli aikoinaan tilanne myös Rypsiporsaan kohdalla.

 

 

Rypsiporsas on alusta alkaen ja on yhä edelleen LSO:n ja sen seuraajien lihanjalostusyritysten tuotemerkki, joten sitä ei ole yrityskauppojen myötä ”kaapattu”, kuten Saarioinen Oy:n Jyväbroilerille aikoinaan tapahtui.

 

 

Lainaan HKScanin nettisivuilla Rypsiporsas –tuotemerkistä kerrottua:

 

 

"Rypsiporsas^® ruokitaan lähipeltojen viljalla, herneillä, härkäpavuilla ja rypsillä ja se on aina ilman antibiootteja kasvatettu. Tarkan ruokavalion ansiosta Rypsiporsas^®-liha on maukkaampaa, mehevämpää ja mureampaa. Kun porsas saa ruokavalioonsa pehmeitä rasvoja suomalaisesta rypsistä, sen omakin rasvakoostumus muuttuu pehmeämmäksi. Ruokinnalla aikaansaatu pehmeämpi rasva taas tekee lihasta paitsi herkullista, myös paremman valinnan ruokavalion rasvan laadun kannalta."

 

 

Rypsiporsas-tuote sai alkunsa, kun sikojen rehuihin lisättiin rypsiöljyä. En ole ruokinta-alan asiantuntija, mutta tiedän rypsiöljyn korvanneen osan viljojen energiasisällöstä ja kun sillä on lisäksi lihan rasvahappokoostumusta pehmeämpään suuntaan muuttava ominaisuus, niin rypsiöljy sopii vallan mainiosti sianrehuihin.

 

 

Roolini Rypsiporsas –tuotemerkin kehittelyssä oli perin vaatimaton, mutta sain läheltä seurata LSO:n suuntaan tapahtuvan rypsiöljymyynnin suotuisaa kehittymistä.

 

 

Erityismaininta pitää antaa LSO/HKScan´lle siitä, että he osasivat lanseerata markkinoille mieluisan tuotemerkin eli Rypsiporsas!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän halpuuttamiskampanja on alkanut näkymään tuotepuutteina S-liikkeiden hyllyillä ja pakastealtailla

Torstai 22.2.2018 - -Esko Erkkilä-

HKScan Oyj:n Rauman broilertehtaalla on ollut tuotannollisia ongelmia ja sen vuoksi yhtiön broilertuotteiden toimituksissa on ollut vaikeuksia.

 

 

Tuntuu, että suurimmat tuotepuutokset ovat tulleet ilmi S-ryhmän kaupoissa.

 

 

Ymmärrän asian siten, että S-ryhmän kauppoihin kohdistuneet suurimmat ongelmat liittyvät S-ryhmän yhä jatkuvaan halpuuttamiskampanjaan.

 

 

Otaksun, että S-ryhmä on halpuuttamisinnossaan kohdistanut suurimmat agressionsa markkinajohtaja HKScan´n markkinointiyhtiö HKScan Finland osakeyhtiöön eli on pyrkinyt tuhoamaan tavarantoimittajan terveen katerakenteen.

 

 

Tässä ehkä syy siihen, että tavarapuutteet ovat suurimmat S-ryhmässä!

 

 

 

***************************

 

 

 

Olen perhekuntani kanssa tottunut käyttämään jano- ja ruokajuomana Olvin KevytOlo Pohjoisen karpalo-kivennäisvettä.

 

 

 

 

 

Tuotetta sai lähi-Prismastamme Tampereen Koivistonkylästä, mutta viime vuoden lopulta alkaen tätä tuotetta ei ole saanut Koivistonkylän Prismasta.

 

 

Poikkesin eilen Koivistonkylän Prismassa ja ilahduin, kun haluamaani kivennäisvettä oli saatavilla kuusi pullollista!

 

 

Ennakoin, että mielijuomani saatavuusongelmat varmaan jatkuvat ja pyysinkin juomaosaston hoitajaa paikalle.

 

 

Pitkällisten selvittelyjen jälkeen ilmeni, että kyseistä mielijuomaani on varastossa vielä 12 pulloa ja oli luonnollista, että halusin ostaa ne kaikki eli yhteensä 18 pullollista.

 

 

Juomaosaston hoitaja kertoi, että heillä on jatkuvasti tilauksessa Olvin KevytOlo Pohjoisen karpalo-kivennäisvettä, mutta he saavat sitä vai kuusi pulloa viikkokuormassa.

 

 

Koivistonkylän Prismassa on kyllä tarjolla kaikenmaailman privat label-juomia, mutta minulle kelpaa ainoastaan kunnollinen kotimaisen valmistajan merkkituote.

 

 

Epäilen, että myös Olvilla kysyntä ylittää tuotantomahdollisuudet ja sen vuoksi myös siellä valitaan ne asiakkaat, joille puutostuotteita toimitetaan.

 

 

*****************

 

 

On luonnollista, että ongelmatilanteissa tavarantoimittaja asettaa asiakasryhmät siihen järjestykseen, joka on asiakkaiden yhteistyökyky tavarantoimittajan kanssa. 

Olen melkoisen varma, että tavarantoimittajat eivät pidä halpuuttamiskiimaista S-ryhmää tällä hetkellä kovinkaan yhteistyöhön kannustavana kumppanina ja sen vuoksi S-ryhmän hyllytilat alkavat olla perin aukkoisia!

 

 

Asiakkaidenkin kannalta halpuuttaminen alkaa tuomaan suuria ongelmia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauppaketjujen hinnanalennuskampanjat vaikeuttavat kotimaisen elintarviketeollisuuden ja alkutuottajan asemaa

Sunnuntai 25.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on kohkattu päivittäistavarakauppaketjujen hinnanalennuskampanjoista, joissa hinnanalennukset on kohdistettu elintarvikkeisiin.

 

 

Toimenpide on sinänsä kannatettava, mutta muutama tosiasia on tiedostettava.

 

 

Käsittelen tässä kirjoituksessani sitä lisääntyvää ahdinkoa, jonka hinnanalennuskampanjat kohdistavat kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja sitä kautta suomalaiseen kotieläintalouteen sekä viljanviljelyyn.

 

 

SOK ja S-ryhmä oli aktiivinen kertoessaan hinnanalennuksistaan, mutta sitten tuli selväksi, että K-ryhmä oli tehnyt vastaavat hinnanmuutokset jo aikaisemmin.

 

 

Minulla on käytössäni lista, jolla S-ryhmä kertoi tuotekohtaisesti hinnanalennuksistaan.

 

 

On huolestuttavaa, että S-ryhmän hinnanalennustuotteet kohdistuvat 25 ensimmäisen tuotteen osalta seuraavien kotimaassa toimivien yritysten tuotteisiin:

 

 

• Valio

• Oululainen eli Fazer

• Vaasan

• Hartwall

• Sinebrychoff

• Kariniemi eli HKScan

• Atria

 

S-ryhmän hinnanalennustuotteista osa on mainittujen yritysten lisäksi ns. private label-tuotteita sekä ”Kotimaista”-sarjaan liittyviä tuotteita, joissa SOK:n kuristusote niitä valmistaviin yrityksiin on jo nyt tiukka.

 

 

Toisaalta pitää muistaa, että kaikenlaiset rainbow- ja pirkka-tuotteet ovat surkeita kopioita ja laadultaan todellisia halpaversioita kunnon merkkituotteista. Ainakaan minun ostoskoriini rainbow- ja pirkka-tuotteilla ei ole mitään asiaa.

 

 

Elintarvikekauppaa tuntemattomalla saattaa olla mielikuva, että sanomalehtien valtavat elintarvikkeiden hintailmoitukset olisivat päivittäistavaraketjujen maksamia.

 

 

Näin ei suinkaan valtaosaltaan ole, vaan jokaisesta kauppaketjujen valikoimiin hyväksytystä tuotteesta joudutaan maksamaan kauppaketjulle kynnysraha.  Kynnysrahan lisäksi jokaisesta tuotekuvasta, joka julkaistaan kauppaketjun sanomalehti-ilmoituksessa, veloitetaan tavarantoimittajaa melkoisella summalla.

 

 

Kauppaketjut lupaavat hurskaasti, että hinnanalennusta ei vyörytetä tavarantoimittajien maksettavaksi, mutta totuus tulee olemaan karu.

 

 

Kauppaketjut valitsevat kunkin tuoteryhmän yksittäiset tuotteet tietyn aikataulun mukaan ja valinnat tapahtuvat hyvissä ajoin ennen kyseisen valikoima- ja hinnoittelujakson alkamista.

 

 

Seuraavan hinnoittelujakson hintaneuvotteluissa tavarantoimittajat pannaan selkä seinää vasten ja todetaan, että jos hintaa ei alenneta, niin tuote lentää alkavalla valikoimajaksolla valikoimista pois.

 

 

Kuka sitten päätyy hinnanalennuskampanjan maksumieheksi?

 

 

Hinnanalennusketju toimii niin, että päivittäistavarakaupan hinnanalennusrumban maksajaksi valikoituu hyvin nopealla aikataululla kotimainen kotieläintuottaja ja kotimainen viljanviljelijä!

 

 

Hintaneuvottelut päivittäistavarakauppa toki käy elintarviketeollisuuden kanssa, mutta kenenpä rahapussille elintarviketeollisuus voisi mennä ellei alkutuottajan rahapussille!

 

 

Päivittäistavarakaupan suuresti mainostamat hinnanalennukset päätyvät hyvinkin nopeasti kotieläintuottajalle ja viljanviljelijälle maksettavan hinnan alentamiseen!

 

 

Näin se vaan menee!

 

 

 

-Esko Erkkilä-